12.8.2008

Romaninaisten kansallispuku ja muut etniset vähemmistöt

Minulla oli nuorena erittäin hyvä kaveri joka oli mustalainen, kuten siihen aikaan oli aivan sivistynyttä sanoa. Nythän se osoittaa jo sivistymättömyyttä tai rasismia jos tuollaista kauheaa nimitystä käyttää.

Katson että en pode mitään xenofobiaa enkä rasismia. Minulla on tuttuja kaikenlaisista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä.

Mutta siitä olen ihmeissäni miksi tämä romaninaisten kansallispukumuoti on lähes tabu. Muistan jo nuorena kaverini kanssa kiistelleeni, että ei me muutkaan kansalaiset töissä kansallispuvuissamme käydä tai vaadi että meille rakennetaan sellaiset suojatyöpaikat jossa voimme työskennellä tuollaisissa vaatteissa.

Nyt kun Suomeen on tullut paljon ulkomaalaisia romaneja niin ei heillä ole mitään samanlaisia kansallispukuja. Enkä monessa muussakaan maassa ole ymmärtänyt että romaniväestön naiset edelleen 2000-luvulla kävelisivät jossain krinoliinihameiden näköisissä kansallispuvuissa. Enemmän nuo hameet näyttävät minusta tänä päivänä teatterirekvisiitalta. Neuvostoliitossa näin aikoinaan Moskovan mustalaisteatteri Romenissa esiintymisasuna. Tietenkin voidaan sanoa, että meidän romanit on niin vauraita muiden maiden romaneihin verrattuna, mutta meillähän maksetaan tuon krinoliinihameen hankintaan jopa toimeentulotukena ylimääräistä rahaa kun koko asu on niin kallis.

Sen sijaan valitettavasti kuulin ihan vastikään kaveriltani, jonka kanssa olimem yhdessä samassa kaupassa, miten nuorehko, hoikka, suomalainen romaninainen taitavasti piilotti valintamyymälässä oluttölkkejä valtavan krinoliinihame-kansallispukunsa poimuihin. Ja niitä upposi sinne paljon. Ja poistui ilmeenkään värähtämättä kassan ohi maksamatta niistä yhtään. Pienessä kaupassa oli vain yksi ihminen ja minäkin kuulin asiasta kaveriltani vasta kun romaninaiset olivat jo poistuneet. Tuskin olisin perään edes lähtenyt sillä myymälän edessä oli aika muhkeassa isossa Volvossa muutama romanimies rouvia odottamassa.

Ei tässä olennaista ole että naiset olivat romaneja. Kyllä varmaan myymälävarkaita on valtaväestössä paljon enemmän.

Lähinnä tämä tuli mieleeni kun kuuntelin televisiosta maahanmuuttajanaisten menestystarinoita. Kyllä siinä korostui periaate maassa maan tavalla.

Sama asia tulee eteen kun erilaiset uskonnolliset yhteisöt alkavat vaatia erivapauksia: juutalaiset ja muslimit vaativat pikkupoikien ympärileikkausoikeutta. Tyttöjen ympärileikkaushan on Suomessa onneksi jo kielletty. Enkä halua väittää poikien ympärileikkausta edes aivan samanlaiseksi silpomiseksi vaikka ei se minun arvomaailmassani siitä suuresti eroa.

Ja minusta vaatimukset musliminaisten erilaisista pukeutumissäännöistä edustavat kyllä jotain mennyttä aika ainakin länsimaissa. Tässä Abayja, Burka ja Niqab ja ovat aika kiistanalaisia että ne oikeasti kuuluisivat islamin uskoon.

Tiedän maailmassa ison määrän hartaitakin islaminuskoisia naisia eri maissa joilla ei ole edes päähuivia. Ja heitä on jopa islamilaisissa maissa paitsi noissa kaikkein konservatiivisimmissa, en halua ihan väittää että ahdasmielisimmissä.

Onneksi Suomessa ei ole suuremmin vaadittu muuta kuin oikeutta tuon päähuivin käyttöön. Joten kuten voin sen juuri ja juuri hyväksyä.

Mutta sitä ihmettelen ettei voimakas naisasialiike Suomessa ole tuohon suuremmin puuttunut. Olisi syytä. Maassa maan tavalla.

3 kommenttia:

  1. Olen konservatiivi ja traditionalisti enkä kritisoi tuollaisia vaatetuskäytäntöjä ainakaan siinä mielessä että edellyttäisin että mustalaiset niitä muuttaisivat.

    Mutta juttu on kyllä niin että mustalaiset ovat ensi sijassa ihan itse vastuussa siitä, että he pärjäävät muiden kanssa. Sillä asenteella mikä heillä on ei pärjää nyky-yhteiskunnassa. Se mistä he haluavat pitää kiinni ja mistä he voivat luopua ja miten he kykenevät elämään valtaväestön kanssa on ensi sijaisesti heidän itsensä mietittävä. Ottakoot mallia muista eriliskulttuureista - vaikka nyt juutalaisista, Suomen tataareista, Eurroopan armenialaisista - jne.

    Tein muutama vuosi sitten tällaisen johtopäätöksen mustalaisten tilanteesta:

    1. Mustalaiset ovat tähän mennessä eläneet hyvin yhteisöllistä elämää tiukkoine normeineen. Suvun jäsenet ovat huolehtineet toisistaan ja kontrolloineet toistensa käyttäytymistä.

    2. Suku - eikä koko mustalaisväestö - on se yhteisö johon yksittäinen mustalainen kuuluu.

    3. Mustalaisilla on puhdaslinjainen sisäryhmämoraali. Muihin ihmisiin kuin mustalaisiin suhtaudutaan välineellisesti. Mustalaisyhteisö suhtautuu muuhun väestöön tavallaan kuin narsisti muihin ihmisiin. Varastaminen ei-mustalaisilta on moraalisesti neutraalia tai jopa kunniakasta.

    4. Kolmoskohdasta seuraa että mustalaisyhteisö on sisäsyntyisesti konfliktissa asuinmaansa ei-mustalaisten kanssa riippumatta asuinmaan väestön asenteista.

    5. Yhteisöllisyys on nykyään Suomen mustalaisilla selkeästi vähenemässä. Se ilmenee erityisesti vanhempien auktoriteetin laskuna.

    6. Seurauksena kohdasta 5 mustalaiset eivät enää noudata samassa määrin yhteisönsä normeja kuin aiemmin eivätkä huolehdi sukulaisistaan ja kunnioita vanhuksiaan. Mm. päihteiden käyttö on lisääntynyt kun päihteitten käyttöä rajoittavien normien merkitys on vähentynyt.

    7. Yhteisöllisyyden väheneminen ei kuitenkaan ole vähentänyt ei-mustalaisten näkemisestä välineellisinä moraalin ulkopuolella olevina objekteina. Mustalaisten yleinen lainkuuliaisuus onkin vain entisestään laskenut tai ei ainakaan ole noussut.

    Johtopäätös

    Mustalaisyhteisöt ovat aina olleet vaikeuksissa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

    Vaikeudet ovat kuitenkin oleellisesti pahenemassa mustalaisten yhteisöllisyyden murtumisen myötä. Yksittäisen mustalaisen ainoat keinot päästä noidankehästä ovat ilmeisesti

    a) irtautuminen yhteisöstä, ja/tai

    b) sosiaalinen nousu koulutuksen tms. avulla, ja/tai

    c) uskonnollinen herätys

    Mielenkiintoinen kysymys on pärjääkö joku suku toista paremmin tässä murrostilanteessa. Voisiko sukujen välinen ryhmävalinta ja paremmin pärjäävien sukujen imitointi ratkaista mustalaisten ongelmia. Tähän kysymykseen vastaaminen vaatisi syvällisempää ymmärrystä mustalaisten sukujärjestelmästä.


    Katso muita juttujani romaneista.

    VastaaPoista
  2. Jukan johtopäätökset ovat teräviä. Huomaa että hän on pohtinut asiaa. Käsitteenä tuo sisäryhmämoraali oli minulle uusi. Mutta mielenkiintoinen. Totta kai olen samaa mieltä, että on mustalaisten oma asia päättää miten pukeutuvat. Mutta sitä en ymmärrä miksi muun yhteiskunnan pitäisi sitten rakentaa suojatyöpaikkoja tuollaisten krinoliinihameiden (miksi siellä poimuissa muuten on niitä salataskuja niin paljon?) käyttäjille, joilla ehkä ei ole edes mitään ammattikoulutusta. Joku tolkku sentään monikulttuurisuusvaatimustenkin esittämisessä.

    VastaaPoista
  3. Ei pitäisi joutua. Voisihan muu yhteiskunta tulla vastaan jos tekisivät itse ensin jotain mutta ei nyt.

    Sisäryhmämoraalista kirjoitin 2006 tässä. McDonald on juutalaisuuden tutkija joka kaivaa verta nenästään. En usko ihan kaikkiin sen juttuihin mutta kyllä se on äärimmäisestä poliittisesta epäkorrektiudestaan huolimatta saanut hyvät arvostelut kirjoistaan juutalaistenkin taholta - osittaisena poikkkeuksena viimeisin.

    Kirjan esipuhe käsittelee monia ryhmiä jotka ovat pitäneet kiinni tavoistaan - hyvässä tai pahassa - hutteriitit ovat ilman muuta mielenkiintoisin porukka.

    VastaaPoista