27.1.2013

Hakkeri ei ole krakkeri

Minua on alkanut taas pänniä kun media uutisoi kybersodankäynnistä, terrorismista yms ja nimeää hakkerit näiden asioiden pahiksiksi. Edesmennyt kirjailija-runoilijaystäväni Arto Kytöhonka, jonka olin vietellyt (aina välillä tunsin huonoa omatuntoa asiasta) tietotekniikan ääreen varmaan ihan ensimmäisten kirjailijoiden joukossa, oli hyvin tarkka näistä nimityksistä ja niiden eroista, Hän puolusti aina hakkeri nimitystä sen oikeassa merkityksessä eli miten se kuvaa intohimoista tietokoneharrastajaa. Tietotekniikkarikoksiin syyllistyvät pahikset ovat krakkereita.

Laitoin Googlen hakukoneeseen hakusanaksi 'hakkeri' ja sain lukemattoman määrän linkkejä kirjoituksiin jossa tietotekniikkarikoksiin syyllistyneestä käytettiin nimitystä hakkeri. Kuten esimerkkinä tässä, tässä ja tässä.

Mutta seassa löytyi yksi myönteinen ja ansiokas kuvaus 'Kuinka tulla hakkeriksi' Hakkeri on siis intohimoisesti tietotekniikkaan vihkiytynyt huippuosaaja. Ei mikään rikollinen. He ovat krakkereita.

Joskus tietotekniikkaurani alkuvaiheessa pidin itseäni lähes hakkerina. Sanon tuossa 'lähes' sen vuoksi että en vielä katsonut osaamistani niin huipputasoiseksi että olisin uskaltanut tuollaista kunnianimitystä itsestäni käyttää. Kun aloin havaita, että hakkerilla mediassa tarkoitetaan virheellisesti tietokonerikollisia aloin välttää koko sanan käyttämistä.

Myöhemmin ryhdyin käyttämään itsestäni nimitystä nörtti, joka pitää sisällään ajatuksen intohimoisesti tietotekniikkaan suhtautuvasta henkilöstä. Jotkut kollegani tulkitsivat nimityksen kielteisten sivumerkitysten vuoksi niin kielteiseksi, että loukkaantuivat kun kutsuin itseäni ja heitäkin nörteiksi. Nuo kielteiset stereotyyppiset merkitykset ovat usein sosiaalisesti rajoitteinen, ulkonaisesti hintelä ja eristäytynyt ja ruman näköinen jonka intohimo on niin yksipuolinen ettei hän ymmärrä mitään viinin, laulun ja naisien iloista. Nimittäessäni itseäni nörtiksi halusin vain kuvata intohimoista suhtautumista tietotekniikkaan ja myös koodaamiseen eli ohjelmointiin. Kas kun minullakin oli tapana vapaa-aikana koodata kaikenlaista kivaa ja mielenkiintoista ja kokeilla uusia juttuja yms ja ne usein tuottivat suurta tyydytystä. Ja vakka olen jo eläkkeellä niin tuottavat ihan vielä nytkin. Lopetin juuri muutaman kuukauden kestäneet testit Windows 8:lla ja asensin sen päälle Linuxin Ubuntu-distribuutiosta vaikka olenkin profiloitunut Windows asiantuntijaksi. Itse taidan pysyä vielä Windows 7:ssa ja jopa vanhassa, hyvin toimivassa Windows XP:ssä.

Siinäpä oli taas päivän epistolaa :)
       

25.1.2013

EU:n idiotiaa

Olen jo jonkin aikaa lukenut milloin mistäkin, miten EU:ssa on hyväksyttävä EU:sta kotoisin olevan lääkärin lääkärinoikeudet Suomessa ilman mitään kielikoetta. Tuorein juttu oli Turun  Sanomissa muutama päivä sitten.

Mieleeni tuli samaan aikaan Espanjan aivan hurjiksi nousseet työttömyysluvut. Työttömiä on yli 26% ja nuorisotyöttömiä jopa yli 50%. Minulla ei ole tiedossa onko espanjalainen lääkäriliitto onnistunut samalla tavoin rajoittamaan lääkärikoulutuksen laajentamista kuin Suomessa ja siten pystynyt turvaamaan lääkäreille hyvät palkat ja korkean työllisyyden.

Mutta tiedän lääkärikoulutuksen korkealuokkaiseksi Espanjassa. Aloin mielessäni ajatella sellaista tilannetta, että meille tulee espanjalainen lääkäri hakemaan työtä. Hän puhuu espanjaa ja ehkä sen lisäksi ranskaa ja englantiakin. Eikä häntä voi varmaan huonon tai puuttuvan suomenkielen taidon vuoksikaan syrjiä ettei saa rasisti leimaa. Eli saattaa olla, että hänet on pakko palkata ehkä peräti ainoana hakijana avoinna olevaan lääkärin toimeen.

Puhun sujuvasti englantia, mutta ajattelin sellaista kauhuskenaariota, että minun pitäisi alkaa selostaa kremppojani englanniksi lääkärille jolle englanti on myös vieras kieli.

Minusta tuo EU:n kielto vaatia kielikoetta ulkomaalaisilta lääkäreiltä sen vuoksi että se jotenkin estää tai haittaa vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä on järjetön ja ja elämälle vieras. Kyllä meillä kaikilla on EU Euroopassakin edelleen äidinkieli, jolla me parhaiten pystymme ilmaisemaan vähän monimutkaisempiakin asioita.

Kyllä minusta on väärin jos EU byrokratia saa jo tuollaisia muotoja että se määrää meitä toimimaan järjettömästi. Vaikka direktiivi kurkkujen suoruusvaatimuksista ion jo kumottu niin kyse on edelleen selvästä järjettömyyden diktatuurista.

18.1.2013

Pakko taas kirjoittaa rasismi-käsitteestä

Luin jonkun toimittajan kirjoituksen aiheena tuo iänikuinen joka paikassa luuraava rasismipeikko.

Jutussa aloitettiin ensin hyvin asiallisen tuntuisesti käyttämällä näistä ihmisistä kuvaamalla  heidän maahanmuuttokriittisyyttä. Mutta kun tarkemmin katsoin niin koko sanan "maahanmuuttokriittisyys" ympärille oli laitettu lainausmerkit kuin vähättelemään koko ilmaisua. No seuraavasta lauseestahan se selvisi. Tuo koko ihmisryhmä olikin muuttunut maahanmuuttovihamielisiksi ja tällä kertaa ilman lainausmerkkejä. Ja seuraavassa lauseessa samat ihmiset olivatkin jo rasisteja ja puhuttiin jo sujuvasti rasistisista rikoksista.

Toinen huvittava oli Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tutkija Liisa Larjan  ja sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkindin yhteinen kirjoitus 'Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta '.

Siinä on kerrottu seuraava esimerkki:

SYR­JIN­TÄ on käyt­täy­ty­mis­tä, jos­sa toi­sen ryh­män jä­se­niä koh­del­laan huo­nom­min kuin oman ryh­män jä­se­niä vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa. Omia suo­si­va ja toi­sia syr­ji­vä käyt­täy­ty­mi­nen on usein tie­dos­ta­ma­ton­ta.

Tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sam­me kä­vi il­mi, et­tä kun yh­tä pä­te­vä suo­ma­lai­nen ja ve­nä­läis­taus­tai­nen työn­ha­ki­ja ha­ki­vat työ­tä, suo­ma­lai­nen pyy­det­tiin haas­tat­te­luun kak­si ker­taa to­den­nä­köi­sem­min kuin ve­nä­läi­nen. Ve­nä­läi­sen täy­tyi siis ha­kea kak­si ker­taa enem­män työ­paik­ko­ja kuin suo­ma­lai­sen pääs­täk­seen haas­tat­te­luun. Tä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä suu­rin osa työn­an­ta­jis­ta oli­si lä­peen­sä pa­ho­ja ra­sis­te­ja. Päin­vas­toin, mo­ni on luul­ta­vas­ti tie­toi­sil­ta asen­teil­taan var­sin su­vait­se­va.


Siis mitä? Jos venäläinen pääsee puolet harvemmin työpaikkahaastatteluun kuin syntyperäinen suomalainen niin sekö muka on syrjintää? Ai nuo työnantajat eivät ole läpeensä pahoja rasisteja. He syrjivät vain tiedostamattomasti. Voi hellanlettas. Jos minä menisin Ranskaan hakemaan työtä eikä minua kutsuttaisi yhtä usein haastatteluun kuin syntyperäistä ranskalaista niin ei minulla kuuna päivänä tulisi mieleeni puhua rasismista.

Ei minulla ole ollut venäläisestä nimestäni koskaan tuollaista haittaa. Ne työnantajat mistä olen hakenut töitä ovat ymmärtäneet hakemuksestani, että äidinkieleni on suomi. Onhan sujuva suomenkielen taito tärkeä vähääkään vaativammissa tehtävissä. Aika törppöä jos tarjoukset asiakkaille tai yrityksen esitelmät tms olisivat tönkkö-suomea, vaikka sillä työkavereiden kanssa small talkista selviäisikin. Murteellinen kielitaito ei vain tee ihmisestä tasaveroista työnhakijaa syntyperäisen suomalaisen kanssa, jos kielitaidolla  on vähääkään merkitystä työtehtävien hoidosta. Useimmiten nimittäin on vähääkään vaativammissa työtehtävissä. 

Tämä rasismi-fobia on mennyt ihan järjettömäksi. Jos professoritason toimijat esiintyvät tuollaisilla argumenteilla lähes höpöhöpö-asioiden puolestapuhujina niin surulliseksi on mennyt meidän yhteiskuntamme.

Minä ainakin tunnustan olevani edelleen maahanmuuttokriittinen (ilman lainausmerkkejä). Mutta en ole missään nimessä maahanmuuttovihamielinen tai rasisti. 

9.1.2013

Sairaalakäynti

Alkoi viime viikolla ihmetyttää kun laitoin varsitalvikenkiä jalkaan niin ei varren vetoketju mennyt enää helposti kiinni. Kesti muutaman päivän älytä, että jalkani ovat turvoksissa. Vasta lauantaina aloin huolestua todenteolla kun saappaat eivät enää mahtuneet ollenkaan jalkaan. Sain tosin vielä vietyä Suomessa joululomalla olleen Ghanassa, Afrikassa asuvan tyttäreni lentokentälle mutta sitten kaupunkiin paluumatkalla alkoi huoleni turvotuksesta lisääntyä ja mukana ollut vaimo oli sitä mieltä että pitäisi kyllä tehdä jotain. Hän muisti 2,5 vuoden takaisen sairaalareissuni kun paisuin lähes 30 kiloa muutamassa viikossa. Meni elimistö aivan sekaisin ja pahimmillaan näytin aivan kuin kuuluisat Michelin autonrengasukot. Nyt halusin välttää ajoissa noin pahan tilanteen.

Painuin siis lauantai-iltana terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalle, joka viikonloppuisin toimii minun lähellä olevassa Jorvin sairaalassa.

Vastaanotto sairaalassa oli asiallista ja ystävällistä vaikka ruuhka oli kova. Johtuiko loppiaisesta vai pelkästä viikonlopusta mutta koko ajan tuli uusia potilaita. Osa tuli omin jaloin kuten minä ja osa ambulanssilla. Arvioni mukaan noin puolet oli enemmän tai vähemmän juopuneita. Se taas muistutti minulle, että meidän terveydenhoitojärjestelmäämme kuormittaa aika tavalla alkoholi. Tosin ei parin promillen humalassa sairaalaan tullut tunnu ymmärtävän tai ainakaan myöntävän että hänellä olisi mitään alkoholiongelmaa.

Vaikka tulin sairaalaan jo n klo 19 aikoihin ehti lääkäri kierrokselle kohdallani vasta kello 2 yöllä. Verikokeet, keuhkokuvat ja sydänfilmit oli kuitenkin jo otettu valmiiksi. Diagnoosi  ja hoitosuunnitelma olivat aika selvät. Vahva nesteenpoistolääkitys suoneen aloitettiin heti yöllä.

Sunnuntaina aamupäivällä oli päivystyspoliklinikka koko ajan täynnä eikä sairaalan osastoilla ollut tyhjiä vuodepaikkoja. Aamukierrolla käynyt lääkäri kyselikin pärjäisinkö omasta mielestäni kotona jos jatkettaisiin nesteenpoistohoitoa siellä. Minun normaaliin lääkearsenaaliini kuuluu säännölliset nesteenpoistolääkkeet muutenkin mutta nyt niiden määrää tilapäisesti nostettiin.  Sain selkeät ohjeet  erilaisten tilanteiden varalle ja lisäksi lääkekuurin keuhkoputken tulehdukseen, jonka lääkäri arveli minulla olevan. Ilmeisesti ei ollut nostattanut keuhkokuumetta kun otin kolmisen vuotta sitten omalla kustannuksella pneumokokkirokotuksen, jonka pitäisi antaa melko hyvä suoja keuhkokuumetta vastaan noin viiden vuoden ajaksi. Huvittavaa on, että tuo rokote olisi tärkeä myös yli 65 vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville, mutta rokote lisättiin julkisen terveydenhuollon kansalliseen rokoteohjelmaan vain pikkuvauvoille muistaakseni 1.6.2010 lukien. Jos oikein muistelen oli lääkärikunta voimakkaasti puoltamassa yli 65 vuotiaitten ja riskiryhmien rokottamista, mutta kun raha on tiukassa niin vanhukset kai joutavat ensimmäisinä saamaan "kevennettyä" (=halvempaa) hoitoa. Minulle maksoi rokote 35 euroa mutta rokotus oli työterveysasemalla ilmainen.

Nyt on yö vaihtumassa keskiviikoksi ja selkeästi olo on kaikin puolin parempi. Turvotus on melkein laskenut kokonaan ja tuntuu että keuhkoputkentulehduskin olisi helpottanut.

Työssäoloaikana minulla ei koskaan ollut univaikeuksia. Nyt eläkkeellä on joskus ollut nukahtamisvaikeuksia. Eräs tuttu kehui melatoniini pillereitä ja ostin niitä lentokentän apteekista kun vein tyttäreni kentälle. Konsultoin vielä sairaalan lääkäriä. joka piti erinomaisena ja luonnonmukaisena vaihtoehtona. Olen kokeillut nyt muutaman kerran ja ihan tuntuvat toimivan. Sitä en tosin tiedä toimivatko ne oikeasti vai onko kyse jostain placebo efektistä, mutta minulle se on toisarvoista kunhan saan sopivasti unen päästä kiinni.

Hyvää yötä!

5.1.2013

Onko Suomessa niin yleinen ryssänvihakin rasismia?

Aloin todella miettiä onko ryssänvihakin rasismia vai jotain muuta vihapuheen alalajia? Kai minunkin pitäisi alkaa valitella miten ryssänviha on kohdannut minua vuosikymmenien ajan.

Tosin opin jo nuorena nousemaan sietämään ja kestämään  esimerkiksi 1950-luvun ryssänvihaa. Kodeissahan sitä minun leikkikaverini eli lapset olivat oppineet. Sehän oli jotain samanlaista kun pihan lapset nykyään haukkuvat tyhmäksi, homoksi tms. Hetken kuluttua ollaan taas parhaita kavereita ja leikitään yhdessä.

Enkä minä työelämässä ole kokenut tuollaisten asioiden häiritsevän. Vaikka jonkinlaista piilevää ryssänvihaa vieläkin suomalaisissa on. Kyllä sen huomaa jostain puheenparsista tai sellaisista. Mutta ei minun koeta edustavan noita vihattuja tai halveksittuja. En erotu joukosta ulkokuoren perusteella, äidinkieleni on suomi, olen ollut omilla aloillani korkeasti ammattitaitoinen ja osaava ja tehnyt ahkerasti töitä. Enkä ole propagoinut mitään vihauskoakaan kristittyä enemmistöä kohtaan. Olen ihan tavallinen maallistunut länsimaalainen.

Vain nimeni paljastaa osan sukujuuristani. Etunimi on selvästi venäläinen. Sukunimi ei ole -off eikä -sky loppuinen eikä kuullosta mitenkään venäläiseltä. Muuttamalla alkukirjaimen siitä tulee kohtuullisen yleinen irlantilainen sukunimi, tunnetuimpana eräs kirjailija.

Muistuu mieleeni hauska tapahtuma lapsuudestani. Olin ahkera kirjastossa kävijä ja monien pikkupoikien tavoin kirjoittelin vallattomuuttani minäkin kirjaston lukusalin vieraskirjaan nimeni muodossa Aku Ankka, Matti Mainio, Tex Willer tai Jussi Juonio yms. Mutta kerran sattui lukusalin valvoja seisomaan juuri sellaisena hetkenä selkäni takana jolloin hädissäni kirjoitin vieraskirjaan oikean nimeni. Voi miten halveksivasti valvoja tiuskaisi minulle 'Minkäs sarjakuvasankarin nimi tuo on'.  Minun oli vaikea ymmärtää tuollaista kysymystä mutta kakistin hädissäni vastauksen, että se on minun nimeni.

Ainoa minua edelleenkin hiukan loukkaava ryssänvihan muoto on kovasti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa mediassakin hyväksytyksi muuttunut ryssä-nimitys. Samaan ainakaan neekeri ja mustalainen nimitys on julistettu epäkorrekteina pannaan mutta ryssä nimitystä pidetään oikein kunnia-asiana.

Mutta kaiken edellä kirjoitetun vuodatuksen jälkeenkin en oikein osaa yhtyä Umayya Abu-Hannan kritiikkiin ja käsittämättömään Hollannin kehumiseen. Kaksi lapsistani on asunut useita vuosia Hollannissa ja opiskellut siellä korkeakouluissa. Vaikka he ovat valkoihoisia hyvin länsieurooppalaisiin sulautuvia niin kyllä heiltä löytyi kritiikin aiheita.

3.1.2013

Ahdistus

Minua on alkanut ahdistaa. En koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka olivat kovasti ahdistuneita  mutta nyt on ihan pakko yrittää ymmärtää kun olen joukossa mukana.
 +++
Kun pyrin välttämään kaikenlaisia psyykelääkkeitä niin olen rohjennut ryhtyä alkoholiin. Jos oikein ahdistaa niin huomaa muutaman viinilasillisen siirtävän olotilaa toisiin sfääreiihin, Eli hyvää yötä kaikille!