Silvo Kaasalaisen WSOY:n Barrikadi sarjassa ilmestynyt kirja 'Virkanimitysruletti' on ohut mutta sisältö sitäkin painavampi. Todellinen kultakimpale. Täydentävä alaotsikko vielä täsmentää 'Miksi sopiva voittaa pätevän?'
Silvo Kaasalainen on hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti Tampereen Yliopistosta. Eli ainakin pitäisi löytyä runsaasti asiantuntemusta. Ja jos oikein ymmärsin niin juuri jäänyt eläkkeelle, sillä ei tuollaista kirjaa voi rohjeta julkaisemaan kuin täysin riippumaton henkilö. Suomessa yleensa vasta eläkkeelle siirtyvä.
Kirja ei ole tieteellinen tutkimus vaan pamfletti aiheesta. Mutta kuten jo otsikossa kirjoitin todellinen kultakimpale. Ja kyllä lukiessa paljastuu että kirjoittaja on tiedemies sen verran tiukkaa on argumentointi. Tosi kovaa kamaa.
Silvo Kaasalaisen videohaastattelu kirjan julkaisusta löytyy Youtube'ista.
Kirjan voi tilata esimerkiksi tästä Promeritin verkkokirjakaupasta. Minä tilasin sieltä kun seuraan Promerit.net'in sisältöjä muutenkin. Siellä kun on haastava motto alaotsikkona 'Uutisia ja keskustelua aiheista, joista valtamedia vaikenee'. Alaotsikko pitää lisäksi vielä paikkansa. Kaikkea tietoa siellä ei tarvitse lukijan hyväksyä mutta tämä Kaasalaisen anti on pakko ainakin minun hyväksyä ja on siellä paljon muutakin. Lue itse.
Nyt kun Perussuomalaiset puolue teki kansan tyytymättömyyden avulla isot Jytkyt on koko puolueella oiva tilaisuus siivota vihdoin myös tuo poliittisten virkanimitysten laiton käytäntö, jonka eräs blogisti oli nimittänyt 'kokovartalokorruptioksi'. Silvo Kaasalainen puhuu itse Italian mafiaan viittaavasta Cosa Nostrasta. Perussuomalaisilla on nyt tilaisuutensa. Vihreat menettivät tilaisuutensa puhdistaa Suomi maan (rikolliseksi!) tavaksi muodostuneista käytänteistä kun ryhtyivät muiden puolueiden tavoin ja kanssa tekemään lehmänkauppoja virkanimityksistä tyyliin 'sulle-mulle'.
Mutta mitä tuota enemmän hehkuttamaan. Tilaa pamfletti ja lue itse. Ja yritä omalta osaltasi vaikuttaa jos siltä tuntuu.
26.4.2011
21.4.2011
Perheenyhdistäminen
Tutkailin mielenkiinnosta maahanmuuttoviraston nettisivuja. Syynä oli, että kovin ristiriitaista tietoa on liikkeellä niin oletin että asiaa hoitavien viranomaisten sivuilta löytyy faktoja.
Ja löytyihän niitä faktoja. Mutta tulkkaamisessa oli heti omat ongelmansa.
Huhtikuussa 2011 päätöstä perhesidehakemukseen odottaa noin 4000 tapausta. Jos olen oikein ymmärtänyt kyse on 4000 hakemuksesta - ei siis 4000 henkilöstä - eli kyseessä on varmaankin moninkertainen henkilömäärä.
Ihmeellistä oli, että tuolla maahanmuuttoviraston sivulla oli huomautus:
"Huom! Hakemusmäärässä eivät ole mukana Somalian kansalaisten perhesidehakemukset."
Mitähän tuo nyt sitten tarkoittaa?
Maahanmuuuttoviraston sivustolta löytyi toinenkin perhesidehakemuksien lukumäärää täydentävä sivu: somalialaisten perhesidehakemusten käsittelytilanne.
Eli Suomessa asuvilta Somalian kansalaisilta on sisällä 5800 hakemusta. Suomen kansalaisuuden saaneiden somalialaisten hakemukset sisältyvät ilmeisesti tuohon edelliseen lukuun 4000 hakemusta? Yhteenlaskettuina perheenyhdistämishakemuksia on siis melkein 10000 tapausta. Joista pitkälti yli puolella somalialaistausta.
Monessa uutisessa on kerrottu kasvattilapsien määrän lisääntyneen perheenyhdistämishakemuksissa räjähdysmäisesti erityisesti somalialaisilla. Samoin on monessa uutisessa esitetty että somalialaisten perheiden yhdistämisessä on perhekoko paljon suomalaista suurempi. Ja huhujen mukaan kasvattilapset alkavat itse oleskeluluvan saatuaan yhdistyä sitten oikeisiin biologisiin vanhempiinsa.
Eli nuo 10000 hakemusta on kerrottava jollain perhekoko-kertoimella jotta päästäisiin maahanmuuttoa odottavien henkilöiden lukumäärään. Vaikka periaatteessa perheenyhdistämistä hakevan on kyettävä elättämään itsensä ja tänne tulevan perheensä niin lakiin jätettiin kuitenkin tarvittaessa säännöksen mitätöiviä porsaanreikiä.
Maahan tuotavien perheenjäsenten matkat korvataan edelleen valtion varoista käsitykseni mukaan. Aikamoinen matkatoimisto tuollaisesta syntyy jos 30000-50000 henkilö tuodaan Suomeen perheenjäsenenä.
Sitä tietoa en löytänyt kuinka suuri osa perheenyhdistämishakemuksista hyväksytään. Maahanmuuttoviraston sivulta löytyi vain tieto että perheenyhdistämishakemusten määrä on viime aikoina kovasti lisääntynyt.
Ei minulla mitään maahanmuuttokriittistä 'missiota' ole. Kiinnosti vain saada selville missä piilee totuus ja missä totuutta tarkoitushakuisesti mahdollisesti peitetään.
Ja löytyihän niitä faktoja. Mutta tulkkaamisessa oli heti omat ongelmansa.
Huhtikuussa 2011 päätöstä perhesidehakemukseen odottaa noin 4000 tapausta. Jos olen oikein ymmärtänyt kyse on 4000 hakemuksesta - ei siis 4000 henkilöstä - eli kyseessä on varmaankin moninkertainen henkilömäärä.
Ihmeellistä oli, että tuolla maahanmuuttoviraston sivulla oli huomautus:
"Huom! Hakemusmäärässä eivät ole mukana Somalian kansalaisten perhesidehakemukset."
Mitähän tuo nyt sitten tarkoittaa?
Maahanmuuuttoviraston sivustolta löytyi toinenkin perhesidehakemuksien lukumäärää täydentävä sivu: somalialaisten perhesidehakemusten käsittelytilanne.
Eli Suomessa asuvilta Somalian kansalaisilta on sisällä 5800 hakemusta. Suomen kansalaisuuden saaneiden somalialaisten hakemukset sisältyvät ilmeisesti tuohon edelliseen lukuun 4000 hakemusta? Yhteenlaskettuina perheenyhdistämishakemuksia on siis melkein 10000 tapausta. Joista pitkälti yli puolella somalialaistausta.
Monessa uutisessa on kerrottu kasvattilapsien määrän lisääntyneen perheenyhdistämishakemuksissa räjähdysmäisesti erityisesti somalialaisilla. Samoin on monessa uutisessa esitetty että somalialaisten perheiden yhdistämisessä on perhekoko paljon suomalaista suurempi. Ja huhujen mukaan kasvattilapset alkavat itse oleskeluluvan saatuaan yhdistyä sitten oikeisiin biologisiin vanhempiinsa.
Eli nuo 10000 hakemusta on kerrottava jollain perhekoko-kertoimella jotta päästäisiin maahanmuuttoa odottavien henkilöiden lukumäärään. Vaikka periaatteessa perheenyhdistämistä hakevan on kyettävä elättämään itsensä ja tänne tulevan perheensä niin lakiin jätettiin kuitenkin tarvittaessa säännöksen mitätöiviä porsaanreikiä.
Maahan tuotavien perheenjäsenten matkat korvataan edelleen valtion varoista käsitykseni mukaan. Aikamoinen matkatoimisto tuollaisesta syntyy jos 30000-50000 henkilö tuodaan Suomeen perheenjäsenenä.
Sitä tietoa en löytänyt kuinka suuri osa perheenyhdistämishakemuksista hyväksytään. Maahanmuuttoviraston sivulta löytyi vain tieto että perheenyhdistämishakemusten määrä on viime aikoina kovasti lisääntynyt.
Ei minulla mitään maahanmuuttokriittistä 'missiota' ole. Kiinnosti vain saada selville missä piilee totuus ja missä totuutta tarkoitushakuisesti mahdollisesti peitetään.
Tunnisteet:
politiikka
Minä olen sekarotuinen
Sattui silmiini vanha blogikirjoitukseni maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuskeskustelusta. Kun Perussuomalainen puolue sai isoksi Jytkyksi kutsumansa vaalivoiton kirjoitin siitä. Jos luet kirjoitukseni havaitset että minäkin kuuluun ns maahanmuuttokriittisiin.
Olen seuranut jo vuosia nyt eduskuntaan huimalla äänimäärällä päässeen perussuomalaisen FT Jussi Halla-ahon Scripta nettisivustoa. Olen lukenut kaikki siellä olevat 305 (tällä hetkellä) kirjoitusta. Missään sivustolla olevassa kirjoituksessa en ole löytänyt rotuvihaa (=rasismia) tai muukalaispelkoa (=ksenofobiaa). Kun siellä käytiin ennen Hommaforum keskustelupalstan perustamista vilkasta keskustelua oli sinne lipsahtanut tuollaistakin. Jossain puheenvuoroissa oli viittauksia Suomen Sisu nimiseen järjestöön. Kävin tutustumassa heidänkin sivuihinsa. Kun aika moni maahanmuuttokriittinen älykkäältä vaikuttava henkilö tuntui olevan Suomen Sisu nimisen järjestön jäsen oli aika järkyttävää vielä jonkin aikaa sitten lukea netistä
"Vastustaa kansojen sekoittamista luonnottomalla tavalla keskenään. www.suomensisu.org"
Olen kirjoittanut asiasta blogissani viime kunnallisvaalien aikaan. Tuolle "luonnottomalle sekoittumiselle" on jälkikäteen annettu esimerkiksi salonkikelpoisempi selitys mitä se tarkoittaa.
V 2008 Esposssa ilmestyvä Länsiväylä niminen ilmaisjakelulehti - ehdottomasti laadukkain muuten omassa sarjassaan - julkaisi kirjoituksen jossa sanottiin Suomen Sisua natsihenkiseksi. Asia meni kanteluna Julkisen Sanan Neuvostoon ja Länsiväylä lehti voitti jutun, tässä linkkki päätökseen.
Suomen Sisun sivut on jo ajat sitten siivottu, samoin Hommaforumissa on suoritettu siivous ja keskusteluja moderoidaan asiattomisen ylilyöntien poistamiseksi. Keskustelun tasoa halutaan pitää asiallisena.
Minä olen aika sekarotuinen. Isäni oli v 1917 Suomeen vanhempiensa kanssa Lokakuun vallankumousta paennut pakolainen, kansallisuudeltaan isovenäläinen. Mutta siltä puolelta suvussa on muuten melkoista sekahedelmäsoppaa. Venäläisten lisäksi tiedossa on ainakin saksalaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja gruusialaisia (=georgialaisia) juuria. Äidin puolelta olen myös sekarotuinen. Isoäitini oli kotoisin hämäläisesta maalaistalosta ja isoisäni suomenruotsalainen.
Ulkonäöltäni en poikkea keskivertosuomalaisesta sillä perin ulkonäköni äidiltäni. Edesmennyt sisareni taas oli hyvin ulkomaalaisen näköinen kun oli perinyt isältämme mm tumman tukan ja ruskeat silmät.
Olen Helsingissä syntynyt syntyperäinen Suomen kansalainen ja kun en ulkonäöltänikään poikkea joukosta niin en ole rasismista suuremmin joutunut kärsimään. Etunimi (Igor) on paljastanut hiukan taustoja ja joskus 1950-luvulla 10-15 vuotiaana sain oman osuuteni ryssäksi nimittelystä lähinnä pihapiirissä ja naapurustossa. Kouluajan selvisin aika leppoisasti pahempia koulukiusaajia kohtaamatta. Edellä linkki tuoreeseen kirjoitukseeni.
Mutta kyllä minussakin asuu pieni rasisti. En voi kieltää sitä. Kun vanhin tyttäreni lähti Amerikkaan opiskelemaan niin annoin isänä opastusta, että äärimmäinen raja aviomieheksi oli sitten "juutalainen pankkiiri". No hän otti sitten myöhemmin juuri juutalaisen nyttemmin yliopistoprofessorin. Tuskin kuitenkaan minun toivomuksestani. Isänkin mielestä hyvä valinta :)
Kyllä minä toivon että perussuomalaiset saavat hiukan tolkkua meidän maahamuuttojuttuihimme. En minä ainakaan ole missään koskaan päässyt demokraattisessa järjestyksessä äänestämään haluanko omalta osaltani maastamme tehtävän monikultturisen Baabelin. Sen ovat päättäneet minua isommat bilderbergiläiset tms herrat täysin meitä rivikansalaisia kuulematta. Tämä jos mikään on pakollista rodunjalostamista.
Mutta toivon hartaasti että meillä ei myöskään langeta edes salaa mihinkään natsien rotu puhtaana ajatuksiin. Vaara on olemassa piilevänä vaikka se on siivottukin näkyvistä. Mutta toivon että perussuomalaiset Timo Soinin taitavalla johdolla pysyvät ruodussa.
Kun perussuomalaisten osaamista esimerkiksi ministeritehtävissä epäillään niin tähän sopii hyvin vanha sanonta, että jos Luoja antaa viran antaa Hän myös älyn viran hoitamiseen. Toivotaan näin.
Olen seuranut jo vuosia nyt eduskuntaan huimalla äänimäärällä päässeen perussuomalaisen FT Jussi Halla-ahon Scripta nettisivustoa. Olen lukenut kaikki siellä olevat 305 (tällä hetkellä) kirjoitusta. Missään sivustolla olevassa kirjoituksessa en ole löytänyt rotuvihaa (=rasismia) tai muukalaispelkoa (=ksenofobiaa). Kun siellä käytiin ennen Hommaforum keskustelupalstan perustamista vilkasta keskustelua oli sinne lipsahtanut tuollaistakin. Jossain puheenvuoroissa oli viittauksia Suomen Sisu nimiseen järjestöön. Kävin tutustumassa heidänkin sivuihinsa. Kun aika moni maahanmuuttokriittinen älykkäältä vaikuttava henkilö tuntui olevan Suomen Sisu nimisen järjestön jäsen oli aika järkyttävää vielä jonkin aikaa sitten lukea netistä
"Vastustaa kansojen sekoittamista luonnottomalla tavalla keskenään. www.suomensisu.org"
Olen kirjoittanut asiasta blogissani viime kunnallisvaalien aikaan. Tuolle "luonnottomalle sekoittumiselle" on jälkikäteen annettu esimerkiksi salonkikelpoisempi selitys mitä se tarkoittaa.
V 2008 Esposssa ilmestyvä Länsiväylä niminen ilmaisjakelulehti - ehdottomasti laadukkain muuten omassa sarjassaan - julkaisi kirjoituksen jossa sanottiin Suomen Sisua natsihenkiseksi. Asia meni kanteluna Julkisen Sanan Neuvostoon ja Länsiväylä lehti voitti jutun, tässä linkkki päätökseen.
Suomen Sisun sivut on jo ajat sitten siivottu, samoin Hommaforumissa on suoritettu siivous ja keskusteluja moderoidaan asiattomisen ylilyöntien poistamiseksi. Keskustelun tasoa halutaan pitää asiallisena.
Minä olen aika sekarotuinen. Isäni oli v 1917 Suomeen vanhempiensa kanssa Lokakuun vallankumousta paennut pakolainen, kansallisuudeltaan isovenäläinen. Mutta siltä puolelta suvussa on muuten melkoista sekahedelmäsoppaa. Venäläisten lisäksi tiedossa on ainakin saksalaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja gruusialaisia (=georgialaisia) juuria. Äidin puolelta olen myös sekarotuinen. Isoäitini oli kotoisin hämäläisesta maalaistalosta ja isoisäni suomenruotsalainen.
Ulkonäöltäni en poikkea keskivertosuomalaisesta sillä perin ulkonäköni äidiltäni. Edesmennyt sisareni taas oli hyvin ulkomaalaisen näköinen kun oli perinyt isältämme mm tumman tukan ja ruskeat silmät.
Olen Helsingissä syntynyt syntyperäinen Suomen kansalainen ja kun en ulkonäöltänikään poikkea joukosta niin en ole rasismista suuremmin joutunut kärsimään. Etunimi (Igor) on paljastanut hiukan taustoja ja joskus 1950-luvulla 10-15 vuotiaana sain oman osuuteni ryssäksi nimittelystä lähinnä pihapiirissä ja naapurustossa. Kouluajan selvisin aika leppoisasti pahempia koulukiusaajia kohtaamatta. Edellä linkki tuoreeseen kirjoitukseeni.
Mutta kyllä minussakin asuu pieni rasisti. En voi kieltää sitä. Kun vanhin tyttäreni lähti Amerikkaan opiskelemaan niin annoin isänä opastusta, että äärimmäinen raja aviomieheksi oli sitten "juutalainen pankkiiri". No hän otti sitten myöhemmin juuri juutalaisen nyttemmin yliopistoprofessorin. Tuskin kuitenkaan minun toivomuksestani. Isänkin mielestä hyvä valinta :)
Kyllä minä toivon että perussuomalaiset saavat hiukan tolkkua meidän maahamuuttojuttuihimme. En minä ainakaan ole missään koskaan päässyt demokraattisessa järjestyksessä äänestämään haluanko omalta osaltani maastamme tehtävän monikultturisen Baabelin. Sen ovat päättäneet minua isommat bilderbergiläiset tms herrat täysin meitä rivikansalaisia kuulematta. Tämä jos mikään on pakollista rodunjalostamista.
Mutta toivon hartaasti että meillä ei myöskään langeta edes salaa mihinkään natsien rotu puhtaana ajatuksiin. Vaara on olemassa piilevänä vaikka se on siivottukin näkyvistä. Mutta toivon että perussuomalaiset Timo Soinin taitavalla johdolla pysyvät ruodussa.
Kun perussuomalaisten osaamista esimerkiksi ministeritehtävissä epäillään niin tähän sopii hyvin vanha sanonta, että jos Luoja antaa viran antaa Hän myös älyn viran hoitamiseen. Toivotaan näin.
19.4.2011
Lisää tietoa eläkkeistä
Innostuin kaivelemaan lisää tietoja eläkejärjestelmästämme. Ja kyllähän se näyttää mielenkiintoiselta. Tässä linkki tietojen lähteelle.
Luvut ovat M€
V 2009 työeläkeyhtiöiden maksutulo oli
10 006,4 sen lisäksi ne saivat
5 646,3 sijoitustuottoja
15 652,7 yhteensä tulot
Kuluja oli
9 556,5 maksettuja eläkkeitä
379,9 kokonaisliikekulut
9 936,4 yhteensä kulut
Laskekaapa tuosta erotus. Ei näytä ollenkaan hassummalta jos istuu siellä eläkevakuutusyhtiössä kovapalkkaisessa toimessa. Toiselta asetelma näyttää eläkeläiseltä jolta on leikattu eläkeprosentteja ja indeksejä yms. Saa vielä nuorilta jatkuvasti kuulla omasta ahneudesta jne - minusta loukkaavaa. Kun katselen noita lukuja niin herää kysymys missähän ahneus oikein työeläkejärjestelmässä piileksiikään?
Muita eläkemuotoja en suuremmin tarkastellut enkä viitsi tähän laittaa maatalousyrittäjien vastaavia tilastoja. Maatalousyrittäjien maksetut eläkkeet ovat moninkertaiset maksutuloon verrattuna mutta erotus korvataankin valtion verovaroista. Näytti tuo subventio olevan jotain 0,5 miljardin euron luokkaa jos oikein luin tilastoja. Lukekaa ja hämmästelkää itse.
Luvut ovat M€
V 2009 työeläkeyhtiöiden maksutulo oli
10 006,4 sen lisäksi ne saivat
5 646,3 sijoitustuottoja
15 652,7 yhteensä tulot
Kuluja oli
9 556,5 maksettuja eläkkeitä
379,9 kokonaisliikekulut
9 936,4 yhteensä kulut
Laskekaapa tuosta erotus. Ei näytä ollenkaan hassummalta jos istuu siellä eläkevakuutusyhtiössä kovapalkkaisessa toimessa. Toiselta asetelma näyttää eläkeläiseltä jolta on leikattu eläkeprosentteja ja indeksejä yms. Saa vielä nuorilta jatkuvasti kuulla omasta ahneudesta jne - minusta loukkaavaa. Kun katselen noita lukuja niin herää kysymys missähän ahneus oikein työeläkejärjestelmässä piileksiikään?
Muita eläkemuotoja en suuremmin tarkastellut enkä viitsi tähän laittaa maatalousyrittäjien vastaavia tilastoja. Maatalousyrittäjien maksetut eläkkeet ovat moninkertaiset maksutuloon verrattuna mutta erotus korvataankin valtion verovaroista. Näytti tuo subventio olevan jotain 0,5 miljardin euron luokkaa jos oikein luin tilastoja. Lukekaa ja hämmästelkää itse.
Tunnisteet:
Eläke
Eläkeläisten ahneus?
Tuollaista asenteellisuutta kuulen valitettavan usein miten nykyeläkeläiset ovat vain ahneita. Yleensä esittäjä on 25-40 vuotias ja syynä on tietenkin heidän hätänsä omista tulevista eläkkeistään. Ja ilmeisesti kuvitellaan että köyhät eläkeläiset nyt kuppaavat ahneuksissaan heidän tulevia heidän eläkevarojaan maksimoidakseen omat eläkkeensä. Unohdetaan kokonaan, että eläke-etuja on koko ajan huononnettu nykyisten. Minäkin jäin eläkkeelle 1.12.2010 ja laskelmieni mukaan eläkkeeni olisi alkuperäisten eläke-ehtojen perusteella useita satoja euroja korkeampi. Puhumattakaan näistä kaikista leikatuista indekseistä jotka pitkässä juoksussa koko ajan tulevat alentamaan eläkkeen ostovoimaa palkkatuloihin verratessaa.
Voi kun minäkin tietäisin mikä on koko totuus. Kun työeläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvun alussa olin alle 20 vuotias, mutta jo silloin koin tärkeänä, että myös työsuhteissa saadaan sitten vuosikymmenien kuluttua kohtuulliset ansioon suhteutetut eläkkeet.
Minulle jäi silloin 1960-luvun alussa aivan selvä kuva että järjestelmä oli rahastoiva ja että niihin kerätty raha on meidän itsemme ansaitsemaa - sen maksatus vain on viivästettyä. Ja välivuosikymmeninä varat sijoitetaan poikimaan tuottoja esimerkiksi suomalaiseen teollisuuteen yms.
Missään ei silloin kerrottu ainakaan suurelle yleisölle että vain osa rahastoidaan
ja suurin osa eläkkeistä maksetaan samaan aikaan kerättävillä eläkemaksuilla.
Olen yrittänyt selvittää miten tuo rahastointiosuus on mahdollisesti vuosien varrella muuttunut mutta mitään selvää vastausta ei näytä löytyvän. Minusta tuntuu että tuon rahastoidun osuuden piti olla paljon suuremman mutta eläkevakuutusyhtiöt ovat tärvänneet rahoja milloin minkäkinlaisiin hankkeisiin. Kansa yhtiöiden ulkomaille hävinneet sijoitukset on yksi suuri erä, jonka muut eläkevakuutusyhtiöt ottivat 'vapaaehtoisesti' vastatakseen kun pelkona oli koko eläkejärjestelmän ja siis myös jättiläismäisten varojen siirtäminen valtion vastattavaksi.
Mutta kuppaajia on liikkellä eivätkä he ole mitään pieneläkeläisiä.
Viimeizten vuosien aikana on tapahtunut massiivinen eläkesäätiöiden purkaminen. Niiden vastattavana olleet eläkevakuutukset siirretäään eläkevakuutusyhtiöiden vastattavaksi ja samoin siirretään OSA eläkesäätiöiden rahastoidusta varallisuutta heille. Eläkesäätiöillä oli aika joustavat rahastointiperiaatteet joten ne saattoivat siirtää verovapaasti melkoisia rahoja noihin eläkesäätiöihin ja sitten lainata rahat takaisin "emo"-yritykselle. Eläkesäätiöthän saivat rahastoida 100% eläkkeisiin tarvittavat varat eikä vain jotain murto-osuutta kuten nyt työeläkevakuutusyhtiöt tekevät.
Näiden ylimääräissten varojen pitäisi kuulua VAIN vakuutetuille heidän eläkkeittensä maksamista varten - olihan niille vähennysoikeuskin verotuksessa.
Nyt näistä eläkevakuutuksista ja omaisuuseristä käydään kauppaa eläkesäätiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden kesken. Huhut kertovat että eläkevakuutusyhtiöt maksavat esimerkiksi eläkesäätiöiden omistamista kiinteistöistä kovia ylihintoja saadakseen nuo eläkevakuutukset hoitaakseen. Mitä muita kikkoja käytetään ei ole tiedossani mutta tavoitteena on kuitenkin purkaa eläkesäätiö ja siirtää sen ylimääräinen varallisuus "emo"-yritykselle - ei siis eläkevakuutettujen hyväksi.
Voi kun minäkin tietäisin mikä on koko totuus. Kun työeläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvun alussa olin alle 20 vuotias, mutta jo silloin koin tärkeänä, että myös työsuhteissa saadaan sitten vuosikymmenien kuluttua kohtuulliset ansioon suhteutetut eläkkeet.
Minulle jäi silloin 1960-luvun alussa aivan selvä kuva että järjestelmä oli rahastoiva ja että niihin kerätty raha on meidän itsemme ansaitsemaa - sen maksatus vain on viivästettyä. Ja välivuosikymmeninä varat sijoitetaan poikimaan tuottoja esimerkiksi suomalaiseen teollisuuteen yms.
Missään ei silloin kerrottu ainakaan suurelle yleisölle että vain osa rahastoidaan
ja suurin osa eläkkeistä maksetaan samaan aikaan kerättävillä eläkemaksuilla.
Olen yrittänyt selvittää miten tuo rahastointiosuus on mahdollisesti vuosien varrella muuttunut mutta mitään selvää vastausta ei näytä löytyvän. Minusta tuntuu että tuon rahastoidun osuuden piti olla paljon suuremman mutta eläkevakuutusyhtiöt ovat tärvänneet rahoja milloin minkäkinlaisiin hankkeisiin. Kansa yhtiöiden ulkomaille hävinneet sijoitukset on yksi suuri erä, jonka muut eläkevakuutusyhtiöt ottivat 'vapaaehtoisesti' vastatakseen kun pelkona oli koko eläkejärjestelmän ja siis myös jättiläismäisten varojen siirtäminen valtion vastattavaksi.
Mutta kuppaajia on liikkellä eivätkä he ole mitään pieneläkeläisiä.
Viimeizten vuosien aikana on tapahtunut massiivinen eläkesäätiöiden purkaminen. Niiden vastattavana olleet eläkevakuutukset siirretäään eläkevakuutusyhtiöiden vastattavaksi ja samoin siirretään OSA eläkesäätiöiden rahastoidusta varallisuutta heille. Eläkesäätiöillä oli aika joustavat rahastointiperiaatteet joten ne saattoivat siirtää verovapaasti melkoisia rahoja noihin eläkesäätiöihin ja sitten lainata rahat takaisin "emo"-yritykselle. Eläkesäätiöthän saivat rahastoida 100% eläkkeisiin tarvittavat varat eikä vain jotain murto-osuutta kuten nyt työeläkevakuutusyhtiöt tekevät.
Näiden ylimääräissten varojen pitäisi kuulua VAIN vakuutetuille heidän eläkkeittensä maksamista varten - olihan niille vähennysoikeuskin verotuksessa.
Nyt näistä eläkevakuutuksista ja omaisuuseristä käydään kauppaa eläkesäätiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden kesken. Huhut kertovat että eläkevakuutusyhtiöt maksavat esimerkiksi eläkesäätiöiden omistamista kiinteistöistä kovia ylihintoja saadakseen nuo eläkevakuutukset hoitaakseen. Mitä muita kikkoja käytetään ei ole tiedossani mutta tavoitteena on kuitenkin purkaa eläkesäätiö ja siirtää sen ylimääräinen varallisuus "emo"-yritykselle - ei siis eläkevakuutettujen hyväksi.
Tunnisteet:
Eläke
Kokoomuksen presidenttiehdokas?
Presidenttiehdokkaan asettamisen luulisi olevan helppoa kokoomukselaisille. Kaikkien aikojen menestyksekkäin ääniharava eduskuntavaaleissa oli v 2007 Sauli Niinistö yli 60000 äänellä. Jos Sauli Niinistöä ei jostain syystä enää sattuisi vaalikamppailu presidentinvirkaan kiinnostamaan niin nyt on toinen lähes yhtä messiaanisesti palvottu kokoomukselainen. Yli 40000 ääntä eduskuntavaaleissa 2011 saanut ulkoministeri Alexander Stubb. Sujuvapuheinen, kaksikielinen ja muutenkin kielitaitoinen, hyvin koulutettu ja vaikuttaa lähes teflonpintaiselta. Eräs ainakin aikaisemmin kokoomukselainen tuttavani panetteli viimeisen vuoden aikana jatkuvasti Timo Soinia käyttäen messiaaninen attribuuttia. Tykästyin tuohon nimitykseen kun se aika hyvin kuvaa sokeaa palvontaa. Kyllä minä yritin hänelle joskus esittää, että eikös Sauli Niinistön palvonta vaikuttanut hiukan samanlaiselta mutta se oli kai hänen mielestään eri asia.
Alex Stubb on lähes liian hyvää voidakseen olla totta on minun käsitykseni. Voi toki olla että olen vain ennakkoluuloinen kun uskon että siinä olisi mies joka vie meidät varmasti NATO:on ja se hiukan värittää näkemystäni.
Jos rinnalle tarjotaan presidentiksi vihreiden Pekka Haavistoa niin kyllä Niinistö tai Stubb kummatkin peittoaisivat kilpailijansa. En usko että suomalaiset olisivat niin ennakkoluulottomia että vaaleissa äänestäisivät parisuhteen miehen kanssa rekisteröineen miespresidentin. Minulle presidentin seksuaalinen suuntautuneisuus on aika yhdentekevä mutta en pidä Pekka Haavistoa muutenkaan sopivana. Timo Soiniakin tunnutaan palvovan kovastia kannattajien toimesta mutta jää nähtäväksi miten hyvin hän osakkeensa hoitaa nyt saavutetun jytky voiton jälkeen. Ääniähän oli enemmän kuin Stubbilla.
Huomaan taas, että alan näköjään minäkin kirjoitella mietteitä joistain politiikan ilmiöistä.
Alex Stubb on lähes liian hyvää voidakseen olla totta on minun käsitykseni. Voi toki olla että olen vain ennakkoluuloinen kun uskon että siinä olisi mies joka vie meidät varmasti NATO:on ja se hiukan värittää näkemystäni.
Jos rinnalle tarjotaan presidentiksi vihreiden Pekka Haavistoa niin kyllä Niinistö tai Stubb kummatkin peittoaisivat kilpailijansa. En usko että suomalaiset olisivat niin ennakkoluulottomia että vaaleissa äänestäisivät parisuhteen miehen kanssa rekisteröineen miespresidentin. Minulle presidentin seksuaalinen suuntautuneisuus on aika yhdentekevä mutta en pidä Pekka Haavistoa muutenkaan sopivana. Timo Soiniakin tunnutaan palvovan kovastia kannattajien toimesta mutta jää nähtäväksi miten hyvin hän osakkeensa hoitaa nyt saavutetun jytky voiton jälkeen. Ääniähän oli enemmän kuin Stubbilla.
Huomaan taas, että alan näköjään minäkin kirjoitella mietteitä joistain politiikan ilmiöistä.
Tunnisteet:
politiikka
18.4.2011
Jytky tuli!
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin lanseeraama sana 'jytky' oli niin hauska että oli pakko laittaa otsikkoon. Aikamoinen saavutus, vaikka on hiukan kepu, kokoomus ja vihreät avittaneet eli ihan omin voimin eivät kokonaan saaneet aikaan.
Vaikka perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaina olleet tuttavani eri puolilla Suomea olivat saaneet hyvin ääniä niin kukaan heistä ei tullut valituksi. Ikävää. Aikamoista että heitä oli useita, tuttuja ainakin 4 henkeä kolmesta eri vaalipiiristä enkä minä edes kuulu perussuomalaisiin!
Tästä vaalivoitosta huomaa, että saadaan suomalaisetkin barrikadeille kun heitä riittävästi ärsytetään. Eiköhän nuo muiden EU-maiden tukeminen meidän ottamalla velkarahalla ja lähes holtittoman maahanmuuton mahdollistaminen 'monikulttuurisuuden saavuttamiseksi ole olleet riittäviä ärsyttämään. Olen minäkin kirjoittanut aiheista työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuskeskustelusta ja maahanmuuttajina esiintyvistä ns avainlapsistakin. Hiukan olen sivunnut noissa kirjoituksissani myös rasismia, jota olen joskus lukenut samoissa yhteyksissä. En minä sentään ihan sokea ole.
Minua hiukan häiritsee pari asiaa: suomalais-kansallisessa uhossa ruotsinkielen asemaa toisena kansalliskielenä halutaan romuttaa. Sellainen käsitys minulle on jäänyt ja satun olemaan tuon 'pakkoruotsin' kannattaja kuten 'pakkomatematiikan' jne. Ja Timo Soini pitää kotikaupunkiani Kauniaista jonain 'vapaamatkustajana' vaikka en ymmärrä mistä syystä. Hän haluaa ilmeisesti sulauttaa velattoman Kauniaisen velkaiseen Espooseen. Minä taas en 'itsekkäästi' halua kohtuullisen hyvin toimivaa terveyskeskustamme sulautettavaksi Espoon järkyttäviin terveyskeskuksiin.
Yhdessä ainoassa Espoon terveyskeskuksessa sain hyvää palvelua kun siellä oli lääkärinä televisiosta tutun maalaislääkäri Kiminkisen oloinen lääkäri. Lääkäri josta suorastaan huokui ammatille omistautuminen minkä hän myös avoimesti myönsikin. Lääkärissä ei ollut minkäänlaisia leipääntymisen merkkejä jo pitkään jatkuneesta urasta huolimatta ja hän vielä kertoikin pitävänsä terveyskeskuslääkärin työstä koska se on niin antoisaa. Hänen sanojensa mukaan siinä näkyy koko elämän kirjo. Vaimollani oli aivan samat kokemukset samaisesta lääkäristä. Pitää ihan mainita lääkärin nimikin: Juha Korhonen. Loistava lääkäri.
Mutta se siitä. Suomessa on tapahtunut aikamoinen poliittinen mullistus. Kun seuraan ulkomaisia medioitakin jonkin verran niin hiukan häiritsee, että perussuomalaiset on leimattu ulkomaillakin äärioikeistolaisiksi xenofoobisiksi rasisteiksi. Vaikka miten tarkkaan olen ajatuksellakin lukenut eduskuntaan päässeen maahanmuuttokriittisen tohtori Jussi Halla-ahon kaikki yli 300 blogikirjoitusta en ole niissä havainnut en rasismia enkä xenofobiaa. Meidän suomalaisista huonoista käytännöistä siellä on paljastettu räikeitä esimerkkejä - eli se on siltä osin maahanmuuttokriittinen. Islamin uskontoon siellä suhtaudutaan myös kriittisesti. Mutta sellaisia kirjoituksia löytyy myös minunkin blogistani: antisemitismistä ja islamofobiasta ja islamin suhteesta pedofiliaan. Viimeksimainitussa kirjoituksessa esitetyt asiat ovat tulleet aikamoisena yllätyksenä monelle tutulleni, jotka olivat kuvitelleet kyseessä olleen jostain 1500 vuotta vanhoista jutuista eikä 1980-luvulla arvostetun ajatollahin avoimesti julistamasta islamin uskonnollisista säännöistä. Kovin ovat kaukana suomalaisen professori Hämeen-Anttilan islamin pelkästään myönteisiin puoliin keskittyvistä kirjoituksista. Hän kyllä tunnustaakin Wikipedian sivulla, josta seuraava lainaus:
"Hän on esiintynyt 2000-luvun alusta alkaen tiedotusvälineissä suosittuna asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä, ja hän on sanonut haluavansa korostaa islamin myönteisiä puolia, koska katsoo negatiivisten asioiden tulevan esiin omalla painollaan"
Voiko tiedemies enää tuon 'objektiivisemmin' toimia! Kyllä siinä professoriutta jo väärinkäytetään propagandan palveluksessa.
Vaikka perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaina olleet tuttavani eri puolilla Suomea olivat saaneet hyvin ääniä niin kukaan heistä ei tullut valituksi. Ikävää. Aikamoista että heitä oli useita, tuttuja ainakin 4 henkeä kolmesta eri vaalipiiristä enkä minä edes kuulu perussuomalaisiin!
Tästä vaalivoitosta huomaa, että saadaan suomalaisetkin barrikadeille kun heitä riittävästi ärsytetään. Eiköhän nuo muiden EU-maiden tukeminen meidän ottamalla velkarahalla ja lähes holtittoman maahanmuuton mahdollistaminen 'monikulttuurisuuden saavuttamiseksi ole olleet riittäviä ärsyttämään. Olen minäkin kirjoittanut aiheista työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuskeskustelusta ja maahanmuuttajina esiintyvistä ns avainlapsistakin. Hiukan olen sivunnut noissa kirjoituksissani myös rasismia, jota olen joskus lukenut samoissa yhteyksissä. En minä sentään ihan sokea ole.
Minua hiukan häiritsee pari asiaa: suomalais-kansallisessa uhossa ruotsinkielen asemaa toisena kansalliskielenä halutaan romuttaa. Sellainen käsitys minulle on jäänyt ja satun olemaan tuon 'pakkoruotsin' kannattaja kuten 'pakkomatematiikan' jne. Ja Timo Soini pitää kotikaupunkiani Kauniaista jonain 'vapaamatkustajana' vaikka en ymmärrä mistä syystä. Hän haluaa ilmeisesti sulauttaa velattoman Kauniaisen velkaiseen Espooseen. Minä taas en 'itsekkäästi' halua kohtuullisen hyvin toimivaa terveyskeskustamme sulautettavaksi Espoon järkyttäviin terveyskeskuksiin.
Yhdessä ainoassa Espoon terveyskeskuksessa sain hyvää palvelua kun siellä oli lääkärinä televisiosta tutun maalaislääkäri Kiminkisen oloinen lääkäri. Lääkäri josta suorastaan huokui ammatille omistautuminen minkä hän myös avoimesti myönsikin. Lääkärissä ei ollut minkäänlaisia leipääntymisen merkkejä jo pitkään jatkuneesta urasta huolimatta ja hän vielä kertoikin pitävänsä terveyskeskuslääkärin työstä koska se on niin antoisaa. Hänen sanojensa mukaan siinä näkyy koko elämän kirjo. Vaimollani oli aivan samat kokemukset samaisesta lääkäristä. Pitää ihan mainita lääkärin nimikin: Juha Korhonen. Loistava lääkäri.
Mutta se siitä. Suomessa on tapahtunut aikamoinen poliittinen mullistus. Kun seuraan ulkomaisia medioitakin jonkin verran niin hiukan häiritsee, että perussuomalaiset on leimattu ulkomaillakin äärioikeistolaisiksi xenofoobisiksi rasisteiksi. Vaikka miten tarkkaan olen ajatuksellakin lukenut eduskuntaan päässeen maahanmuuttokriittisen tohtori Jussi Halla-ahon kaikki yli 300 blogikirjoitusta en ole niissä havainnut en rasismia enkä xenofobiaa. Meidän suomalaisista huonoista käytännöistä siellä on paljastettu räikeitä esimerkkejä - eli se on siltä osin maahanmuuttokriittinen. Islamin uskontoon siellä suhtaudutaan myös kriittisesti. Mutta sellaisia kirjoituksia löytyy myös minunkin blogistani: antisemitismistä ja islamofobiasta ja islamin suhteesta pedofiliaan. Viimeksimainitussa kirjoituksessa esitetyt asiat ovat tulleet aikamoisena yllätyksenä monelle tutulleni, jotka olivat kuvitelleet kyseessä olleen jostain 1500 vuotta vanhoista jutuista eikä 1980-luvulla arvostetun ajatollahin avoimesti julistamasta islamin uskonnollisista säännöistä. Kovin ovat kaukana suomalaisen professori Hämeen-Anttilan islamin pelkästään myönteisiin puoliin keskittyvistä kirjoituksista. Hän kyllä tunnustaakin Wikipedian sivulla, josta seuraava lainaus:
"Hän on esiintynyt 2000-luvun alusta alkaen tiedotusvälineissä suosittuna asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä, ja hän on sanonut haluavansa korostaa islamin myönteisiä puolia, koska katsoo negatiivisten asioiden tulevan esiin omalla painollaan"
Voiko tiedemies enää tuon 'objektiivisemmin' toimia! Kyllä siinä professoriutta jo väärinkäytetään propagandan palveluksessa.
Tunnisteet:
politiikka
12.4.2011
Miksei palveluja osata organisoida?
Olen ollut Saunalahti nimisen yrityksen asiakkaana pitkälti yli 10 vuotta. En ole pannut erityisesti merkille kuinka kauan mutta kauan kuitenkin. Enimmäkseen kaikki on toiminut moitteetta. Joskus jopa yllättävän hyvin. Huomaan että palveluja on yritetty tuotteistaa, tehostaa, virtaviivaistaa ja automatisoida. Se onkin ymmärrettävää kun hintakilpailu pitää huolen että hintataso pysyy kohtuullisena.
Mutta sitten kun joku asia menee pieleen niin se menee pieleen. Joskus ihmetyttää miten ammattitaidottomia tai palvelukyvyttömiä ihmisiä tätä nykyä asiakapalvelutehtäviin palkataan.
Hyvä esimerkki tapahtui maaliskuun alussa kun Saunalahti oli tekemässä kännykkäni lisäpalveluna tilaamaani mobiililaajakaistaan "ilmaisen" nopeuden noston. Mobiililaajakaistani oli lopettanut toiminnan jo edellisenä päivänä kun seuraavana päivänä sain kännykkään tekstiviestin maksuttomasta nopeuden nostosta. Ymmärrän mutosten vievän oman aikana ja jäin odottamaan että alunperin lisäpalveluna tilaamani mobiililaajakaista alkaisi taas toimia. Seuraavana päivänä, kun mobiililaajakaista oli jo 2 vrk ollut toimimatta, soitin Saunalahden vikailmoituspuhelimeen ja kerroin ongelman. Vika tunnuttiin tietävän ja kerrottiin kohteliaasti että sitä paraikaa korjataan.
No muutaman päivän kuluttua soitin vikapalveluihin uudestaan ja ihmettelin miten kauan vian korjaus kestää. Virkailija tarkisti jostain puhelimeni perustiedoista ja kertoi että ihan vielä hetki niin minulle ilmoitetaan tekstiviestilla kun vika on saatu korjattua. Voi kuinka hienoa kun nykyään tuolla tavoin on asiakkaalle tiedottaminen onnistuttu rationalisoimaan ja automatisoimaan. Mietin myös vanhana yritysjohtajana miten hyvää tuollainen automatuisointi tekee katteelle ja asiakkaan palvelu senkun vain paranee. Eli aito win-win tilanne jossa molemmat osapuolet hyötyvät.
Meni taas muutama päivä. Kävin välillä matkoilla enkä päässyt sähköpostiin enkä saanut karttoja puhelimen karttapalveluun päivitettyä. Olisin matkalla kovasti tarvinnut. Aloin jo kirota.
Sitten aloin lähettää kirjallisia ihmettelyjä vika- ja asiakaspalveluun aina muutaman päivän välein. Sain jopa hyvin empaattisia vastauksia miten pahoillaan ollaan korjauksen pitkästä kestosta.
Jossain vaiheessa ajattelin neuvoa tuoa vikapalvelua. Kun kiinteähintainen mobiililaajakaista oli puhelimeeni tilattu erillinen lisäpalvelu kerroin maalaisjärkisenä lisävihjeenä että eikö sen voisi ensin peruuttaa kokonaan ja sitten tehdä minun puhelinnumerooni uusi kyseisen palvelu lisätilausmerkintä. En nimittäin oikein enää suostunut uskomaan että isolla Elisa/Saunalahti konsernilla ei mobiililaajakaista ole kahteen viikkoon toiminut kenellään ja jos kyse oli vain viasta minun liittymässäni niin ihemttelin miksei sitä ole korjattu. Taas sain täynnä empatiaa olevan sähköpostin vastaukseksi ja siinä jälleen kerrottiin että tulen saaman heti sähköpostiviestin kun vika on korjattu. Ja että on turha soittaa vikailmoituksiin uudestaan kun vika on jo heidän tiedossaan. Vaatimukseeni että ko lisäpalvelun veloitus hyvitettäisiin minulle suostuttiin mukisematta. Kysehän ei ollut kuin 4,90 euroa/kk summasta!
Taisin taas käydä matkoilla, olla taas pulassa sähköpostien ja navigaattorin kanssa ja meni varmaan yli viikon että en kysellyt enkä soitellut.
Mutta mitään ei kuulunut. Vian ilmestymisestä oli ehtinyt kulua yli kolme viikkoa ja ajattelin että nyt kyllä soitan ja luen madonluvut puhelimessa yms.
Puhelimessa olikin yhtäkkiä fiksu kaveri. Kun kerroin hänelle että eikö tätä lisäpalvelua nyt voi vain peruuttaa liittymästäni ruksi pois ruudusta periaatteella ja sitten hetken kuluttua asentaa aivan uutena lisäpalveluna puhelinliittymääni. Tämä fiksu kaveri kuunteli mitä sanoin ja totesi, että noin he ovat jossain tilanteissa toimineetkin ja saaneet sillä vian korjattua. Pyysi että käynnistän puhelimeni n 5 minuutin kuluttua niin hän on varmaan saanut vian korjattua siihen mennessä tuolla kikalla ja hän soittaa sitten minulle tiedustellakseen ratkesiko ongelma.
Se ratkesi. Puhelinkesustelussa meni vajaa viis minuuttia ja puhelimen uudelleenkäynnistyksessä saman verran ja kolme viikkoa vaivannut vika oli korjattu pelkällä maalaisjärjellä.
Kehuin kaveria maasta taivaaseen ja kerroin että hän oli osoittanut aivan erityislaatuista, Saunalahdelle harvinaista taitoa: hän oli kuunnellut asiakasta, asiakkaan antamaa vihjettä ja sitten terveellä maalaisjärjellä toiminut.
Vastaavanlaisen kielteisen esimerkin olin moneen kertaan kokenut entisen työnantajani alihankkijana käyttämältä palkkahallintopalveluja myyvältä yritykseltä. Eikä siinäkään tapauksessa ollut kyse mistään pikkunarikasta. Minulle 12 kk kuukauden aikana maksetuista palkanmaksukerroista oli vain neljä virheetöntä eli 8 kuukauden palkanmaksuissa oli jatkuvasti virheitä, joista yhtä korjatttiin pisimpään viisi kuukautta. Ja kyse oli aika yksinkertaisesta osa-aikaeläkkeellä olevan kuukausipalkasta luontoisetuineen.
Noissa molemmissa tapauksissa oli ymmärrettävää, että käytettiin melko kokematonta ja siksi edullista työvoimaa. Täysin hyväksyttävää. Kyllä minä se vanhan yritysjohtajana ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä missä on se seuraava työnjohdollinen osaava porras joka tarvittaessa täydentää osaamisellaan noita vähemmän kokeneita. Samallahan siinä tapahtuu myös kokemusperäisen tiedon ja osaamisen siirtoa eli tapahtuisi luontevaa ammattitaidon karttumista ja täydennyskoulusta. Olen nähnyt miten tuollaisen mekanismin rakentamiseen ei ole vaivauduttu vaan on kuviteltu että kun kaikista työtehtävistöä tehdään hienoja ja hyvin dokumentoituja prosesseja niin lähes apinakin kykenee teklemään työtehtävät kun vain noudattaa prosessikuria. Sana "prosessikuri" ei muuten ole minun keksimä pilkkanimi vaan eräässä isossa konsernissa käytetty kun haluttiin antaa ymmärtää että noudattamalla tiukasti prosessikuria ratkeaa monta ongelmaa. Samaisessa tilaisuudessa taisin käyttää puheenvuoron ja todeta tuollaisen ajattelun kovasti vähättelevän ammattitaidon ja kokemuksen merkitystä.
Olen kirjoittanut http://granpaigor.blogspot.com/2009/10/muistutus.html ja usempaankin kertaan viittannut Barry Schwartzin luentoon On Our Loss of Wisdom.
Tämä kaikki tuli mieleeni kun yritin auttaa nuorempaa poikaani hänen Saunalahdelta ostamansa ns mokkulan kanssa. Aivan uskomatonta taistelua aivan typerästä asiasta. Minä joudun asiakkaana kertomaan Saunalahden vikailmoituksen työntekijälle ihan yksinkertaisia perusasioita, jotka hiukan kokeneempi työntekijä olisi itsekin tiennyt ja ymmärtänyt. Ikävää oli vain että oneglmaa ei saatu ratkaistua ja kun kysyin miten me nyt etenemme ei siellä vikailmoituksissa osattu ottaa mitään kantaa asiaan. Prkl, arghh jne ....
Mutta sitten kun joku asia menee pieleen niin se menee pieleen. Joskus ihmetyttää miten ammattitaidottomia tai palvelukyvyttömiä ihmisiä tätä nykyä asiakapalvelutehtäviin palkataan.
Hyvä esimerkki tapahtui maaliskuun alussa kun Saunalahti oli tekemässä kännykkäni lisäpalveluna tilaamaani mobiililaajakaistaan "ilmaisen" nopeuden noston. Mobiililaajakaistani oli lopettanut toiminnan jo edellisenä päivänä kun seuraavana päivänä sain kännykkään tekstiviestin maksuttomasta nopeuden nostosta. Ymmärrän mutosten vievän oman aikana ja jäin odottamaan että alunperin lisäpalveluna tilaamani mobiililaajakaista alkaisi taas toimia. Seuraavana päivänä, kun mobiililaajakaista oli jo 2 vrk ollut toimimatta, soitin Saunalahden vikailmoituspuhelimeen ja kerroin ongelman. Vika tunnuttiin tietävän ja kerrottiin kohteliaasti että sitä paraikaa korjataan.
No muutaman päivän kuluttua soitin vikapalveluihin uudestaan ja ihmettelin miten kauan vian korjaus kestää. Virkailija tarkisti jostain puhelimeni perustiedoista ja kertoi että ihan vielä hetki niin minulle ilmoitetaan tekstiviestilla kun vika on saatu korjattua. Voi kuinka hienoa kun nykyään tuolla tavoin on asiakkaalle tiedottaminen onnistuttu rationalisoimaan ja automatisoimaan. Mietin myös vanhana yritysjohtajana miten hyvää tuollainen automatuisointi tekee katteelle ja asiakkaan palvelu senkun vain paranee. Eli aito win-win tilanne jossa molemmat osapuolet hyötyvät.
Meni taas muutama päivä. Kävin välillä matkoilla enkä päässyt sähköpostiin enkä saanut karttoja puhelimen karttapalveluun päivitettyä. Olisin matkalla kovasti tarvinnut. Aloin jo kirota.
Sitten aloin lähettää kirjallisia ihmettelyjä vika- ja asiakaspalveluun aina muutaman päivän välein. Sain jopa hyvin empaattisia vastauksia miten pahoillaan ollaan korjauksen pitkästä kestosta.
Jossain vaiheessa ajattelin neuvoa tuoa vikapalvelua. Kun kiinteähintainen mobiililaajakaista oli puhelimeeni tilattu erillinen lisäpalvelu kerroin maalaisjärkisenä lisävihjeenä että eikö sen voisi ensin peruuttaa kokonaan ja sitten tehdä minun puhelinnumerooni uusi kyseisen palvelu lisätilausmerkintä. En nimittäin oikein enää suostunut uskomaan että isolla Elisa/Saunalahti konsernilla ei mobiililaajakaista ole kahteen viikkoon toiminut kenellään ja jos kyse oli vain viasta minun liittymässäni niin ihemttelin miksei sitä ole korjattu. Taas sain täynnä empatiaa olevan sähköpostin vastaukseksi ja siinä jälleen kerrottiin että tulen saaman heti sähköpostiviestin kun vika on korjattu. Ja että on turha soittaa vikailmoituksiin uudestaan kun vika on jo heidän tiedossaan. Vaatimukseeni että ko lisäpalvelun veloitus hyvitettäisiin minulle suostuttiin mukisematta. Kysehän ei ollut kuin 4,90 euroa/kk summasta!
Taisin taas käydä matkoilla, olla taas pulassa sähköpostien ja navigaattorin kanssa ja meni varmaan yli viikon että en kysellyt enkä soitellut.
Mutta mitään ei kuulunut. Vian ilmestymisestä oli ehtinyt kulua yli kolme viikkoa ja ajattelin että nyt kyllä soitan ja luen madonluvut puhelimessa yms.
Puhelimessa olikin yhtäkkiä fiksu kaveri. Kun kerroin hänelle että eikö tätä lisäpalvelua nyt voi vain peruuttaa liittymästäni ruksi pois ruudusta periaatteella ja sitten hetken kuluttua asentaa aivan uutena lisäpalveluna puhelinliittymääni. Tämä fiksu kaveri kuunteli mitä sanoin ja totesi, että noin he ovat jossain tilanteissa toimineetkin ja saaneet sillä vian korjattua. Pyysi että käynnistän puhelimeni n 5 minuutin kuluttua niin hän on varmaan saanut vian korjattua siihen mennessä tuolla kikalla ja hän soittaa sitten minulle tiedustellakseen ratkesiko ongelma.
Se ratkesi. Puhelinkesustelussa meni vajaa viis minuuttia ja puhelimen uudelleenkäynnistyksessä saman verran ja kolme viikkoa vaivannut vika oli korjattu pelkällä maalaisjärjellä.
Kehuin kaveria maasta taivaaseen ja kerroin että hän oli osoittanut aivan erityislaatuista, Saunalahdelle harvinaista taitoa: hän oli kuunnellut asiakasta, asiakkaan antamaa vihjettä ja sitten terveellä maalaisjärjellä toiminut.
Vastaavanlaisen kielteisen esimerkin olin moneen kertaan kokenut entisen työnantajani alihankkijana käyttämältä palkkahallintopalveluja myyvältä yritykseltä. Eikä siinäkään tapauksessa ollut kyse mistään pikkunarikasta. Minulle 12 kk kuukauden aikana maksetuista palkanmaksukerroista oli vain neljä virheetöntä eli 8 kuukauden palkanmaksuissa oli jatkuvasti virheitä, joista yhtä korjatttiin pisimpään viisi kuukautta. Ja kyse oli aika yksinkertaisesta osa-aikaeläkkeellä olevan kuukausipalkasta luontoisetuineen.
Noissa molemmissa tapauksissa oli ymmärrettävää, että käytettiin melko kokematonta ja siksi edullista työvoimaa. Täysin hyväksyttävää. Kyllä minä se vanhan yritysjohtajana ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä missä on se seuraava työnjohdollinen osaava porras joka tarvittaessa täydentää osaamisellaan noita vähemmän kokeneita. Samallahan siinä tapahtuu myös kokemusperäisen tiedon ja osaamisen siirtoa eli tapahtuisi luontevaa ammattitaidon karttumista ja täydennyskoulusta. Olen nähnyt miten tuollaisen mekanismin rakentamiseen ei ole vaivauduttu vaan on kuviteltu että kun kaikista työtehtävistöä tehdään hienoja ja hyvin dokumentoituja prosesseja niin lähes apinakin kykenee teklemään työtehtävät kun vain noudattaa prosessikuria. Sana "prosessikuri" ei muuten ole minun keksimä pilkkanimi vaan eräässä isossa konsernissa käytetty kun haluttiin antaa ymmärtää että noudattamalla tiukasti prosessikuria ratkeaa monta ongelmaa. Samaisessa tilaisuudessa taisin käyttää puheenvuoron ja todeta tuollaisen ajattelun kovasti vähättelevän ammattitaidon ja kokemuksen merkitystä.
Olen kirjoittanut http://granpaigor.blogspot.com/2009/10/muistutus.html ja usempaankin kertaan viittannut Barry Schwartzin luentoon On Our Loss of Wisdom.
Tämä kaikki tuli mieleeni kun yritin auttaa nuorempaa poikaani hänen Saunalahdelta ostamansa ns mokkulan kanssa. Aivan uskomatonta taistelua aivan typerästä asiasta. Minä joudun asiakkaana kertomaan Saunalahden vikailmoituksen työntekijälle ihan yksinkertaisia perusasioita, jotka hiukan kokeneempi työntekijä olisi itsekin tiennyt ja ymmärtänyt. Ikävää oli vain että oneglmaa ei saatu ratkaistua ja kun kysyin miten me nyt etenemme ei siellä vikailmoituksissa osattu ottaa mitään kantaa asiaan. Prkl, arghh jne ....
Tunnisteet:
Johtaminen
9.4.2011
Mikael Jungner
Olen kirjoittanut Mikael Jungnerista viime vuonna kun hänen työsuhteensä Yleisradioon päättyi.
Kun olen katsonut kaikenlaisia vaaleihin liittyvia tilaisuuksia missä Mikael Jungner on esiintynyt on minun käynyt jopa hiukan sääliksi kaveria. Mikael Jungner on kaveri jolla olisi leadership ominaisuuksia vaikka minkälaisen ison yrityksen saneeraamiseen. SDP:n puoluesihteerinä kaverin taidot menevät ihan vesilinnuille.
Mikael Jungnerin aikana Yleisradio nousi työpaikkana aivan kärkiryhmään ja tuli viidenneksi kilpailussa Suomen parhaat työpaikat, isojen työpaikkojen sarjassa v 2010. Yleisradion työntekijäkunta on omalla tavallaan vaikeaa porukkaa. Osaavaa, kouluja käynyttä ja omat oikeutensa tuntevaa porukka on vaikea saada tyytyväiseksi. Saavutuksen merkittävyyttä korostaa, että samaan 'ylösrakennuksen aikaan' on porukkaa jouduttu irtisanomaan, kannattavuus on saatu kohotettua ja katsojana tuntuu siltä että ohjelmiston tasoakin on kyetty nostamaan. No uusintoja on lisätty. Mutta aikamoinen tekemisen meininki on tuntunut Yleisradiossa vallinneen.
Nyt kun puhutaan työurien pidentämisestä, työssä jaksamisesta ja työmotivaatiosta yms on minusta johtaja jolla on esittää Jungnerin saavutukset Yleisradiossa arvokas juuri leadership ominaisuuksiensa vuoksi. Kyllä minä yritin vaivihkaa usuttaa häntä riitaisaan Finnairiin johtajaksi hoitamaan siellä asiat kuntoon. Minä todella uskon että jos mies saa Yleisradion hankalan porukan lähes yksimielisesti kannattamaan johtajaansa olisi tuollaisilla avuilla mitä suurimmalla todennäköisyydellä Finnairkin ollut saatettavissa parhaiden työnantajien ryhmään.
Demaripuolueen puoluesihteerinä tuollaisen leadership kyvyn taidot valuvat minusta ihan hukkaan. Sääli ettei kukaan ennakkoluuuloton suuryrityskapitalisti ehtinyt pelastaa Jungneria kunnon johtajahommiin mihin hän minun mielestäni olisi ehdottomasti kuulunut. Ja kuuluu varmaan edelleenkin.
Ettei kukaan ymmärrä väärin kirjoittamaani totean että en ole äänestänyt demareita näissä eduskuntavaaleissa.
Kun olen katsonut kaikenlaisia vaaleihin liittyvia tilaisuuksia missä Mikael Jungner on esiintynyt on minun käynyt jopa hiukan sääliksi kaveria. Mikael Jungner on kaveri jolla olisi leadership ominaisuuksia vaikka minkälaisen ison yrityksen saneeraamiseen. SDP:n puoluesihteerinä kaverin taidot menevät ihan vesilinnuille.
Mikael Jungnerin aikana Yleisradio nousi työpaikkana aivan kärkiryhmään ja tuli viidenneksi kilpailussa Suomen parhaat työpaikat, isojen työpaikkojen sarjassa v 2010. Yleisradion työntekijäkunta on omalla tavallaan vaikeaa porukkaa. Osaavaa, kouluja käynyttä ja omat oikeutensa tuntevaa porukka on vaikea saada tyytyväiseksi. Saavutuksen merkittävyyttä korostaa, että samaan 'ylösrakennuksen aikaan' on porukkaa jouduttu irtisanomaan, kannattavuus on saatu kohotettua ja katsojana tuntuu siltä että ohjelmiston tasoakin on kyetty nostamaan. No uusintoja on lisätty. Mutta aikamoinen tekemisen meininki on tuntunut Yleisradiossa vallinneen.
Nyt kun puhutaan työurien pidentämisestä, työssä jaksamisesta ja työmotivaatiosta yms on minusta johtaja jolla on esittää Jungnerin saavutukset Yleisradiossa arvokas juuri leadership ominaisuuksiensa vuoksi. Kyllä minä yritin vaivihkaa usuttaa häntä riitaisaan Finnairiin johtajaksi hoitamaan siellä asiat kuntoon. Minä todella uskon että jos mies saa Yleisradion hankalan porukan lähes yksimielisesti kannattamaan johtajaansa olisi tuollaisilla avuilla mitä suurimmalla todennäköisyydellä Finnairkin ollut saatettavissa parhaiden työnantajien ryhmään.
Demaripuolueen puoluesihteerinä tuollaisen leadership kyvyn taidot valuvat minusta ihan hukkaan. Sääli ettei kukaan ennakkoluuuloton suuryrityskapitalisti ehtinyt pelastaa Jungneria kunnon johtajahommiin mihin hän minun mielestäni olisi ehdottomasti kuulunut. Ja kuuluu varmaan edelleenkin.
Ettei kukaan ymmärrä väärin kirjoittamaani totean että en ole äänestänyt demareita näissä eduskuntavaaleissa.
Tunnisteet:
Johtaminen,
politiikka
8.4.2011
Television ruokaohjelmista
Televisio on mennyt ihan höperöksi. Ensin alkoi joka kanavalta tulla reality-ohjelmia ja sitten niiden moninkertaisia uusintoja. Ihan hyvä että uusitaan eri vuorokaudenaikoihin mutta jälkeenpäin ohjelmia näyttävä Yle-Areena tekee nekin tarpeettomaksi. Ja nauhoittavia ja helppokäyttöisiäkin digibokseja löytyy kaupoista pilvin pimein.
Kokkiohjelmille on käymässä sama inflaatio. Joka kanavalta ja vaikka mihin aikaan on tulossa erilailla kokkaamiseen liittyvää ohjelmaa ja kilpailua jne. Ruoan laitto on ihan mielenkiintoinen ja kiva aihe ja varmasti hyvä kun samaan aikaan ruokakaupat kilpailevat teollisesti valmistettujen puolivalmisteiden ja einesten määrällä.
Mutta erityisesti on minuun ainakin tehnyt suuren vaikutuksen Jamie Oliver nimisen kokin ohjelmasarja, jossa hän taistelee englantilaisen kouluruokailun puolesta, että siellä siirryttäisiin kaikenlaisten teollisten puolivalmisteiden ja roskaruoan sijaan rakentamaan ruoat alusta pitäen laadukkaista raaka-aineista.
Kävin itse 8 vuotta koulua, jossa oli oma keittiö ja ruoat tehtiin siellä aidoista raaka-aineista oman väen toimesta. Näin jälkeenpäin on annettava suuri tunnustus tuollaisesta.
Muutenkin Jamie Oliverilla tuntuu olevan johtajana ainulaatuista karismaa ja leadership taitoa. Osa siitä johtuu varmaankin siitä, että hän ilmeisesti osaa heittäytyä ajamaansa asiaan uskottavalla tavalla eikä vain pöyhistele omia höyheniään.
Kun olen kertonut tutuilleni pitäväni erityisesti Jamie Oliverin ruokaohjelmista ovat useimmat olleet kanssani samaa mieltä. Charmantti kaveri tuo Jamie.
On meillä Suomessakin karismaattisia tv-kokkeja. Ensimmäisenä tulee mieleen Jaakko kokki Kolmonen. Uskon että hänen ruokaohjelmansa on tehnyt meihin moniin lähtemättömän vaikutuksen.
Lähtemättömän vaikutuksen on minuun tehnyt huippukokki Hans Välimäen suorasukainen lausunto televisiossa suomalaisen ruoan luonnollisuudesta ja puhtaudesta. Hänen mielestään juttu oli hölyn pölyä. Ei ihme että kaveria näkyy aika vähän televisiossa ja olihan ihan viime päivinä lehdissä juttua miten hänen puheitaan oli jouduttu jossain kokkikilpailuohjelmassa sensuroimaan. Hän taitaakin keskittyä enemmän kahden Michelin tähden ravintolansa johtamiseen.
Kokkiohjelmille on käymässä sama inflaatio. Joka kanavalta ja vaikka mihin aikaan on tulossa erilailla kokkaamiseen liittyvää ohjelmaa ja kilpailua jne. Ruoan laitto on ihan mielenkiintoinen ja kiva aihe ja varmasti hyvä kun samaan aikaan ruokakaupat kilpailevat teollisesti valmistettujen puolivalmisteiden ja einesten määrällä.
Mutta erityisesti on minuun ainakin tehnyt suuren vaikutuksen Jamie Oliver nimisen kokin ohjelmasarja, jossa hän taistelee englantilaisen kouluruokailun puolesta, että siellä siirryttäisiin kaikenlaisten teollisten puolivalmisteiden ja roskaruoan sijaan rakentamaan ruoat alusta pitäen laadukkaista raaka-aineista.
Kävin itse 8 vuotta koulua, jossa oli oma keittiö ja ruoat tehtiin siellä aidoista raaka-aineista oman väen toimesta. Näin jälkeenpäin on annettava suuri tunnustus tuollaisesta.
Muutenkin Jamie Oliverilla tuntuu olevan johtajana ainulaatuista karismaa ja leadership taitoa. Osa siitä johtuu varmaankin siitä, että hän ilmeisesti osaa heittäytyä ajamaansa asiaan uskottavalla tavalla eikä vain pöyhistele omia höyheniään.
Kun olen kertonut tutuilleni pitäväni erityisesti Jamie Oliverin ruokaohjelmista ovat useimmat olleet kanssani samaa mieltä. Charmantti kaveri tuo Jamie.
On meillä Suomessakin karismaattisia tv-kokkeja. Ensimmäisenä tulee mieleen Jaakko kokki Kolmonen. Uskon että hänen ruokaohjelmansa on tehnyt meihin moniin lähtemättömän vaikutuksen.
Lähtemättömän vaikutuksen on minuun tehnyt huippukokki Hans Välimäen suorasukainen lausunto televisiossa suomalaisen ruoan luonnollisuudesta ja puhtaudesta. Hänen mielestään juttu oli hölyn pölyä. Ei ihme että kaveria näkyy aika vähän televisiossa ja olihan ihan viime päivinä lehdissä juttua miten hänen puheitaan oli jouduttu jossain kokkikilpailuohjelmassa sensuroimaan. Hän taitaakin keskittyä enemmän kahden Michelin tähden ravintolansa johtamiseen.
Tunnisteet:
Kulttuuri
3.4.2011
Libya ja Muammar Gaddafi
Luen usein uutisvirtaa mediakriittisen suodattimen läpi. Ongelmallista on, että usein en tiedä miten uutisiin pitäisi suhtautua. Niiden totuusarvo kuitenkin mietityttää.
Yksi tällainen kummastuksen kohde on Libya ja Muammar Gaddafi. Muita vastaavia ovat olleet Kuuban Fidel Castro ja Venezuelan Hugo Chávez. Edesmennyt tai tapettu Chilen Salvador Allende vaatisi vielä hänkin oman kirjoituksensa.
Kaikkia näitä tuntuu yhdistävän muutamat samankaltaiset linjat:
- karismaattinen johtaja - viehtymystä valtaan yms
- jonkin sortin sosialismi
- tärkeiden isojen yritysten ja luonnonvarojen kansallistaminen
- panostaminen kansan lukutaitoon ja koulutukseen (ml kulttuuriin)
- panostaminen terveydenhuoltoon
Kun noissa maissa on Yhdysvaltojen ja sikäläisten yritysten merkitys ollut suuri on tuo kansallistaminen Yhdyvalloissa koettu välirikoksi tai osoitukseksi valtiojohdon jonkinasteisesta vastuuttomuudesta ja hulluudesta.
Tässä lähinnä pohdin Libyaa ja Muammar Gaddafia. Minua on jäänyt vaivaamaan Gaddafin julistama vihreä vallankumous. Luin hänen kirjansa Vihreä vallankumpous jo 1980-luvun lopulla. Mainitsinkin kirjasta ohimennen blogissani melkein neljä vuotta sitten.
Gaddafi on ollut vallassa yli 40 vuotta. On hän noista Libyan valtavista öljyvaroista tehnyt muutakin kuin vain paikannut omat ja lastensa taskut. Libyassa on Afrikan korkein keski-ikä ja elinajan odotus sekä miehillä että naisilla. Lukutaito on Afrikan korkeimpia ja terveydenhuoltojärjestelmä pelaa. Naisten asemasta en osaa sanoa mitään ihan varmaa mutta tietääkseni naisten koulutustaso on sekin aika korkea. Bruttokansantuote henkeä kohti on Pohjois-Afrikan maista korkein. Onko kyse ihan oikeasti jostain kauhudiktaattori hirviöstä joka vain silmittömästi tuhoaa omaa kansaansa? Vai saammeko me lukea väritettyjä uutisia?
Televisiossa muutama viikko sitten näytetty/kuultu puhe jota en tietenkään ymmärtänyt ja jonka käännökseen jouduin uutisissa tyytymään, se puhe pani miettimaan Gaddafin asemaa ja mietteitä sillä hetkellä kun hänen oma kansansa kapinoi. Ihan viileän tasapainoiselta se ei kuulostanut mutta eipä tainnut tilannekaan Libyassa enää olla ihan tasapainoinen.
Ulkoministeri Stubbin into olla ensimmäisten joukossa boikotoimassa tai kaatamassa Gaddafia hiukan ihmetytti. Olikohan siinä kyse ennen kaikkea Suomen kansan vai Yhdysvaltain valtion edusta?
Tuo kuva hullusta yksinvaltiasdiktaattorista ei oikein sovi yhteen noiden Libyan menestystä kuvaavien mittareiden kanssa. Naapurimaiden kuten Tunisian, Egyptin ja vaikkapa Algerian ja Marokon luvut ovat paljon, paljon surkeammat kuin Libyan. Mikähän lienee totuus?
Yksi tällainen kummastuksen kohde on Libya ja Muammar Gaddafi. Muita vastaavia ovat olleet Kuuban Fidel Castro ja Venezuelan Hugo Chávez. Edesmennyt tai tapettu Chilen Salvador Allende vaatisi vielä hänkin oman kirjoituksensa.
Kaikkia näitä tuntuu yhdistävän muutamat samankaltaiset linjat:
- karismaattinen johtaja - viehtymystä valtaan yms
- jonkin sortin sosialismi
- tärkeiden isojen yritysten ja luonnonvarojen kansallistaminen
- panostaminen kansan lukutaitoon ja koulutukseen (ml kulttuuriin)
- panostaminen terveydenhuoltoon
Kun noissa maissa on Yhdysvaltojen ja sikäläisten yritysten merkitys ollut suuri on tuo kansallistaminen Yhdyvalloissa koettu välirikoksi tai osoitukseksi valtiojohdon jonkinasteisesta vastuuttomuudesta ja hulluudesta.
Tässä lähinnä pohdin Libyaa ja Muammar Gaddafia. Minua on jäänyt vaivaamaan Gaddafin julistama vihreä vallankumous. Luin hänen kirjansa Vihreä vallankumpous jo 1980-luvun lopulla. Mainitsinkin kirjasta ohimennen blogissani melkein neljä vuotta sitten.
Gaddafi on ollut vallassa yli 40 vuotta. On hän noista Libyan valtavista öljyvaroista tehnyt muutakin kuin vain paikannut omat ja lastensa taskut. Libyassa on Afrikan korkein keski-ikä ja elinajan odotus sekä miehillä että naisilla. Lukutaito on Afrikan korkeimpia ja terveydenhuoltojärjestelmä pelaa. Naisten asemasta en osaa sanoa mitään ihan varmaa mutta tietääkseni naisten koulutustaso on sekin aika korkea. Bruttokansantuote henkeä kohti on Pohjois-Afrikan maista korkein. Onko kyse ihan oikeasti jostain kauhudiktaattori hirviöstä joka vain silmittömästi tuhoaa omaa kansaansa? Vai saammeko me lukea väritettyjä uutisia?
Televisiossa muutama viikko sitten näytetty/kuultu puhe jota en tietenkään ymmärtänyt ja jonka käännökseen jouduin uutisissa tyytymään, se puhe pani miettimaan Gaddafin asemaa ja mietteitä sillä hetkellä kun hänen oma kansansa kapinoi. Ihan viileän tasapainoiselta se ei kuulostanut mutta eipä tainnut tilannekaan Libyassa enää olla ihan tasapainoinen.
Ulkoministeri Stubbin into olla ensimmäisten joukossa boikotoimassa tai kaatamassa Gaddafia hiukan ihmetytti. Olikohan siinä kyse ennen kaikkea Suomen kansan vai Yhdysvaltain valtion edusta?
Tuo kuva hullusta yksinvaltiasdiktaattorista ei oikein sovi yhteen noiden Libyan menestystä kuvaavien mittareiden kanssa. Naapurimaiden kuten Tunisian, Egyptin ja vaikkapa Algerian ja Marokon luvut ovat paljon, paljon surkeammat kuin Libyan. Mikähän lienee totuus?
Tunnisteet:
politiikka
2.4.2011
Kiusaajista
Minua on aina vaivannut koulukiusaaminen mutta myös työpaikkakiusaaminen.
Itse en joutunut koulussa kiusaamisen kohteeksi. Ehkä siihen hyvään onneen oli syynä että aloitin vuonan 1952 7-vuotiaana kansakoulun sijasta koulunkäynnin Helsingin saksalaisessa koulussa ensimmäisellä A-luokalla. Koulussa ei minun mielestäni esiintynyt koulukiusaamista ellei sellaiseksi halua laskea opettajien soveltamaa tiukanoloista presussilaista kasvatusta. Minusta se oli ihan paikallaan. Jotkut ruumiillisen kurituksen muodot olivat ehkä hiukan yliammuttuja mutta ei niistä ainakaan minulle mitään traumoja jäänyt. Lisäksi taisin olla vielä siihen aikaan aika kiltti koululainen.
Olen miettinyt syitä miksi saksalaisessa koulussa ei minun mielestäni esiintynyt koulukiusaamista. Olin minä oman osani kiusaamisesta saanut kerrostalomme piha- ja lähipiirissä. Suurin osa leikkikavereistani suhtautui minuun ihan normaalisti kuten kehen tahansa. Mutta oli siinä piirissä muutama kaveri joita tuntui innostavan minun haukkumiseni ryssäksi. Ja käypä haukkumanimitys oli myös stadin slangissa 'slobo'.
Vaikka luokkatoverini saksalaisessa koulussa olivat pääasiassa suomalaisia lapsia oli luokkamme ensinnä sekaluokka, jossa oli sekaisin äidinkieleltään suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Olihan meidän opetuskielemme sentään yhteinen eli saksankieli. Vain äidinkielen tunnit oli eriytetty erikseen suomenkielisille (A1 kuokka) ja erikseen ruotsinkielisille (A2 luokka). Muun maalaisia luokkatovereitakin oli. Luonnollisesti saksalaisia lapsia mutta myös hyvin kirjava valikoima eri maiden diplomaattien lapsia. Diplomaateille oli hyvin kätevää sijoittaa lapsensa saksalaiseen kouluun kun vastaavia kouluja oli hyvin laajasti eri maissa. Silloin 1950-luvun alussa ei englanti ollut vielä samanlainen yleiskieli, 'lingua franca' kuin se on tänä päivänä. Tuollainen eri kulttuuripiirien sekoittaminen oli varmaan omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä.
Lisäksi saksalaisen koulun kansakoulu samoin kuin oppikirjat olivat maksullisia mikä vaikutti varmaan oppilaiden sosioekonomiseen taustaan jos sillä nyt tässä kiusaamisasiassa oli mitään merkitystä. Ja kouluun pyrkiviä lapsia karsittiin haastatteluin elleivät olleet jo saksalaisessa leikkikoulussa. Minä olin ollut venäläisessä leikkikoulussa. Suomessa asuvien venäläisten emigranttien lapset olivat mielestäni yliedustettuja koulussa. En tiedä johtuiko se jo tsaarinajan venäläisten luottamuksesta preussilais-saksalaiseen kasvatukseen?
Keskikoulun 4. luokan jälkeen (eli 8. kouluvuoden jälkeen) siirryin suomalaiseen oppikouluun 5. luokalle. Koulukiusaaminen alkoi siellä heti. Slobo, ryssä tms olivat lähes päivittäisiä nimittelyjä. Saksalaisen koulutaustan vuoksi kohtasin jonkin verran jopa natsiksikin nimittelyä. Mutta se ei minua enää häirinnyt. Olin 15 vuotiaana hyväksynyt oman 'erikoislaatuni' ja muodostanut siitä eräänlaisen hyveen. Ei minua häirinnyt enää ollenkaan jos olin erilainen kuin muut. Päin vastoin jopa pyrin sellaiseen. Muistan ajan kun kaikilla poikakavereillani (edelleen 1950-lukua!) piti olla musta nahkapusero ja musta suikka kuin uniformuna. Minä halusinkin samaan aikaan mokkapuseron ja englantilaismallisen lippalakin osittain vain erottuakseni joukosta. Ja olihan siinä osansa isäni elämänviisaudellakin, että herrasmies ei koskaan seuraa muotia vaan on joko edellä tai jäljessä oman yksilöllisen makunsa ja tyylinsä mukaisesti.
Osa lapsistani on joutunut koulukiusaamisen kohteeksi. Kirjoitan niistä ehkä vielä erikseen kunhan pyydän asianosaisilta luvan.
Erästä lastani kiusattiin jopa peruskoulun opettajan toimesta. Syykin oli ilmeisesti vain isän eli minun poliittinen toiminta väärässä puolueessa (=vihreissä)- sopimatonta kepulaisella pikkupaikkakunnalla. Siinä yhteydessä havaitsinkin miten heikko on oppilaan oikeusturva epäoikeudenmukaista opettajaa vastaan. Onneksi vaimoni osasi olla asiassa tiukka ja määrätietoinen ja vaihdoimme paikkakuntaa. Muutos oli silmiinpistävä. Seuraavan todistuksen pelkkä käytösnumero oli 3 numeroa korkeampi!
Eräs kirjailijatuttuni, jolla oli kansakoulunopettajan koulutus takanaan, jopa kertoi kerran miten ongelmanuoretkaan eivät ole opettajan päänvaiva. Siirretään vain tarkkailuluokalle muiden murehdittaviksi. Kauhistuin sellaista kyynistä puhetta. Onneksi hän menestyi kirjailijana sen verran ettei jatkanut opettajan hommia.
Koulukiusaaja on taitava provokaattori. Jos opettajat eivät huomaa yhteisössään tuollaista provosointia pääsevät koulukiusaajat hyvään vauhtiin. Ja jos kiusattu sitten hermostuu, vihastuu ja kenties puolustautuu ehkä voimaa tai väkivaltaakin käyttäen niin nähdään vain hänen aggressivisuutensa eikä ymmärretä tilanteen kokonaisdynamiikkaa. Tai ei viitsitä tai ei jakseta.
Mutta miksi kiusaaminen ei aina onnistu? Kiusattu joka ei provosoidu kiusaamisesta vaan hymyilee ja nauraa koko kiusaamisyritykselle pääsee hyvin nopeasti kiusaamisesta. Eivät kiusaajat viitsi kauaa kiusata niitä joissa kiusaaminen ei aiheuta mitään vastareaktiota. Johtopäätös perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Tässä tulemme toiseen minua kiinnostavaan aiheeseen eli työpaikkakiusaamiseen ja aikuisten muunlaiseenkin kiusaamiseen. Olen törmännyt siihen työpaikoillani mutta havainnoinut sitä myös lähipiirissäni olevien ihmisten lähiympäristöissä. Aikuisten kiusaaja on usein luonnehäiriöinen. Narsistiseen luonnehäiriöiseen pätee usein sama kuin noihin koulukiusaajiin. Kunhan jaksat ja rohkenet olla kova kuin kivi etkä anna piiruakaan periksi etkä provosoidu väistää kiusaaja melko nopeasti. Huomaa nimittäin ettei mikään tehoa.
Yrityselämässä narsistinen luonnehäiriö on yleisempi kuin uskommekaan. Suosittelen mahdollisesti sellaiseen törmänneelle perehtymistä sivullani 'Oletko narsistisen personaallisuushäiriöisen pauloissa tai uhri' oleviin linkkeihin.
Ja jos olet vanhempi ja arvelet lastasi koulukiusatuksi suhtaudu asiaan haudanvakavasti. Älä vähättele asiaa. Valitettavasti opettajista ei aina ole kumppaneiksi asiaa selviteltäessä mutta pidä vain pintasi ja järki kädessä.
Ja tuota kiusaamista selviteltäessä kannattaa toki muistaa ettei se oma lapsikaan aina välttämättä ihan enkeli ole. Mutta ei sekään ole mikään oikeutus kiusaamiselle.
Itse en joutunut koulussa kiusaamisen kohteeksi. Ehkä siihen hyvään onneen oli syynä että aloitin vuonan 1952 7-vuotiaana kansakoulun sijasta koulunkäynnin Helsingin saksalaisessa koulussa ensimmäisellä A-luokalla. Koulussa ei minun mielestäni esiintynyt koulukiusaamista ellei sellaiseksi halua laskea opettajien soveltamaa tiukanoloista presussilaista kasvatusta. Minusta se oli ihan paikallaan. Jotkut ruumiillisen kurituksen muodot olivat ehkä hiukan yliammuttuja mutta ei niistä ainakaan minulle mitään traumoja jäänyt. Lisäksi taisin olla vielä siihen aikaan aika kiltti koululainen.
Olen miettinyt syitä miksi saksalaisessa koulussa ei minun mielestäni esiintynyt koulukiusaamista. Olin minä oman osani kiusaamisesta saanut kerrostalomme piha- ja lähipiirissä. Suurin osa leikkikavereistani suhtautui minuun ihan normaalisti kuten kehen tahansa. Mutta oli siinä piirissä muutama kaveri joita tuntui innostavan minun haukkumiseni ryssäksi. Ja käypä haukkumanimitys oli myös stadin slangissa 'slobo'.
Vaikka luokkatoverini saksalaisessa koulussa olivat pääasiassa suomalaisia lapsia oli luokkamme ensinnä sekaluokka, jossa oli sekaisin äidinkieleltään suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Olihan meidän opetuskielemme sentään yhteinen eli saksankieli. Vain äidinkielen tunnit oli eriytetty erikseen suomenkielisille (A1 kuokka) ja erikseen ruotsinkielisille (A2 luokka). Muun maalaisia luokkatovereitakin oli. Luonnollisesti saksalaisia lapsia mutta myös hyvin kirjava valikoima eri maiden diplomaattien lapsia. Diplomaateille oli hyvin kätevää sijoittaa lapsensa saksalaiseen kouluun kun vastaavia kouluja oli hyvin laajasti eri maissa. Silloin 1950-luvun alussa ei englanti ollut vielä samanlainen yleiskieli, 'lingua franca' kuin se on tänä päivänä. Tuollainen eri kulttuuripiirien sekoittaminen oli varmaan omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä.
Lisäksi saksalaisen koulun kansakoulu samoin kuin oppikirjat olivat maksullisia mikä vaikutti varmaan oppilaiden sosioekonomiseen taustaan jos sillä nyt tässä kiusaamisasiassa oli mitään merkitystä. Ja kouluun pyrkiviä lapsia karsittiin haastatteluin elleivät olleet jo saksalaisessa leikkikoulussa. Minä olin ollut venäläisessä leikkikoulussa. Suomessa asuvien venäläisten emigranttien lapset olivat mielestäni yliedustettuja koulussa. En tiedä johtuiko se jo tsaarinajan venäläisten luottamuksesta preussilais-saksalaiseen kasvatukseen?
Keskikoulun 4. luokan jälkeen (eli 8. kouluvuoden jälkeen) siirryin suomalaiseen oppikouluun 5. luokalle. Koulukiusaaminen alkoi siellä heti. Slobo, ryssä tms olivat lähes päivittäisiä nimittelyjä. Saksalaisen koulutaustan vuoksi kohtasin jonkin verran jopa natsiksikin nimittelyä. Mutta se ei minua enää häirinnyt. Olin 15 vuotiaana hyväksynyt oman 'erikoislaatuni' ja muodostanut siitä eräänlaisen hyveen. Ei minua häirinnyt enää ollenkaan jos olin erilainen kuin muut. Päin vastoin jopa pyrin sellaiseen. Muistan ajan kun kaikilla poikakavereillani (edelleen 1950-lukua!) piti olla musta nahkapusero ja musta suikka kuin uniformuna. Minä halusinkin samaan aikaan mokkapuseron ja englantilaismallisen lippalakin osittain vain erottuakseni joukosta. Ja olihan siinä osansa isäni elämänviisaudellakin, että herrasmies ei koskaan seuraa muotia vaan on joko edellä tai jäljessä oman yksilöllisen makunsa ja tyylinsä mukaisesti.
Osa lapsistani on joutunut koulukiusaamisen kohteeksi. Kirjoitan niistä ehkä vielä erikseen kunhan pyydän asianosaisilta luvan.
Erästä lastani kiusattiin jopa peruskoulun opettajan toimesta. Syykin oli ilmeisesti vain isän eli minun poliittinen toiminta väärässä puolueessa (=vihreissä)- sopimatonta kepulaisella pikkupaikkakunnalla. Siinä yhteydessä havaitsinkin miten heikko on oppilaan oikeusturva epäoikeudenmukaista opettajaa vastaan. Onneksi vaimoni osasi olla asiassa tiukka ja määrätietoinen ja vaihdoimme paikkakuntaa. Muutos oli silmiinpistävä. Seuraavan todistuksen pelkkä käytösnumero oli 3 numeroa korkeampi!
Eräs kirjailijatuttuni, jolla oli kansakoulunopettajan koulutus takanaan, jopa kertoi kerran miten ongelmanuoretkaan eivät ole opettajan päänvaiva. Siirretään vain tarkkailuluokalle muiden murehdittaviksi. Kauhistuin sellaista kyynistä puhetta. Onneksi hän menestyi kirjailijana sen verran ettei jatkanut opettajan hommia.
Koulukiusaaja on taitava provokaattori. Jos opettajat eivät huomaa yhteisössään tuollaista provosointia pääsevät koulukiusaajat hyvään vauhtiin. Ja jos kiusattu sitten hermostuu, vihastuu ja kenties puolustautuu ehkä voimaa tai väkivaltaakin käyttäen niin nähdään vain hänen aggressivisuutensa eikä ymmärretä tilanteen kokonaisdynamiikkaa. Tai ei viitsitä tai ei jakseta.
Mutta miksi kiusaaminen ei aina onnistu? Kiusattu joka ei provosoidu kiusaamisesta vaan hymyilee ja nauraa koko kiusaamisyritykselle pääsee hyvin nopeasti kiusaamisesta. Eivät kiusaajat viitsi kauaa kiusata niitä joissa kiusaaminen ei aiheuta mitään vastareaktiota. Johtopäätös perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin.
Tässä tulemme toiseen minua kiinnostavaan aiheeseen eli työpaikkakiusaamiseen ja aikuisten muunlaiseenkin kiusaamiseen. Olen törmännyt siihen työpaikoillani mutta havainnoinut sitä myös lähipiirissäni olevien ihmisten lähiympäristöissä. Aikuisten kiusaaja on usein luonnehäiriöinen. Narsistiseen luonnehäiriöiseen pätee usein sama kuin noihin koulukiusaajiin. Kunhan jaksat ja rohkenet olla kova kuin kivi etkä anna piiruakaan periksi etkä provosoidu väistää kiusaaja melko nopeasti. Huomaa nimittäin ettei mikään tehoa.
Yrityselämässä narsistinen luonnehäiriö on yleisempi kuin uskommekaan. Suosittelen mahdollisesti sellaiseen törmänneelle perehtymistä sivullani 'Oletko narsistisen personaallisuushäiriöisen pauloissa tai uhri' oleviin linkkeihin.
Ja jos olet vanhempi ja arvelet lastasi koulukiusatuksi suhtaudu asiaan haudanvakavasti. Älä vähättele asiaa. Valitettavasti opettajista ei aina ole kumppaneiksi asiaa selviteltäessä mutta pidä vain pintasi ja järki kädessä.
Ja tuota kiusaamista selviteltäessä kannattaa toki muistaa ettei se oma lapsikaan aina välttämättä ihan enkeli ole. Mutta ei sekään ole mikään oikeutus kiusaamiselle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)