Minulla on muslimiystäviä ja tuttavia. Toivon ja myös uskon että ymmärtävät myös kirjoittamani kritiikin kohdistuvan lähinnä islamin fundamentalistisiin alueisiin. Kunnioitan ystävieni uskoa enkä odota heidän syövän joulukinkkuani tai juovan kanssani alkoholipitoisia juomia (monet muuten juovat kuitenkin silloin tällöin). Ymmärrän myös jos he viettävät uskonsa mukaista paastokuukautta, Ramadania. Eikä minulla ole ollut mitään asenne- tai suhtautumisongelmia heidän kanssaan.
Mutta jos naispuoliset heistä työtovereina itse tai heitä holhoavat miehensä olisivat vaatineet saavansa Suomessa käyttää asiakaspalvelussa työpaikalla abayjaa, burkaa ja niqabia vastustaisin sellaista. Tietääkseni on kiistanalaista kuuluivatko ne edes islamin uskoon. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin ja käsitellyt siellä myös näkemystäni romaninaisten ns kansallispuvusta työpaikan asuna.
Muutenkin moni noista fundamentalismi-islamin säädöksistä on vain naisia alistavia ja halventavia. Pidänkin ihmeellisenä ettei muuten niin aktiivinen naisliike ole tuollaisiin seikkoihin puuttunut Suomessa.
Myöskin vaatimuksia työn keskeyttämisoikeudesta päivittäisiä rukoushetkiä varten pidän käytännössä hankalina ellei mahdottomina toteuttaa. Riippuu tietenkin ammatista ja työympäristöstä.
Lisäksi pitäisi opetusviranomaistemme vahvistaa peruskoulujen islamin uskonnon opetussuunnitelma. Liikkuu nimittäin aika vahvoja huhuja että opetukseen valvomattomassa nykymuodossaan sisältyisi merkittäviä vihakomponentteja kristittyjä ja juutalaisia kohtaan. Jos sellaisen opetuksen katsottaisiin kuuluvan aitoon islamiin olisin valmis kieltämään kokonaan sellaisen uskonnonopetuksen ja -harjoittamisen Suomessa. Kyllä rasimia vastaan laadittujen säädösten pitäisi toimia myös tuohon suuntaan.
Ymmärrän että jotkut ahtaat islamin fundamentalistiset tulkinnat saattaisivat edellyttää poikkeamista yleisesti hyväksytyistä länsimaisista perusoikeuksista tai -velvollisuuksista. Mutta minusta edes uskonnon harjoittamisen vapauden nimissä poikkeamia näistä Suomessakin yleisesti hyväksytyistä oikeuksista ei pitäisi sallia. Olen siis ahdasmielinen liberaali.
Jos tuollaisia vaatimuksia haluaa esittää suomalaiselle yhteiskunnalle uskonnon harjoittamisen vapauden nimissä on minusta sittenkin parempi miettiä että sellaiset ihmiset harkitsisivat muuttamista (takaisin?) esimerkiksi Afganistaniin, Irakiin, Iraniin, Somaliaan tai Saudi-Arabiaan tms (vaikka siellä ei ihan samanlainen sosiaaliturva ehkä olisikaan) tai sitten vain kohtuullisesti sopeutumaan suomalaisen yhteiskunnan normeihin.
Muslimiystäväni ovat ymmärtäneet pelisäännöt eikä heillä ongelmia olekaan eikä minulla myöskään heidän kanssaan. Ja osa heistä kuten Venäjältä aikoinaan tulleet tataarit ovat yhtä suomalaisia kuin minäkin puolihämäläisenä osin venäläisine juurineni.
29.4.2009
19.4.2009
Salvador Dali blogissani
Lisäsi tuon joka kerran vaihtuvan Salvador Dali-taulun blogiini - taisi olla viikko sitten. En sitä kommentoinut sen suuremmin silloin.
Ei minulla siitä nytkään mitään suurempaa kerrottavaa ole kuin että Dali on kuulunut aina lempitaiteilijoihini ja kun tuollaisen kuvakavalkadin löysin ajattelin ilahduttaa lukijoitani.
Ei minulla siitä nytkään mitään suurempaa kerrottavaa ole kuin että Dali on kuulunut aina lempitaiteilijoihini ja kun tuollaisen kuvakavalkadin löysin ajattelin ilahduttaa lukijoitani.
Tunnisteet:
Kulttuuri
Suomen maahanmuuttoviranomaiset hyväuskoisia hölmöjä?
Lueskelen lauantain 18.4.2009 Hesaria. Sivulla B1 on artikkelin otsikko "Nuoret afgaanit pyrkivät Pariisin kautta Pohjoismaihin."
Jutussa on asioita jotka panevat miettimään kaikenlaista.
Vuoden 2007 tilastojen valossa Afganistanista on lähtenyt sotaa pakoon 3,1 miljoonaa henkeä.
Erään 15 v afgaanipoika on jo vaeltanut Pakistanista Turkin, Kreikan ja Italian kautta Pariisiin. Turkkia lukuun ottamatta kolme EU maata ja silti haaveilee meille tulosta.
Erään toisen afganistanilaisnuoren sanomaa: "Olen kuullut sukulaisilta että Suomi on parempi kuin Ranska. Sinne saa perheen mukaan, jos itse saa turvapaikan."
"Monet afgaanit ovatkin vaikeita autettavia. He yrittävät vältellä viranomaisia, koska he haluavat jatkaa Pariisista kohti pohjoista. Etenkin Norja ja toisena Suomi ovat suosituimmat päämäärät, kun Pariisissa harhailevilta nuorilta afgaaneilta kysyy suunnitelmia.
Harva puhuu hyvää englantia. Useimpien tiedot Euroopan valtioiden maahanmuuttopolitiikasta ovat huhujen tasolla."
"Suomesta moni afgaani on kuullut, että sieltä ei alaikäisiä palauteta."
Ja sitten jonkun pakolaisia Pariisissa hoitavan järjestön edustaja tuomitsee EU:n Dublinin sopimuksen "Joka tapauksessa Dublinin sopimus on aivan järjetön. Se sysää kaiken taakan saapumismaille." Dublinin sopimushan olisi se joka oikeuttaisi meidät EU:n sisällä palauttamaan nuo ympäri Eurooppaa monen maan läpi vaeltavat "turvapaikka-shoppaajiksikin" kutsut saapumismaahan.
Huhu mikä ei ole ehkä ihan poliittisesti korrekti onkin että nämä uudet kasvavat määrät turvapaikanhakijoita Somaliasta, Irakista ja Afganistanista ovat löytäneet kuulemillaan huhuilla kaksi hyväsydämistä maata, Norjan ja Suomen joista saa kaikkein helpoimmalla humanitaarisen turvapaikan. Tuossa Hesarin artikkelissa ei mainittu Somaliaa ja Irakia mutta erilaisten viranomaisselvitysten valossa nuo maat muodostavat samanlaisen ryhmän kuin Afganistan.
Jos mietitään meidän maamme kokoa ja resursseja niin jos me olemme kovin paljon hyväsydämisempiä kuin muut EU maat niin meillä on kohta satoja tuhansia kielitaidottomia ja todennäköisesti kouluttamattomia elätettävinämme ja sitten perässä seuraavat heidän isot perheensä. Nyt jo huomaa kun Tanska ja Ruotsi ovat tiukentaneet politiikkaansa niin paine kasvaa meillä.
Huomaa selvästi että nämä nuoret ovat hyvin tarkoin selvillä vaikka ovat vain huhujen varassa (mutta ehkä hyvät huhujen tietolähteet) että Ruotsiin tai Tanskaan ei kannata enää yrittää kun ovat tiukentaneet humanitaarista maahanmuuttoa.
Voi olla että johtopäätökseni ovat ihan kerettiläisiä mutta jokaiselle johtopäätökselle löytyi peruste tuosta lyhyehköstä artikkelista minun mielestäni.
Myönnän toki että ongelma on vaikea. Mutta en oikein usko että me yksin täällä Suomessa voimme pelkkää hyväntahtoisuuttamme lievittää koko maailman sodankäyvien maiden ihmisten hätää avaamalla kaikki ovemme leväälleen. Ja ryhdymme elättämään omien työttömien kansalaistemme ohella turvapaikanhakijoiden isoja ihmisjoukkoja vuosikaupalla verovaroistamme ja lainavaroistamme kustannetulla sosiaaliturvalla.
Miksi muuten joku lämpimään ilmanalaan tottunut ihminen on nyt niin kovin halukas tulemaan Suomeen hakemana sitä turvapaikkaa (ja uutta elämää ja työtä)? Kun ei täällä ole työtä omillekaan ihmisille ja kyllä noissa maailmalla liikkuvissa huhuissa varmasti sekin on selvillä. Mutta että meiltä saa turvapaikan helposti itselleen ja sitten saa perheensäkin myöhemmin mukaan ja meillä on hyvät avustukset. Johonkin Afganistanin elintasoon verrattuna meidän toimeentulotukemme on varmaan suorastaan ruhtinaallinen ja sen saa jokainen. Aivan varmasti noissa huhuissa on tiedot tästä Pohjolan Klondyke'ista.
Vaikka EU:kin on kai sekin liputtanut tavoittelevansa monikulttuurisuutta niin kyllä meidän pitäisi yrittää siellä yhdessä muodostaa joku kestävä yhteinen linja. Ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa pitää poikkeavaa linjaa vaikka se olisi kuinka humaania.
Kyllä nyt pitää jo huutaa että äly ohoi.
Jutussa on asioita jotka panevat miettimään kaikenlaista.
Vuoden 2007 tilastojen valossa Afganistanista on lähtenyt sotaa pakoon 3,1 miljoonaa henkeä.
Erään 15 v afgaanipoika on jo vaeltanut Pakistanista Turkin, Kreikan ja Italian kautta Pariisiin. Turkkia lukuun ottamatta kolme EU maata ja silti haaveilee meille tulosta.
Erään toisen afganistanilaisnuoren sanomaa: "Olen kuullut sukulaisilta että Suomi on parempi kuin Ranska. Sinne saa perheen mukaan, jos itse saa turvapaikan."
"Monet afgaanit ovatkin vaikeita autettavia. He yrittävät vältellä viranomaisia, koska he haluavat jatkaa Pariisista kohti pohjoista. Etenkin Norja ja toisena Suomi ovat suosituimmat päämäärät, kun Pariisissa harhailevilta nuorilta afgaaneilta kysyy suunnitelmia.
Harva puhuu hyvää englantia. Useimpien tiedot Euroopan valtioiden maahanmuuttopolitiikasta ovat huhujen tasolla."
"Suomesta moni afgaani on kuullut, että sieltä ei alaikäisiä palauteta."
Ja sitten jonkun pakolaisia Pariisissa hoitavan järjestön edustaja tuomitsee EU:n Dublinin sopimuksen "Joka tapauksessa Dublinin sopimus on aivan järjetön. Se sysää kaiken taakan saapumismaille." Dublinin sopimushan olisi se joka oikeuttaisi meidät EU:n sisällä palauttamaan nuo ympäri Eurooppaa monen maan läpi vaeltavat "turvapaikka-shoppaajiksikin" kutsut saapumismaahan.
Huhu mikä ei ole ehkä ihan poliittisesti korrekti onkin että nämä uudet kasvavat määrät turvapaikanhakijoita Somaliasta, Irakista ja Afganistanista ovat löytäneet kuulemillaan huhuilla kaksi hyväsydämistä maata, Norjan ja Suomen joista saa kaikkein helpoimmalla humanitaarisen turvapaikan. Tuossa Hesarin artikkelissa ei mainittu Somaliaa ja Irakia mutta erilaisten viranomaisselvitysten valossa nuo maat muodostavat samanlaisen ryhmän kuin Afganistan.
Jos mietitään meidän maamme kokoa ja resursseja niin jos me olemme kovin paljon hyväsydämisempiä kuin muut EU maat niin meillä on kohta satoja tuhansia kielitaidottomia ja todennäköisesti kouluttamattomia elätettävinämme ja sitten perässä seuraavat heidän isot perheensä. Nyt jo huomaa kun Tanska ja Ruotsi ovat tiukentaneet politiikkaansa niin paine kasvaa meillä.
Huomaa selvästi että nämä nuoret ovat hyvin tarkoin selvillä vaikka ovat vain huhujen varassa (mutta ehkä hyvät huhujen tietolähteet) että Ruotsiin tai Tanskaan ei kannata enää yrittää kun ovat tiukentaneet humanitaarista maahanmuuttoa.
Voi olla että johtopäätökseni ovat ihan kerettiläisiä mutta jokaiselle johtopäätökselle löytyi peruste tuosta lyhyehköstä artikkelista minun mielestäni.
Myönnän toki että ongelma on vaikea. Mutta en oikein usko että me yksin täällä Suomessa voimme pelkkää hyväntahtoisuuttamme lievittää koko maailman sodankäyvien maiden ihmisten hätää avaamalla kaikki ovemme leväälleen. Ja ryhdymme elättämään omien työttömien kansalaistemme ohella turvapaikanhakijoiden isoja ihmisjoukkoja vuosikaupalla verovaroistamme ja lainavaroistamme kustannetulla sosiaaliturvalla.
Miksi muuten joku lämpimään ilmanalaan tottunut ihminen on nyt niin kovin halukas tulemaan Suomeen hakemana sitä turvapaikkaa (ja uutta elämää ja työtä)? Kun ei täällä ole työtä omillekaan ihmisille ja kyllä noissa maailmalla liikkuvissa huhuissa varmasti sekin on selvillä. Mutta että meiltä saa turvapaikan helposti itselleen ja sitten saa perheensäkin myöhemmin mukaan ja meillä on hyvät avustukset. Johonkin Afganistanin elintasoon verrattuna meidän toimeentulotukemme on varmaan suorastaan ruhtinaallinen ja sen saa jokainen. Aivan varmasti noissa huhuissa on tiedot tästä Pohjolan Klondyke'ista.
Vaikka EU:kin on kai sekin liputtanut tavoittelevansa monikulttuurisuutta niin kyllä meidän pitäisi yrittää siellä yhdessä muodostaa joku kestävä yhteinen linja. Ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa pitää poikkeavaa linjaa vaikka se olisi kuinka humaania.
Kyllä nyt pitää jo huutaa että äly ohoi.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
18.4.2009
Keisarille uudet vaatteet
Vaikka työskentelen IT-alalla en kovin usein kommentoi alan tapahtumia. Mutta nyt luin uutisen jota oli ihan pakko kommentoida. Ja kun sitä taitavasti syydettiin joka mediasta niin sitä suuremmalla syyllä.
Luin ja kuulin yllättyneenä eilen uudesta Finnet-liiton hankkeesta
"Finnet valmistelee suurhanketta – mukana Tekes ja merkittävät järjestelmätoimittajat".
Ja tiedote on hienosti vielä ruotsiksi ja englanniksi.
Lankapuhelinyhtiöillähän menee huonosti kun ihmiset ovat siirtyneet kännyköihin. Koko hanke palvelisi puhelinyhtiöitä.
Huhuh. Finnet-liiton puheenjohtajana on tunnettu, ainakin mediassa IT-alan guruna pidetty Risto Linturi. Hän on osoittautunut erittäin taitavaksi markkinoijaksi joka saa helposti hankkeilleen ilmaista media-avaruuttakin ja ilmeisesti rahoitustakin. Hänen aikaisempia hankkeitaan on ollut mm Amerikassa kehitetty lentävä auto ja Microsoftin Bill Gatesilta kopioitu idea rakentaa Suomeenkin ns älytalo. Se talo taidettiin rakentaa Risto Linturille Elisa nimisen puhelinyhtiön rahoilla.
Mm Linturin perustama koulutusyhtiö oli kuitenkin menestys ja käsitykseni mukaan hän sitten teki sen myynnillä itselleen hyvän tilin.
Mitä hyötyä tämä jättiläishanke tarjoaisi kuluttajalle? Tuskin mitään.
Tiedotteessa luetellaan erilaisia näennäishyötyjä: "Käyttäjä saa tarvitessaan vaikkapa satakertaisen tehon nykyiseen verrattuna. Kaikki paikalliset sovellukset ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa."
Niin saa nykyisinkin. Mitä enemmän maksat sitä enemmän saat tehoa. On se niin yksinkertaista. Ja kyllä ne sovellusohjelmat jo nyt kun samassa tietokoneessa pyörivät "ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa".
Lisää hehkutusta: "supertietokoneensa, johon uuden sukupolven sovellukset mahtuvat"
Heheh. Aivan kuin jokainen käyttäjä saisi käyttöönsä oman supertietokoneen edullisesti. Ei saa. Sen ison supertietokoneen teho jaettaisiin sadoille ellei sitten tuhansille käyttäjille. Ja mitä isompaa vuokraa maksaisit sitä enemmän saisit tehoa ihan kuten nytkin. Kyllä eroa on nykyäänkin 300 euroa ja 2500 euroa maksavalla tietokoneella.
Näitä hyödyistä
"varmuuskopiointi, laitehuolto, virusturva kuin käyttöjärjestelmäpäivitykset hoituvat ammattimaisesti. Käyttäjä näkee omat sovelluksensa ja oman työpöytänsä vaikka vaihtaisi päätelaitetta. Mobiili- ja etäkäytössä yhteys omaan työpöytään voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti. Lisäksi käyttäjä voi vaihtaa käyttöjärjestelmää tai laajentaa muistia helposti."
vain osa todella voidaan toteuttaa.
Varmuuskopiointi on yksityisihmisillä huonosti hoidettu vaikka tarkoitukseen on olemassa nykyään käteviä laitteita.
Virusturvaan saa nykyäänkin ostettua ohjelmia ellei tyydy peräti maksuttomiin tai osta sitä nykyisiltä Internet operaattoriltaan palveluna ja maksa niistä muutaman euroa kuukaudessa.
Erilaiset päivitykset hoituvat nykyään lähes automaattisesti eikä käyttäjän kovin paljon niistä tarvitse itse huolehtia. Ja tuota automaattisuutta kehitetään koko ajan isojen toimijoiden toimesta.
Laitehuolto jää toki pois käyttäjältä mutta kuinka paljon sitä oikeasti tänä päivänä tarvitsee ja sitä palvelua kyllä löytyy - ei tosin ilmaiseksi. Mutta ei sitä Finnet-liiton yrityksetkään ilmaiseksi hoida vaan se sisältyy kuukausilaskutukseen.
Käyttöjärjestelmän vaihtaminen on kyllä ihan älytön mainita jonain etuna. Kas kun ei noita vaihtoehtoja kovin paljoa ole. Käytännössä Windows ja Linux. Molempia tosin sitten löytyy eri versioina ja eri kielisinä mutta en oikein ymmärrä kuka niitä kovasti haluaisi vaihdella.
Muistin lisääminen on vähän samanlainen juttu - saahan nykyisiin tietokoneisiinkin lisää muistia kun kävelee kauppaan. Se että jossain tällaisessa suunnitelmassa sitä muistia saa tilata palvelun tarjoajalta ei välttämättä tee siitä kätevämpää - erityisesti kun muistia asennetaan tuoliaseen virtuaalitietokoneeseen lisää niin se muistikin olisi samanlaista virtuaalista muistia. Saisit vain korotettua kuukausivuokraa vastaan hiukan suuremman osan jaetusta kapasiteetista.
Ja noista mobiilikäytön eduista hehkutus edellyttäisi kuitenkin että sinulla olisi joku laite (puhelin tai kannettava tietokone) jolla sen yhteyden sieltä matkalta ottaisit. Tuskin sitä tyhmää päätettä mukana kannettaisiin ellei sitten koko ajatus ole että se tyhmä pääte olisikin noita tämän päivän halpoja pikku tietokoneita..
Ja mitä tuollainen palvelu maksaisi?
Se tyhmä pääte joka olisi siellä käyttäjällä kotona olisi todennäköisesti tuollainen halpa tänään muutaman sadan euron hintainen perustietokone josta riisuttaisiin pois kaikki tuollaisessa ratkaisussa turhanpäiväinen. Ja se saataisiin sillä tavoin sekä helpoksi käyttää että toimintavarmaksi.
Mitä sen sijaan hävittäisiin? Tärkein asia jonka kuluttaja häviää (aluksi kirjoitin konditionaalissa "häviäisi" kunnes muutin sanamuodon) on hintakilpailu. Kun ostat koko palvelun yhdestä paikasta olet siihen sidottu. Kaikki tiedostosi ja valokuvasi ja elokuvasi olisivat siellä jossain operaattorin kiintolevyllä hyvässä tallessa. Ja vaihtaminen kilpailevalle, ehkä halvemmalle operaattorille olisi käytännössä hyvin vaikeaa. Paljon, paljon vaikeampaa kuin nykyisin matkapuhelinoperaattorin vaihtaminen - kun nykyään saa sentään numeron vietyä mukanaan.
Eli sinusta olisi tullut paikallisen puhelinoperaattorin lypsylehmä tai kuka se toimija nyt olisikaan. Nykyään voit aika helposti vaihtaa Internet operaattoriasi.
Lisäksi sinun virtuaalisen tietokoneesi kapasiteetti ja teho olisi vain virtuaalista. Saat osuuden jostain yhteisistä resursseista mutta kuinka paljon oikeasti saat on kiinni operaattorisi ylläpitämästä laadusta ja tavallaan hyväntahtoisuudesta. Jos operaattori haluaa tehdä hyvää tulosta se myy sille supertietokoneelle enemmän käyttäjä kuin joku toinen joka kiinnittää huomiota laatuun ja palvelutasoon. Ja eri operaattoreilla saattaa olla erilaisia asiakkaita. Itse olen huomannut kotilinjoillani selvää hidastumista aina samoihin aikoihin vuorokaudesta. Mutta kun tekstinkäsittelyni yms sovellukseni pyörivät omassa koneessa niin muiden aiheuttama käyttö tai kuormitus ei vaikuta muuhun kun Internet yhteyksieni nopeuteen. Noissa supertietokoneissa kaikki on jaettua.
Lainaan vielä tiedotteesta: "Hankkeen investoinnit ylittänevät seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardi euroa." Huhuh - ei näytä päätä huimaavan. Jakakaa se koko kansalle niin hanke maksaisi 200 euroa/kansalainen! Jos taas jaetaan kustannus aktiiviväestön kesken niin se on paljon, paljon enemmän henkeä kohti.
Järkyttävää.
Kun samalla luin Finnet-liiton muita uutisia nettisivuilta niin havaitsin että Finnet-liiton piirissä on kokemusta jonkun Paavolan kaupunginosayhdistyksen Surffinetistä. Kyllä minusta suutarin kannattaisi pysyä lestissä. Eihän näitä Finnet-liiton jäsenpuhelinyhtiöitä muuhun tarvittaisikaan kun laskuttamaan koska kaikki tuotanto hoidettaisiin muiden toimesta.
Mukana olevien isojen kansainvälisten toimijoiden taustalla toimivia tukitoimintoja hoidettaisiin varmaan niitäkin sitten suurimmalta osalta vielä jostain halvan työvoiman maista, jos ei EU:n sisällä halpatyövoimamaista (pääasiassa ex-itä-Euroopan maita) niin sitten vaikka jostain Intiasta käsin.
Se että hankkeessa on mukana "kaikki merkittävät järjestelmätoimittajat" ei todista yhtään mitään hankeen järkevyydestä kuluttajan näkökulmasta. Jos siellä on pahin kilpailija mukana on parasta että sinäkin olet ainakin varmuuden vuoksi jos siinä jotain hyviä kauppoja aukeaisi. Ja sitten joudut hankkeessa mukana olevana antamaan vielä ympäripyöreitä ja myönteisiä lausuntoja vaikka mitenkä ajattelisit minun lailla että kyse on vain "keisarin uusista näkymättömistä vaatteista". Ja Finnet-liitto osaa taitavasti noilla vaikuttavan näköisillä testimoniaaleilla todistella miten hienosta hankkeesta on kysymys.
Ethän sinä mukana olijana voisikaan avoimesti kritisoida muita mukana olijoita. Ja jos taas jättäytyisit pois voisit menettää hyviä kauppoja jos tuo järjettömyys sittenkin toteutuisi.
Pitääpi seurata paljonko ja mihin tuota Tekesin yhteiskunnallista verorahaa syydetään.
Luin ja kuulin yllättyneenä eilen uudesta Finnet-liiton hankkeesta
"Finnet valmistelee suurhanketta – mukana Tekes ja merkittävät järjestelmätoimittajat".
Ja tiedote on hienosti vielä ruotsiksi ja englanniksi.
Lankapuhelinyhtiöillähän menee huonosti kun ihmiset ovat siirtyneet kännyköihin. Koko hanke palvelisi puhelinyhtiöitä.
Huhuh. Finnet-liiton puheenjohtajana on tunnettu, ainakin mediassa IT-alan guruna pidetty Risto Linturi. Hän on osoittautunut erittäin taitavaksi markkinoijaksi joka saa helposti hankkeilleen ilmaista media-avaruuttakin ja ilmeisesti rahoitustakin. Hänen aikaisempia hankkeitaan on ollut mm Amerikassa kehitetty lentävä auto ja Microsoftin Bill Gatesilta kopioitu idea rakentaa Suomeenkin ns älytalo. Se talo taidettiin rakentaa Risto Linturille Elisa nimisen puhelinyhtiön rahoilla.
Mm Linturin perustama koulutusyhtiö oli kuitenkin menestys ja käsitykseni mukaan hän sitten teki sen myynnillä itselleen hyvän tilin.
Mitä hyötyä tämä jättiläishanke tarjoaisi kuluttajalle? Tuskin mitään.
Tiedotteessa luetellaan erilaisia näennäishyötyjä: "Käyttäjä saa tarvitessaan vaikkapa satakertaisen tehon nykyiseen verrattuna. Kaikki paikalliset sovellukset ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa."
Niin saa nykyisinkin. Mitä enemmän maksat sitä enemmän saat tehoa. On se niin yksinkertaista. Ja kyllä ne sovellusohjelmat jo nyt kun samassa tietokoneessa pyörivät "ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa".
Lisää hehkutusta: "supertietokoneensa, johon uuden sukupolven sovellukset mahtuvat"
Heheh. Aivan kuin jokainen käyttäjä saisi käyttöönsä oman supertietokoneen edullisesti. Ei saa. Sen ison supertietokoneen teho jaettaisiin sadoille ellei sitten tuhansille käyttäjille. Ja mitä isompaa vuokraa maksaisit sitä enemmän saisit tehoa ihan kuten nytkin. Kyllä eroa on nykyäänkin 300 euroa ja 2500 euroa maksavalla tietokoneella.
Näitä hyödyistä
"varmuuskopiointi, laitehuolto, virusturva kuin käyttöjärjestelmäpäivitykset hoituvat ammattimaisesti. Käyttäjä näkee omat sovelluksensa ja oman työpöytänsä vaikka vaihtaisi päätelaitetta. Mobiili- ja etäkäytössä yhteys omaan työpöytään voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti. Lisäksi käyttäjä voi vaihtaa käyttöjärjestelmää tai laajentaa muistia helposti."
vain osa todella voidaan toteuttaa.
Varmuuskopiointi on yksityisihmisillä huonosti hoidettu vaikka tarkoitukseen on olemassa nykyään käteviä laitteita.
Virusturvaan saa nykyäänkin ostettua ohjelmia ellei tyydy peräti maksuttomiin tai osta sitä nykyisiltä Internet operaattoriltaan palveluna ja maksa niistä muutaman euroa kuukaudessa.
Erilaiset päivitykset hoituvat nykyään lähes automaattisesti eikä käyttäjän kovin paljon niistä tarvitse itse huolehtia. Ja tuota automaattisuutta kehitetään koko ajan isojen toimijoiden toimesta.
Laitehuolto jää toki pois käyttäjältä mutta kuinka paljon sitä oikeasti tänä päivänä tarvitsee ja sitä palvelua kyllä löytyy - ei tosin ilmaiseksi. Mutta ei sitä Finnet-liiton yrityksetkään ilmaiseksi hoida vaan se sisältyy kuukausilaskutukseen.
Käyttöjärjestelmän vaihtaminen on kyllä ihan älytön mainita jonain etuna. Kas kun ei noita vaihtoehtoja kovin paljoa ole. Käytännössä Windows ja Linux. Molempia tosin sitten löytyy eri versioina ja eri kielisinä mutta en oikein ymmärrä kuka niitä kovasti haluaisi vaihdella.
Muistin lisääminen on vähän samanlainen juttu - saahan nykyisiin tietokoneisiinkin lisää muistia kun kävelee kauppaan. Se että jossain tällaisessa suunnitelmassa sitä muistia saa tilata palvelun tarjoajalta ei välttämättä tee siitä kätevämpää - erityisesti kun muistia asennetaan tuoliaseen virtuaalitietokoneeseen lisää niin se muistikin olisi samanlaista virtuaalista muistia. Saisit vain korotettua kuukausivuokraa vastaan hiukan suuremman osan jaetusta kapasiteetista.
Ja noista mobiilikäytön eduista hehkutus edellyttäisi kuitenkin että sinulla olisi joku laite (puhelin tai kannettava tietokone) jolla sen yhteyden sieltä matkalta ottaisit. Tuskin sitä tyhmää päätettä mukana kannettaisiin ellei sitten koko ajatus ole että se tyhmä pääte olisikin noita tämän päivän halpoja pikku tietokoneita..
Ja mitä tuollainen palvelu maksaisi?
Se tyhmä pääte joka olisi siellä käyttäjällä kotona olisi todennäköisesti tuollainen halpa tänään muutaman sadan euron hintainen perustietokone josta riisuttaisiin pois kaikki tuollaisessa ratkaisussa turhanpäiväinen. Ja se saataisiin sillä tavoin sekä helpoksi käyttää että toimintavarmaksi.
Mitä sen sijaan hävittäisiin? Tärkein asia jonka kuluttaja häviää (aluksi kirjoitin konditionaalissa "häviäisi" kunnes muutin sanamuodon) on hintakilpailu. Kun ostat koko palvelun yhdestä paikasta olet siihen sidottu. Kaikki tiedostosi ja valokuvasi ja elokuvasi olisivat siellä jossain operaattorin kiintolevyllä hyvässä tallessa. Ja vaihtaminen kilpailevalle, ehkä halvemmalle operaattorille olisi käytännössä hyvin vaikeaa. Paljon, paljon vaikeampaa kuin nykyisin matkapuhelinoperaattorin vaihtaminen - kun nykyään saa sentään numeron vietyä mukanaan.
Eli sinusta olisi tullut paikallisen puhelinoperaattorin lypsylehmä tai kuka se toimija nyt olisikaan. Nykyään voit aika helposti vaihtaa Internet operaattoriasi.
Lisäksi sinun virtuaalisen tietokoneesi kapasiteetti ja teho olisi vain virtuaalista. Saat osuuden jostain yhteisistä resursseista mutta kuinka paljon oikeasti saat on kiinni operaattorisi ylläpitämästä laadusta ja tavallaan hyväntahtoisuudesta. Jos operaattori haluaa tehdä hyvää tulosta se myy sille supertietokoneelle enemmän käyttäjä kuin joku toinen joka kiinnittää huomiota laatuun ja palvelutasoon. Ja eri operaattoreilla saattaa olla erilaisia asiakkaita. Itse olen huomannut kotilinjoillani selvää hidastumista aina samoihin aikoihin vuorokaudesta. Mutta kun tekstinkäsittelyni yms sovellukseni pyörivät omassa koneessa niin muiden aiheuttama käyttö tai kuormitus ei vaikuta muuhun kun Internet yhteyksieni nopeuteen. Noissa supertietokoneissa kaikki on jaettua.
Lainaan vielä tiedotteesta: "Hankkeen investoinnit ylittänevät seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardi euroa." Huhuh - ei näytä päätä huimaavan. Jakakaa se koko kansalle niin hanke maksaisi 200 euroa/kansalainen! Jos taas jaetaan kustannus aktiiviväestön kesken niin se on paljon, paljon enemmän henkeä kohti.
Järkyttävää.
Kun samalla luin Finnet-liiton muita uutisia nettisivuilta niin havaitsin että Finnet-liiton piirissä on kokemusta jonkun Paavolan kaupunginosayhdistyksen Surffinetistä. Kyllä minusta suutarin kannattaisi pysyä lestissä. Eihän näitä Finnet-liiton jäsenpuhelinyhtiöitä muuhun tarvittaisikaan kun laskuttamaan koska kaikki tuotanto hoidettaisiin muiden toimesta.
Mukana olevien isojen kansainvälisten toimijoiden taustalla toimivia tukitoimintoja hoidettaisiin varmaan niitäkin sitten suurimmalta osalta vielä jostain halvan työvoiman maista, jos ei EU:n sisällä halpatyövoimamaista (pääasiassa ex-itä-Euroopan maita) niin sitten vaikka jostain Intiasta käsin.
Se että hankkeessa on mukana "kaikki merkittävät järjestelmätoimittajat" ei todista yhtään mitään hankeen järkevyydestä kuluttajan näkökulmasta. Jos siellä on pahin kilpailija mukana on parasta että sinäkin olet ainakin varmuuden vuoksi jos siinä jotain hyviä kauppoja aukeaisi. Ja sitten joudut hankkeessa mukana olevana antamaan vielä ympäripyöreitä ja myönteisiä lausuntoja vaikka mitenkä ajattelisit minun lailla että kyse on vain "keisarin uusista näkymättömistä vaatteista". Ja Finnet-liitto osaa taitavasti noilla vaikuttavan näköisillä testimoniaaleilla todistella miten hienosta hankkeesta on kysymys.
Ethän sinä mukana olijana voisikaan avoimesti kritisoida muita mukana olijoita. Ja jos taas jättäytyisit pois voisit menettää hyviä kauppoja jos tuo järjettömyys sittenkin toteutuisi.
Pitääpi seurata paljonko ja mihin tuota Tekesin yhteiskunnallista verorahaa syydetään.
Tunnisteet:
Tietoyhteiskunta
Lapsipornosensurointi
Saksa aloitti sitten samanlaisen "vapaaehtoisuuteen" perustuvan Internet operaattorien sensuroinnin.
Josta ainakin Suomessa on aika idioottimaisia kokemuksia. Koko sensuuri on pienelläkin asiantuntemuksella kierrettävissä mutta sensuurilistalle ajautuu milloin mitäkin ihan viattomiakin sivuja. Ja sensuurin laajentamista mm uhkapelisivustoillekin tunnutaan suunnitellaan aina silloin tällöin eri suunnilla. Mikä ilmeisesti saattaakin olla tärkein syy koko nettisensuurin käynnistämiseen. Aloitetaan sensuuri varovaisesti asteettain ja laajennetaan sitä sitten tarpeen mukaan uhkapelisivustoihin, tekijänoikeudella suojattujen aineistojen jakeluun ja sitten myöhemmin muuhun hankalaan aineistoon. Tuore esimerkki voisi olla maahanmuuttokeskustelua käyvät sivustot jonkun perusteettoman rasismi-leiman perusteella.
Ja sitten se varsinainen ikävä asia: tällä menettelytavalla ei kuitenkaan puututa siihen varsinaiseen aiheeseen - eli lapsipornokuvia ei tällä keinolla kuitenkaan saada poistettua netissä vaikka se monessa maassa olisi täysin hoidettavissa kunhan vain lakeja ryhdyttäisiin valvomaan poliisin toimesta ja saatettaisiin lapsipornoihmiset edesvastuuseen.
Minun saamien asiantuntijatietojen mukaan valtaosa kuvista sijaistee amerikkalaisilla palvelimilla ja Yhdysvalloissa lapsiporno on sama alla tavoin rikollista kuin Suomessakin. Eli itse asiaan täällä sensuurisysteemillä ei puututa kuitenkaan. Eli kyse on vain tekopyhästä hurskastelusta, että "teemmehän me sentään jotain".
Josta ainakin Suomessa on aika idioottimaisia kokemuksia. Koko sensuuri on pienelläkin asiantuntemuksella kierrettävissä mutta sensuurilistalle ajautuu milloin mitäkin ihan viattomiakin sivuja. Ja sensuurin laajentamista mm uhkapelisivustoillekin tunnutaan suunnitellaan aina silloin tällöin eri suunnilla. Mikä ilmeisesti saattaakin olla tärkein syy koko nettisensuurin käynnistämiseen. Aloitetaan sensuuri varovaisesti asteettain ja laajennetaan sitä sitten tarpeen mukaan uhkapelisivustoihin, tekijänoikeudella suojattujen aineistojen jakeluun ja sitten myöhemmin muuhun hankalaan aineistoon. Tuore esimerkki voisi olla maahanmuuttokeskustelua käyvät sivustot jonkun perusteettoman rasismi-leiman perusteella.
Ja sitten se varsinainen ikävä asia: tällä menettelytavalla ei kuitenkaan puututa siihen varsinaiseen aiheeseen - eli lapsipornokuvia ei tällä keinolla kuitenkaan saada poistettua netissä vaikka se monessa maassa olisi täysin hoidettavissa kunhan vain lakeja ryhdyttäisiin valvomaan poliisin toimesta ja saatettaisiin lapsipornoihmiset edesvastuuseen.
Minun saamien asiantuntijatietojen mukaan valtaosa kuvista sijaistee amerikkalaisilla palvelimilla ja Yhdysvalloissa lapsiporno on sama alla tavoin rikollista kuin Suomessakin. Eli itse asiaan täällä sensuurisysteemillä ei puututa kuitenkaan. Eli kyse on vain tekopyhästä hurskastelusta, että "teemmehän me sentään jotain".
Tunnisteet:
Tietoyhteiskunta
17.4.2009
Mediasotaa
Mielenkiintoista on tämä uutisoinnin maailma.
Kun kuuntelin Ylen englanninkielisiä uutisia nyt perjantaina 17.4. niin siellä uutisoitiin perussuomalaisten Timo Soinin kieltäytyneen allekirjoittamasta rasismin vastaista sopimusta sen enempää Soinin argumentteja edes kertomatta. Kirjoitin hiukan aiheesta eilen.
Näin sitä rasisti leimaa lyödään taitavalla uutisoinnilla.
Voi olla että toimittaja uutisoi asiaa omaan maailmankuvaansa sopivalla tavalla värittäen. Mutta voi olla että toimittajat eivät edes oivalla olevansa mediasodan työkaluja. Mutta se joka on tämän mediasodan master-planin laatinut on keksinyt oivallisen tavan sotkea rasimin ja keskustelun maahanmuuttajuudesta sopivasti keskenään. Ksenofobiakin on oivallinen leimakirves.
Tule mieleen se vanha tarina (jos nyt muistan sen kuta kuinkin oikein!) jossa toiselta kysytään retorisesti "sinähän et enää pahoinpitele vaimoasi?". Jos kuulet vain kysymyksen niin kauhistelet pahoinpitelijää ymmärtämättä ettei kyseinen henkilö koskaan ole edes pahoinpidellyt puolisoaan. Ja siitä sitten sopivasti kertomalla eteenpäin seuraavalle leimaantuminen vain vahvistuu huhuissa. Tästä sanoman muuttumisesta sen levitessä olen minäkin kirjoittanut ja viitannut lasten leikkiin "rikkinäinen puhelin".
En tiedä onko media muuttunut vai olenko vain minä muuttunut mediakriittisemmäksi vuosien myötä.
Kun kuuntelin Ylen englanninkielisiä uutisia nyt perjantaina 17.4. niin siellä uutisoitiin perussuomalaisten Timo Soinin kieltäytyneen allekirjoittamasta rasismin vastaista sopimusta sen enempää Soinin argumentteja edes kertomatta. Kirjoitin hiukan aiheesta eilen.
Näin sitä rasisti leimaa lyödään taitavalla uutisoinnilla.
Voi olla että toimittaja uutisoi asiaa omaan maailmankuvaansa sopivalla tavalla värittäen. Mutta voi olla että toimittajat eivät edes oivalla olevansa mediasodan työkaluja. Mutta se joka on tämän mediasodan master-planin laatinut on keksinyt oivallisen tavan sotkea rasimin ja keskustelun maahanmuuttajuudesta sopivasti keskenään. Ksenofobiakin on oivallinen leimakirves.
Tule mieleen se vanha tarina (jos nyt muistan sen kuta kuinkin oikein!) jossa toiselta kysytään retorisesti "sinähän et enää pahoinpitele vaimoasi?". Jos kuulet vain kysymyksen niin kauhistelet pahoinpitelijää ymmärtämättä ettei kyseinen henkilö koskaan ole edes pahoinpidellyt puolisoaan. Ja siitä sitten sopivasti kertomalla eteenpäin seuraavalle leimaantuminen vain vahvistuu huhuissa. Tästä sanoman muuttumisesta sen levitessä olen minäkin kirjoittanut ja viitannut lasten leikkiin "rikkinäinen puhelin".
En tiedä onko media muuttunut vai olenko vain minä muuttunut mediakriittisemmäksi vuosien myötä.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
16.4.2009
Rasismi = maahanmuuttajavastaisuus?
Mikä on "rasismin ja maahanmuuttajavastaisuuden ehkäisemiseksi Eurovaalien kampanjoinnissa"-vetoomus ja sen sanamuoto?
Kaikissa uutisissa hehkutetaan sitä mutta missään ei kerrota mikä on kyseisen vetoomuksen sanamuoto.
Nostan Timo Soinille hattua että rohkenee kulkea omaa linjaansa.
Toinen asia josta arvostan Timo Soinia, että hän on ensimmäinen suomalainen poliitiikko joka sanoo ääneen sen mitä minä olen jo vuosia ihmetellyt: EU ei ole demokratia. Tarkempi käsitykseni löytyy tästä blogikirjoituksestani. Siinä on eräs julkaisematon kirjoitukseni jo vuodelta 1993.
Lisäksi kirjoitin joulukuussa 2006 ihmetykseni millä mediahiljaisuudella Suomen eduskunta hyväksyi EU:n perustuslain Suomen itsenäisyyspäivän aattona aivan kuin ilkkuen seuraavan päivän itsenäisyyspäivää. Ja media vaikeni kuin yhdestä suusta. Oli suorastaan järkyttävää havaita miten "vapaa lehdistö" vaikeni noin mittavasta asiasta erityisesti kun muiden maiden vastaavista hyväksymisistä tai hyväksymättä jättämisistä oli kirjoitettu pitkäänkin.
Poikkesin hiukan otsikoimastani aiheesta. En myöskään ymmärrä että samaan virkkeeseen yhdistetään rikoslaissa tuomittava rasismi ja maahanmuuttajavastaisuus joka tietääkseni ei ole ainakaan vielä kriminalisoitu. Kas kun olen varmaan sen verran "hölmö" että en osaa kokea avointa keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kielteisistäkin ilmiöstä mitenkään kiellettävänä. Vaikeaa avoin keskustelu on koska kriittisiä puheenvuoroja yritetään vaientaa rasismi ja xenofobia-leimakirveellä. Ja kuten tri Halla-ahon tapauksessa ilmoittamalla sopivasti ennen EU vaalien ehdokasasettelua rikosprosessin käynnistämisestä. On muuten diktatuurivaltioissa usein enne vaaleja vastustajiin käytetty kikka.
Surullista on ollut kuitenkin lukea miten ulkomailla on jo ehditty melko samalta tuntuvissa tapauksissa rasismi-tuomioita. Ja juuri yhtä epämääräisten lakien perusteella kuin mitä Suomessakin on säädetty. Onneksi Halla-aho on itse sen verran fiksu että on jo etukäteen kertonut ymmärtävänsä oikeudenkäynnin olevan poliittinen.
Ja mehän olemme saaneet tietääkseni sapiskaakin ulkomailta siitä että meillä on säädetty viime vuosina liian epämääräisiä lakeja sanamuodoltaan. Ne vielä sattuvat liittymään kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ja sanamuodoltaan ne eivät siten täytä Ihmisoikeussopimusten velvoitteita selkeästi ja yksiselitteisesti ymmärrettävistä säädöksistä. Oikeusvaltion laeista pitää selvitä selkeästi mikä on kiellettyä.
Kaikissa uutisissa hehkutetaan sitä mutta missään ei kerrota mikä on kyseisen vetoomuksen sanamuoto.
Nostan Timo Soinille hattua että rohkenee kulkea omaa linjaansa.
Toinen asia josta arvostan Timo Soinia, että hän on ensimmäinen suomalainen poliitiikko joka sanoo ääneen sen mitä minä olen jo vuosia ihmetellyt: EU ei ole demokratia. Tarkempi käsitykseni löytyy tästä blogikirjoituksestani. Siinä on eräs julkaisematon kirjoitukseni jo vuodelta 1993.
Lisäksi kirjoitin joulukuussa 2006 ihmetykseni millä mediahiljaisuudella Suomen eduskunta hyväksyi EU:n perustuslain Suomen itsenäisyyspäivän aattona aivan kuin ilkkuen seuraavan päivän itsenäisyyspäivää. Ja media vaikeni kuin yhdestä suusta. Oli suorastaan järkyttävää havaita miten "vapaa lehdistö" vaikeni noin mittavasta asiasta erityisesti kun muiden maiden vastaavista hyväksymisistä tai hyväksymättä jättämisistä oli kirjoitettu pitkäänkin.
Poikkesin hiukan otsikoimastani aiheesta. En myöskään ymmärrä että samaan virkkeeseen yhdistetään rikoslaissa tuomittava rasismi ja maahanmuuttajavastaisuus joka tietääkseni ei ole ainakaan vielä kriminalisoitu. Kas kun olen varmaan sen verran "hölmö" että en osaa kokea avointa keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kielteisistäkin ilmiöstä mitenkään kiellettävänä. Vaikeaa avoin keskustelu on koska kriittisiä puheenvuoroja yritetään vaientaa rasismi ja xenofobia-leimakirveellä. Ja kuten tri Halla-ahon tapauksessa ilmoittamalla sopivasti ennen EU vaalien ehdokasasettelua rikosprosessin käynnistämisestä. On muuten diktatuurivaltioissa usein enne vaaleja vastustajiin käytetty kikka.
Surullista on ollut kuitenkin lukea miten ulkomailla on jo ehditty melko samalta tuntuvissa tapauksissa rasismi-tuomioita. Ja juuri yhtä epämääräisten lakien perusteella kuin mitä Suomessakin on säädetty. Onneksi Halla-aho on itse sen verran fiksu että on jo etukäteen kertonut ymmärtävänsä oikeudenkäynnin olevan poliittinen.
Ja mehän olemme saaneet tietääkseni sapiskaakin ulkomailta siitä että meillä on säädetty viime vuosina liian epämääräisiä lakeja sanamuodoltaan. Ne vielä sattuvat liittymään kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ja sanamuodoltaan ne eivät siten täytä Ihmisoikeussopimusten velvoitteita selkeästi ja yksiselitteisesti ymmärrettävistä säädöksistä. Oikeusvaltion laeista pitää selvitä selkeästi mikä on kiellettyä.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
Bisnesmoraali ja erilaiset kannusteet
Eilinen oli mielenkiintoinen päivä. Kuuntelin ja luin Nokian matkapuhelinyksikön entinen lakiasiainjohtaja Anne-Liisa Palmu-Joronen haastatteluja eri medioissa. Mahtavaa luettavaa.
Toinen eilinen herkkupala oli MTV3:n 45 min specialissa esitetty ja tästä vielä nähtävissä oleva "Pankkiirin paljastukset", Geraint Andersonista tehty ohjelma.
Tänään taas järkytyksellä luen että ei nämä valtionyhtiöiden ohjaajat ja ministerit mitään opi tai eivät kerta kaikkiaan ymmärrä. Ovat niin kauan eläneet näissä korkeissa norsunluutorneissaan. Hiukan samaa mistä tuo Palmu-Joronen puhuu.
Loputon röyhkeys, häikäilemättömyys ja ahneus näyttäisi olevan noissa kaikissa mukana jossain muodossa. Taitaa olla seitsemät kuolemansynnit ja tässä mukana.
Ja ex-ministeri Iiro Viinasenkin haastattelu tuli "Itse asiassa kuultuna" sarjassa ja oli sekin aika mielenkiintoinen.
Mielenkiintoista oli Viinasen vertailu politiikan ja bisnesmaailman huipulta. Hän piti bisnestä kovempana paikkana ja politiikkaa joten rehdimpänä. Ehkä se tuolla alemmalla tasolla on toisinpäin ainakin minun kokemuksieni mukaan. Tosin olen minä poikkeuksiin törmännyt liike-elämässäkin.
Toinen eilinen herkkupala oli MTV3:n 45 min specialissa esitetty ja tästä vielä nähtävissä oleva "Pankkiirin paljastukset", Geraint Andersonista tehty ohjelma.
Tänään taas järkytyksellä luen että ei nämä valtionyhtiöiden ohjaajat ja ministerit mitään opi tai eivät kerta kaikkiaan ymmärrä. Ovat niin kauan eläneet näissä korkeissa norsunluutorneissaan. Hiukan samaa mistä tuo Palmu-Joronen puhuu.
Loputon röyhkeys, häikäilemättömyys ja ahneus näyttäisi olevan noissa kaikissa mukana jossain muodossa. Taitaa olla seitsemät kuolemansynnit ja tässä mukana.
Ja ex-ministeri Iiro Viinasenkin haastattelu tuli "Itse asiassa kuultuna" sarjassa ja oli sekin aika mielenkiintoinen.
Mielenkiintoista oli Viinasen vertailu politiikan ja bisnesmaailman huipulta. Hän piti bisnestä kovempana paikkana ja politiikkaa joten rehdimpänä. Ehkä se tuolla alemmalla tasolla on toisinpäin ainakin minun kokemuksieni mukaan. Tosin olen minä poikkeuksiin törmännyt liike-elämässäkin.
Tunnisteet:
Johtaminen
Isä Mitro eurovaaliehdokkaaksi
Isä Mitro on näkyvä ja aika symppis kristillinen vaihtoehto KD:ien helluntailaiselle Sari Essayahille tai Perussuomalaisten katoliselle Timo Soinille. Kuka olisi näyttävä luterilainen vaihtoehto vaikkapa kokoomukselle? Kepu näytti liputtavan seksuaalisen tasa-arvon puolelle Johanna Korhosen ehdokkuudella.
Olen kirjoittanut isä Mitrosta viime vuonna tässä.
Mielenkiintoiset vaalit.
Kiinnostaa mitä ortodoksipiispat sanovat isä Mitron ehdokkuudesta. Ainakin alustavasti ovat käsittääkseni suhtautuneet kielteisesti.
Mutta kuikelehtivat nuo ortodoksiset isommatkin kirkkoruhtinaat itsekin bisneksissä mukana että miksei tällaista osallistumista sallittaisi isä Mitrolle. Kunhan vain isä Mitron pää kestäisi paineet. Onneksi ei ole ainakaan perhettä painolastina sillä raskasta tuollainen kolmella paikkakunnalla (Bryssel, Strasbourg ja Suomi) eläminen ja työn tekeminen on. Itse työskentelin muutaman vuoden eri paikkakunnalla kuin asuin ja kyllä se oli raskasta. Kyllä siitä pitää kunnolla maksaakin. Ihme että noinkin paljon on halukkaita vaikka niitä palkkoja pienennettiin tietääkseni kovasti. Ehkä siellä vielä on niitä piilopalkkoja ja luksusmaiset eläkkeet kenties. Tai sitten en vain kerta kaikkiaan ymmärrä tuollaisen vaikutusvallan perään ajavaa kiihkoa riittävästi.
Mutta ihan samaa mieltä olen kuin eurootikko eli hyvä löytö Jutta Urpilaiselta jos nyt löytö hänen oli. Mutta ei se ole olennaista kuka isä Miron löysi vaan se että puoluejohtaja ennakkoluulottomasti hyväksyi ehdokkaan.
Toivotaan että ehdokasasettelu ainakin nostaisi kovasti äänestysprosenttia.
Olen kirjoittanut isä Mitrosta viime vuonna tässä.
Mielenkiintoiset vaalit.
Kiinnostaa mitä ortodoksipiispat sanovat isä Mitron ehdokkuudesta. Ainakin alustavasti ovat käsittääkseni suhtautuneet kielteisesti.
Mutta kuikelehtivat nuo ortodoksiset isommatkin kirkkoruhtinaat itsekin bisneksissä mukana että miksei tällaista osallistumista sallittaisi isä Mitrolle. Kunhan vain isä Mitron pää kestäisi paineet. Onneksi ei ole ainakaan perhettä painolastina sillä raskasta tuollainen kolmella paikkakunnalla (Bryssel, Strasbourg ja Suomi) eläminen ja työn tekeminen on. Itse työskentelin muutaman vuoden eri paikkakunnalla kuin asuin ja kyllä se oli raskasta. Kyllä siitä pitää kunnolla maksaakin. Ihme että noinkin paljon on halukkaita vaikka niitä palkkoja pienennettiin tietääkseni kovasti. Ehkä siellä vielä on niitä piilopalkkoja ja luksusmaiset eläkkeet kenties. Tai sitten en vain kerta kaikkiaan ymmärrä tuollaisen vaikutusvallan perään ajavaa kiihkoa riittävästi.
Mutta ihan samaa mieltä olen kuin eurootikko eli hyvä löytö Jutta Urpilaiselta jos nyt löytö hänen oli. Mutta ei se ole olennaista kuka isä Miron löysi vaan se että puoluejohtaja ennakkoluulottomasti hyväksyi ehdokkaan.
Toivotaan että ehdokasasettelu ainakin nostaisi kovasti äänestysprosenttia.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
Itsenäinen pörssiyhtiö?
Kyllä minä kovasti ihmettelen miten ministerit Häkämies ja Katainen nyt itkevät julkisuudessa Telia-Soneran yhtiökokouksen tekemää bonusten poistopäätöstä. Otsikko oli "Katainen ja Häkämies: Bonukset takaisin Telia Soneran johdolle!" Iltalehdessä sama juttu.
On se sitten kumma kun Häkämies on moneen kertaan monen muun poliitikon lailla sanonut ettei itsenäisen pörssiyhtiön toimintaan voi valtio vaikuttaa muuten kun vain yhtiökokouksissa omistajan ääntä käyttämällä. Ja lopusta määrä sitten toimiva johto.
Ja nyt itketään että Ruotsin hallituksen olisi pitänyt etukäteen kysyä Suomen ao ministereiden tai hallituksen mielipidettä. Miksi? Siellähän se yhtiökokouksessa selvisi ;)
On se sitten kumma kun Häkämies on moneen kertaan monen muun poliitikon lailla sanonut ettei itsenäisen pörssiyhtiön toimintaan voi valtio vaikuttaa muuten kun vain yhtiökokouksissa omistajan ääntä käyttämällä. Ja lopusta määrä sitten toimiva johto.
Ja nyt itketään että Ruotsin hallituksen olisi pitänyt etukäteen kysyä Suomen ao ministereiden tai hallituksen mielipidettä. Miksi? Siellähän se yhtiökokouksessa selvisi ;)
Tunnisteet:
Johtaminen
12.4.2009
V 2008 kuntavaalien uusinta
Vaikka aika skeptinen olenkin että Suomi olisi oikeusvaltio niin arvostan kuitenkin oikeaksi kokemaani sähköisen äänestyksen uusimista niissä kolmessa kunnassa jossa niitä vimpaimia kokeiltiin. Asun itse Kauniaisissa jossa tuota kokeilua suoritettiin. Kävin kokeilemassa tuota äänestystietokonetta enkä kyllä ymmärrä mitä olennaista lisäarvoa se äänestämiseen tuo.
Olen jo kolme vuotta sitten vastustanut tietokoneäänestämistä.
Ai niin. Käytin itsekin tuossa edellä sanaa "lisäarvo". Kun eräänä päivän kuuntelin erään yritysjohtajan ääni hehkuen puhuvan ydinliiketoiminnasta ja siihen liittyvästä tärkeästä näkökohdasta että kaikesta mitä tehdään pitää syntyä lisäarvoa. Koulutin vuosikausia ihmisiä japanilaiseen Kaizen tuotantofilosofiaan. Näissä japanilaisissa toteutuksissa oli tärkeää että tuotannossa jokainen työvaihe lisäsi tuotteen jalostusarvoa eli kaikki sellaiset vaiheet jotka eivät lisänneet tuotteen arvoa pyrittiin minimoimaan. En muista silloin kuulleeni ilmaisua "lisäarvo".
Nykyään sanaa lisäarvo käyttävät korkea-arvoiset yritysjohtajat. He käyttävät sitä tietenkin tuottavuusmerkityksessä. Mutta itse asiassa jo Karl Marx käytti samaa ilmaisua. Pitäisikö tätä alkaa jo ymmärtää siten että Karl Marx oli sittenkin oikeassa?
Olen jo kolme vuotta sitten vastustanut tietokoneäänestämistä.
Ai niin. Käytin itsekin tuossa edellä sanaa "lisäarvo". Kun eräänä päivän kuuntelin erään yritysjohtajan ääni hehkuen puhuvan ydinliiketoiminnasta ja siihen liittyvästä tärkeästä näkökohdasta että kaikesta mitä tehdään pitää syntyä lisäarvoa. Koulutin vuosikausia ihmisiä japanilaiseen Kaizen tuotantofilosofiaan. Näissä japanilaisissa toteutuksissa oli tärkeää että tuotannossa jokainen työvaihe lisäsi tuotteen jalostusarvoa eli kaikki sellaiset vaiheet jotka eivät lisänneet tuotteen arvoa pyrittiin minimoimaan. En muista silloin kuulleeni ilmaisua "lisäarvo".
Nykyään sanaa lisäarvo käyttävät korkea-arvoiset yritysjohtajat. He käyttävät sitä tietenkin tuottavuusmerkityksessä. Mutta itse asiassa jo Karl Marx käytti samaa ilmaisua. Pitäisikö tätä alkaa jo ymmärtää siten että Karl Marx oli sittenkin oikeassa?
Tunnisteet:
Tietoyhteiskunta
Eurooppalaisesta sananvapaudesta
Ruukinmatruuna viittasi tänään blogissaan ansiokkaaseen kirjoitukseen venäläisessä Pravdassa. Se käsitteli miten länsieurooppalaista sanavapautta rajoitetaan. Juttu löytyy englanninkielisenä tästä. Jos aihe kiinnostaa kannattaa lukea.
Ruukinmatruuna kirjoittaa Takkirauta-blogissaan muutenkin ainakin minua kiinnostavista aiheista mielenkiintoisesti ja hyvin tietävästi. Suosittelen seuraamista.
Itse asiassa kun hyvin samaan aikaan luin Osmo Soininvaaran blogia niin alkoi hiukan mietityttää, että Soininvaaralla on selvästi eräänlainen poliittisen korrektiuden muodostama sordiino blogissaan.
Ja sitten aloin muutenkin taas miettiä omankin blogini suodatusta. En minäkään kirjoita kaikesta mistä tekisi mieli. Kun nimimerkkini on aika "heikko" ja sen takaa pystyy minut helpohkosti tunnistamaankin niin en kirjoita lähipiiristäni tai työpaikastani ihan kaikkea. Vahvan nimimerkin suojasta sekin olisi helpommin mahdollista. Poliittinen korrektius ei kuitenkaan ole suodatuskriteerini.
Tästä tulikin hyvä aasinsilta. Aina välillä putkahtaa ehdotuksia että nettikirjoittelussa pitäisi nimimerkkienkäyttö kieltää jne. Tietenkin ehdotukset vielä tehdäänkin sananvapauden edistämisen ja suojelemisen nimissä. Mielestäni näitä hankkeita on syytä voimakkaasti vastustaa. Jos nimittäin tuollainen sensuuri pääsee vallalle siirtyy suojatumpi kirjoittaminen ulkomaille jonne sensuurimme ei ulottuisi. Tai sitten pitäisi ryhtyä Kiinan, Iranin, Saudi-Arabian yms maiden tyyliseen koko verkkoliikenteen "suodattamiseen". Meillähän tuota on jo hiukan aloitettukin lapsipornosuodatuksen nimissä. Ja sen laajentamista on harkittu uhkapeliaddiktien suojaamiseksi vaikka yleisesti arvellaankin suojelulla välillisesti pyrittävän Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen yms uhkapeliin liittyvän rahankeruuliiketoiminnan suojelemiseen.
Ruukinmatruuna kirjoittaa Takkirauta-blogissaan muutenkin ainakin minua kiinnostavista aiheista mielenkiintoisesti ja hyvin tietävästi. Suosittelen seuraamista.
Itse asiassa kun hyvin samaan aikaan luin Osmo Soininvaaran blogia niin alkoi hiukan mietityttää, että Soininvaaralla on selvästi eräänlainen poliittisen korrektiuden muodostama sordiino blogissaan.
Ja sitten aloin muutenkin taas miettiä omankin blogini suodatusta. En minäkään kirjoita kaikesta mistä tekisi mieli. Kun nimimerkkini on aika "heikko" ja sen takaa pystyy minut helpohkosti tunnistamaankin niin en kirjoita lähipiiristäni tai työpaikastani ihan kaikkea. Vahvan nimimerkin suojasta sekin olisi helpommin mahdollista. Poliittinen korrektius ei kuitenkaan ole suodatuskriteerini.
Tästä tulikin hyvä aasinsilta. Aina välillä putkahtaa ehdotuksia että nettikirjoittelussa pitäisi nimimerkkienkäyttö kieltää jne. Tietenkin ehdotukset vielä tehdäänkin sananvapauden edistämisen ja suojelemisen nimissä. Mielestäni näitä hankkeita on syytä voimakkaasti vastustaa. Jos nimittäin tuollainen sensuuri pääsee vallalle siirtyy suojatumpi kirjoittaminen ulkomaille jonne sensuurimme ei ulottuisi. Tai sitten pitäisi ryhtyä Kiinan, Iranin, Saudi-Arabian yms maiden tyyliseen koko verkkoliikenteen "suodattamiseen". Meillähän tuota on jo hiukan aloitettukin lapsipornosuodatuksen nimissä. Ja sen laajentamista on harkittu uhkapeliaddiktien suojaamiseksi vaikka yleisesti arvellaankin suojelulla välillisesti pyrittävän Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen yms uhkapeliin liittyvän rahankeruuliiketoiminnan suojelemiseen.
Tunnisteet:
Venäjä,
Yhteiskunta
11.4.2009
Pääsiäispasha on sitten tehty
Pääsiäispashani on tehty. Jos joku lukija ei tiedä niin se lausutaan pas'ha jossa s ja h kuuluvat selvästi erikseen. Kyse ei siis ole mistään suhuäänteestä.
Aina se on jonkinmoinen urakka. Eihän siihen silti mennyt aikaa kuin vain 45 min mutta se on se ryhtyminen. Laiskalle se on aina se vaivalloisin asia. Itse käytän mielelläni tietenkin synonyymiä mukavuutta rakastava.
Naimisissa ollessani vaimoni olivat kilttejä ja opettelivat tekemään perinteisen pashan. Jouduttuani sinkuksi elettyäni lähes 40 vuotta parisuhteessa olen joutunut opettelemaan pashan teon. Kun tyttäreni äsken soitti kerroinkin että on taas ihan hyvä pasha-vuosi eli tarkoitin että pashan teko onnistui. Aivan kuin joku viljasato. Vaikka muut ruoat valmistan tarkkaan mitaten tapahtuu pashan teko minulla nykyään ulkomuistista kun en voi olla ihan varma tasalaatuisuudesta joka vuosi.
Sen verran tuli taas iso annos kun puinen pashamuottini on aika iso eikä sitä oikein pysty täyttämään vain puoleen väliin. Pitää jakaa lapsille ja lapsenlapsille ja saattaa ex-vaimonikin (nr 2 ;) haluta pienen annoksen. Pasha on nimittäin aikamoinen kaloripommi eikä minunkaan pitäisi tuollaisilla herkutella.
Mutta kun ei voi mitään traditio on traditio eikä pääsiäinen tunnu pääsiäiseltä jos ei ole pashaa pääsiäispäivän aamuna kahvipöydässä.
Jotkut sanovat että voihan tuollaisen pienen pashan ostaa valmiina kaupastakin. Jos minulle sanoo niin vastaan että ei voi. Ei ne maistu ainakaan minun mielestä herkulliselta tai aidolta. Itse kun tekee niin tietää mitä saa.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Aina se on jonkinmoinen urakka. Eihän siihen silti mennyt aikaa kuin vain 45 min mutta se on se ryhtyminen. Laiskalle se on aina se vaivalloisin asia. Itse käytän mielelläni tietenkin synonyymiä mukavuutta rakastava.
Naimisissa ollessani vaimoni olivat kilttejä ja opettelivat tekemään perinteisen pashan. Jouduttuani sinkuksi elettyäni lähes 40 vuotta parisuhteessa olen joutunut opettelemaan pashan teon. Kun tyttäreni äsken soitti kerroinkin että on taas ihan hyvä pasha-vuosi eli tarkoitin että pashan teko onnistui. Aivan kuin joku viljasato. Vaikka muut ruoat valmistan tarkkaan mitaten tapahtuu pashan teko minulla nykyään ulkomuistista kun en voi olla ihan varma tasalaatuisuudesta joka vuosi.
Sen verran tuli taas iso annos kun puinen pashamuottini on aika iso eikä sitä oikein pysty täyttämään vain puoleen väliin. Pitää jakaa lapsille ja lapsenlapsille ja saattaa ex-vaimonikin (nr 2 ;) haluta pienen annoksen. Pasha on nimittäin aikamoinen kaloripommi eikä minunkaan pitäisi tuollaisilla herkutella.
Mutta kun ei voi mitään traditio on traditio eikä pääsiäinen tunnu pääsiäiseltä jos ei ole pashaa pääsiäispäivän aamuna kahvipöydässä.
Jotkut sanovat että voihan tuollaisen pienen pashan ostaa valmiina kaupastakin. Jos minulle sanoo niin vastaan että ei voi. Ei ne maistu ainakaan minun mielestä herkulliselta tai aidolta. Itse kun tekee niin tietää mitä saa.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Moraalin evoluutio - homo sovieticus
Lisäys 29.4.2009!
Pitää täsmentää etteivät Neuvostoliitossa tai muissa sosialistissa maissa kasvaneet tuttavani loukkaannu tästä kirjoituksesta. Inhimillisessä elämän lainalaisuudet eivät ole fysiikan lakeja. Kyllä tiedän monia jotka ovat kyenneet joko alunperin vastustamaan tai ovat myöhemmin kyenneet voittamaan sosialismin aikaisen kasvatuksen aivopesun.
Laitan tämän myös tuonne kommentteihin. Ja sitten itse alkuperäiseen juttuun
Olen keskustellut ystäväpiirissäni mm venäläisyydestä. Siinä yhteydessä olemme sivunneet myös aihetta Neuvostoliiton muuttumista Venäjäksi ja Suomen tavoin markkinatalousmaaksi. Samoissa yhteyksissä olemme sivunneet myös aihetta ortodoksikirkko Suomessa ja Venäjällä. Näin pääsiäisen alla ihan aktuelli aihekin. Ja ortodoksityttäreni kautta olen saanut jonkinlaista käsitystä ortodoksisesta kirkosta Norjassa ja Yhdysvalloissa.
Minut on lapsena kastettu ortodoksiksi ja osallistuin koulussa ortodoksiseen uskonnon opetukseen. Ja vaikka olen jo nelisenkymmentä vuotta sitten eronnut ortodoksikirkosta tunnen sitä kohtaan sympatiaa. Nyky-Venäjällä on ortodoksikirkko selvästi saanut takaisin eräänlaisen valtionkirkon aseman. En tunne nykylainsäädäntöä Venäjällä jotta tietäisin onko se ihan oikeasti valtionkirkko. Joka tapauksessa näyttää että sekä presidentti että pääministeri esiintyvät julkisesti aika näyttävästi ortodoksikirkon tilaisuuksissa. Tosin kyllä minulle ystäväni muistutti että pääministeri Putin joskus presidenttiaikanaan olisi sanonut suhteensa kirkkoon olen kulttuurinen.
Vaikka minulle koulun uskontotunneilla korostettiin ortodoksikirkon säilyttäneen ainoana kristittynä kirkkona alkukirkon opit muuttumattomina niin nyt avarammin nähneenä ja kuulleena pitää kysyä retorisesti että minkähän maan ortodoksikirkko tuota alkuperäistä muotoa vaalii? Suomessa voi juutalaisen tai muslimin kanssa naimisiin mennyt saada papilta kirkon siunauksen liitolleen niin Yhdysvalloissa joutuu vastaavasta kirkon kiroukseen sikäläisissä täysin legitiimeissä ortodoksikirkoissa. Ja Suomessakin olen kuullut piispojen vastustavan samaa sukupuolta olevien parisuhdetta uskontoon perustuvilla argumenteilla. Kuitenkin yksittäiset papit siunaavat esimerkiksi homoliittoja. Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin tuntuu Suomessa ortodoksikirkon liepeillä liikkuvan iso määrä antroposofejakin.
No siihen varsinaiseen otsikon asiaan. Venäjällä kirkko on ottanut jonkinlaisen arvojohtajuuden kaatuneen kommunismin jäljiltä. Ihmisiä ehdittiin yli 70 vuotta kasvattaa ja kouluttaa uusiksi kommunismin luomuksiksi ja uusiksi ihmisiksi - homo sovieticuksiksi. Tässä tullaan sosialistisen yhteiskunnan moraalikysymyksiin. Matkustin paljon Neuvostoliitossa n 30 vuoden aikana. Ja matkustin aika paljon neuvosto-Eestissä 1980-luvun loppupuolella kun olin tukemassa heidän ympäristöihmisiään heidän vapautumispyrkimyksissään.
Neuvostoihminen oli moraalisesti vapaa varastamaan omalta yhteiskunnaltaan niin paljon kuin kykeni. Lähes kaikki tekivät sitä. Eräskin tuntemani eestiläinen aktivisti jota pidin ihmisenä moraalisesti erittäin kunnioitettavana tunnusti kuitenkin että hän oli autoillut yli 20 vuotta omalla yksityisautolla mutta ei ollut koskaan tankannut bensiiniä omalla rahalla. Hän oli aina tankannut korvauksetta työnantajansa bensiinitankeista. Eräänlainen "luontaisetu". Usein tuota luontaisetua vielä käytettiin laajennettuna että tuttavasikin tankkasivat sinun työnantajasi bensiiniä ja sinä vuorostaan sait jotain mitä he "varastivat" työpaikaltaan luontaisetuna. Laitoin tuon sanan ihan tarkoituksella lainausmerkkeihin koska neuvostoihmiset eivät todella ymmärtäneet varastavansa. Kun kaikki "varastivat" samalla tavoin niin siitä muodostui eräänlainen vallitseva käytäntö, hyväksytty maantapa. Minulla on loputon määrä samanlaisia esimerkkejä neuvostoyhteiskunnasta. Omalla tavalla tuollainen "varastamisen" ympärille verkottunut yhteiskunta on varmasti ollut yhteisöllisempi kuin meidän länsimainen. Ja kaikin puolin erilaiset suhteet ovat olivat tärkeitä pärjäämisessä ja selviämisessä.
Sitten yhtäkkiä kommunismi romahtaa ja yhteiskunta muuttuu markkinataloudeksi. Kirkko astuu takaisin eturintamaan ja puolueen sijasta alkaa uudeksi arvojohtajaksi.
Muuttuiko neuvostoihmiseen vuosikymmenien aikana iskostunut moraali heti yön yli? Tuskin. Erään ystäväni psykiatrituttu oli todennut että tuollaisissa asioissa yksilön muuttuminen voi olla pitkän ja vaikean terapiaprosessin takana. Ilman yksilöterapiaa muutokseen saattaa mennä 1-2 sukupolvea.
Kun mediassa vieläkin ihmetellään Venäjän upporikkaita miljonäärejä niin muistelen kirjoittaneeni mietteitä äkkirikastuneista jo hiukan yli 3 v sitten täällä blogissa. Meidän Fortumin Mikael Lilius on köyhälistöä näihin Venäjän miljardööreihin verrattuna.
En tässä käsittele sen suuremmin miten nuo rikkaudet ovat Venäjällä syntyneet. Mutta aivan varmasti noiden rikkauksien siirtyminen valtiolta yksityisille muutamien vuosien aikana on taatusti edellyttänyt markkinataloudessa kasvaneen liikemiesvaistojen sijaan (tai ohella) todellisen homo sovieticuksen arvomaailman.
Eli olen kyllä vakaasti sitä mieltä että läntisen arvomaailman sisäistäminen ja omaksuminen vie yhden sukupolven. Ihan samalla tavoin kuin siirtolaisuus. Jos suomalainen muuttaa pysyvästi ulkomaille hän voi elää siellä ihan hyvin ja pärjätä mutta usein vasta siellä uudessa asuinmaassa syntyneet lapset ovat sopeutuneet uuteen yhteiskuntaan ja tuntevat sen kodikseen. Mutta kyllä he silti ovat vopineet saada vanhemmiltaan lähtömaan kulttuuriperintöä.
Pitää täsmentää etteivät Neuvostoliitossa tai muissa sosialistissa maissa kasvaneet tuttavani loukkaannu tästä kirjoituksesta. Inhimillisessä elämän lainalaisuudet eivät ole fysiikan lakeja. Kyllä tiedän monia jotka ovat kyenneet joko alunperin vastustamaan tai ovat myöhemmin kyenneet voittamaan sosialismin aikaisen kasvatuksen aivopesun.
Laitan tämän myös tuonne kommentteihin. Ja sitten itse alkuperäiseen juttuun
Olen keskustellut ystäväpiirissäni mm venäläisyydestä. Siinä yhteydessä olemme sivunneet myös aihetta Neuvostoliiton muuttumista Venäjäksi ja Suomen tavoin markkinatalousmaaksi. Samoissa yhteyksissä olemme sivunneet myös aihetta ortodoksikirkko Suomessa ja Venäjällä. Näin pääsiäisen alla ihan aktuelli aihekin. Ja ortodoksityttäreni kautta olen saanut jonkinlaista käsitystä ortodoksisesta kirkosta Norjassa ja Yhdysvalloissa.
Minut on lapsena kastettu ortodoksiksi ja osallistuin koulussa ortodoksiseen uskonnon opetukseen. Ja vaikka olen jo nelisenkymmentä vuotta sitten eronnut ortodoksikirkosta tunnen sitä kohtaan sympatiaa. Nyky-Venäjällä on ortodoksikirkko selvästi saanut takaisin eräänlaisen valtionkirkon aseman. En tunne nykylainsäädäntöä Venäjällä jotta tietäisin onko se ihan oikeasti valtionkirkko. Joka tapauksessa näyttää että sekä presidentti että pääministeri esiintyvät julkisesti aika näyttävästi ortodoksikirkon tilaisuuksissa. Tosin kyllä minulle ystäväni muistutti että pääministeri Putin joskus presidenttiaikanaan olisi sanonut suhteensa kirkkoon olen kulttuurinen.
Vaikka minulle koulun uskontotunneilla korostettiin ortodoksikirkon säilyttäneen ainoana kristittynä kirkkona alkukirkon opit muuttumattomina niin nyt avarammin nähneenä ja kuulleena pitää kysyä retorisesti että minkähän maan ortodoksikirkko tuota alkuperäistä muotoa vaalii? Suomessa voi juutalaisen tai muslimin kanssa naimisiin mennyt saada papilta kirkon siunauksen liitolleen niin Yhdysvalloissa joutuu vastaavasta kirkon kiroukseen sikäläisissä täysin legitiimeissä ortodoksikirkoissa. Ja Suomessakin olen kuullut piispojen vastustavan samaa sukupuolta olevien parisuhdetta uskontoon perustuvilla argumenteilla. Kuitenkin yksittäiset papit siunaavat esimerkiksi homoliittoja. Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin tuntuu Suomessa ortodoksikirkon liepeillä liikkuvan iso määrä antroposofejakin.
No siihen varsinaiseen otsikon asiaan. Venäjällä kirkko on ottanut jonkinlaisen arvojohtajuuden kaatuneen kommunismin jäljiltä. Ihmisiä ehdittiin yli 70 vuotta kasvattaa ja kouluttaa uusiksi kommunismin luomuksiksi ja uusiksi ihmisiksi - homo sovieticuksiksi. Tässä tullaan sosialistisen yhteiskunnan moraalikysymyksiin. Matkustin paljon Neuvostoliitossa n 30 vuoden aikana. Ja matkustin aika paljon neuvosto-Eestissä 1980-luvun loppupuolella kun olin tukemassa heidän ympäristöihmisiään heidän vapautumispyrkimyksissään.
Neuvostoihminen oli moraalisesti vapaa varastamaan omalta yhteiskunnaltaan niin paljon kuin kykeni. Lähes kaikki tekivät sitä. Eräskin tuntemani eestiläinen aktivisti jota pidin ihmisenä moraalisesti erittäin kunnioitettavana tunnusti kuitenkin että hän oli autoillut yli 20 vuotta omalla yksityisautolla mutta ei ollut koskaan tankannut bensiiniä omalla rahalla. Hän oli aina tankannut korvauksetta työnantajansa bensiinitankeista. Eräänlainen "luontaisetu". Usein tuota luontaisetua vielä käytettiin laajennettuna että tuttavasikin tankkasivat sinun työnantajasi bensiiniä ja sinä vuorostaan sait jotain mitä he "varastivat" työpaikaltaan luontaisetuna. Laitoin tuon sanan ihan tarkoituksella lainausmerkkeihin koska neuvostoihmiset eivät todella ymmärtäneet varastavansa. Kun kaikki "varastivat" samalla tavoin niin siitä muodostui eräänlainen vallitseva käytäntö, hyväksytty maantapa. Minulla on loputon määrä samanlaisia esimerkkejä neuvostoyhteiskunnasta. Omalla tavalla tuollainen "varastamisen" ympärille verkottunut yhteiskunta on varmasti ollut yhteisöllisempi kuin meidän länsimainen. Ja kaikin puolin erilaiset suhteet ovat olivat tärkeitä pärjäämisessä ja selviämisessä.
Sitten yhtäkkiä kommunismi romahtaa ja yhteiskunta muuttuu markkinataloudeksi. Kirkko astuu takaisin eturintamaan ja puolueen sijasta alkaa uudeksi arvojohtajaksi.
Muuttuiko neuvostoihmiseen vuosikymmenien aikana iskostunut moraali heti yön yli? Tuskin. Erään ystäväni psykiatrituttu oli todennut että tuollaisissa asioissa yksilön muuttuminen voi olla pitkän ja vaikean terapiaprosessin takana. Ilman yksilöterapiaa muutokseen saattaa mennä 1-2 sukupolvea.
Kun mediassa vieläkin ihmetellään Venäjän upporikkaita miljonäärejä niin muistelen kirjoittaneeni mietteitä äkkirikastuneista jo hiukan yli 3 v sitten täällä blogissa. Meidän Fortumin Mikael Lilius on köyhälistöä näihin Venäjän miljardööreihin verrattuna.
En tässä käsittele sen suuremmin miten nuo rikkaudet ovat Venäjällä syntyneet. Mutta aivan varmasti noiden rikkauksien siirtyminen valtiolta yksityisille muutamien vuosien aikana on taatusti edellyttänyt markkinataloudessa kasvaneen liikemiesvaistojen sijaan (tai ohella) todellisen homo sovieticuksen arvomaailman.
Eli olen kyllä vakaasti sitä mieltä että läntisen arvomaailman sisäistäminen ja omaksuminen vie yhden sukupolven. Ihan samalla tavoin kuin siirtolaisuus. Jos suomalainen muuttaa pysyvästi ulkomaille hän voi elää siellä ihan hyvin ja pärjätä mutta usein vasta siellä uudessa asuinmaassa syntyneet lapset ovat sopeutuneet uuteen yhteiskuntaan ja tuntevat sen kodikseen. Mutta kyllä he silti ovat vopineet saada vanhemmiltaan lähtömaan kulttuuriperintöä.
Tunnisteet:
Venäjä
Perheväkivalta kerettiläisestä näkökulmasta
En puolusta perheväkivaltaa. Tiedän sen monessa tapauksessa muodostavan erityisesti monelle naiselle melkoisen perhehelvetin. Mutta vastustan ongelman yksisilmäisen mustavalkoista käsittelyä jossa uhrina on aina vain nainen ja lapset ja syyllistettynä mies.
Käsitykseni mukaan pikkulasten äitien toimesta tapahtuvat pahoinpitelyt ovat lisääntyneet huomattavasti ja muodostavat merkittävän osan perheväkivallasta. Eli perheväkivaltaa ei ole pelkästään miesten tekemä väkivalta naisia kohtaan vaan myös naisten väkivalta lapsia kohtaan. Yleensä vahvempi kohtelee heikompaa väkivaltaisesti.
Sinänsä en ole tuon alueen asiantuntija. Mutta ymmärtäisin tuon heikompaan kohdistuvan väkivallan sekä miehillä että naisilla kumpuavan samoista lähteistä: syrjäytyneisyydestä ja päihteistä. Elämä ei vain ole hallinnassa.
Varsinaisen aiheen sain kun löysin amerikkalaisen selvityksen miten naisten kokeman perheväkivallan yhteiskunnalta saamaa suojaa aletaankin käyttää muihin tarkoitusperiin kuin mitä ne on tarkoitettu.
Tapahtuu meillä Suomessakin vastaavaa. Olen ymmärtänyt että jos eroavien puolisoiden suhde on tulehtunut niin oivallinen tapa pelata mies ulos lasten huoltajuudesta on vihjata lastensuojeluviranomaisille perheen pienten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kas kun lastensuojeluviranomaiset joutuvat tietenkin varmuuden vuoksi ensin ajattelemaan lapsen välitöntä suojelua vaikkei mitään riittävää näyttöä edes vielä olisikaan.
Olen joskus kauhulla miettinyt mitähän minulle olisi käynyt virkakoneiston jauhamisessa jos minusta tuollaisen vihjauksen joku olisi aikoinaan esittänyt. Kas kun lapsirakkaana olen halinut ja pussannut ja muutenkin hellinyt lapsiani heidän pienenä ollessaan. Onneksi puolisoni ovat fiksuina ymmärtäneet. Toisaalta tuo lasten hyväksikäyttöepäilyn käyttö puolison kiusaamiseksi on varmaan aika uutta. Lukemani perusteella minusta tuntuu että väärinkäyttömielessä tuo on lisääntynyt vasta viimeiset 10-15 vuotta.
Voi kun olisikin joku tehokas keino jolla voisi erottaa aiheettomat epäilyt aiheellisista. Ja sitten pitäisi vielä noista aiheettomista epäilystä voitava erottaa tapaukset joissa äiti on oikeasti ollut hyvässä uskossa niistä tapauksista joissa epäilyt on käynnistetty vain puolison kiusaamiseksi tai jonkun hyödyn saamiseksi. Ja tuollaisessa selvästi tahallisessa tapauksessa pitäisi kyetä rankaisemaan ettei sellainen yhtään tarpeettomasti lisääntyisi esimerkiksi minään avioeron kätevänä ja tehokkaana taisteluvälineenä.
Käsitykseni mukaan pikkulasten äitien toimesta tapahtuvat pahoinpitelyt ovat lisääntyneet huomattavasti ja muodostavat merkittävän osan perheväkivallasta. Eli perheväkivaltaa ei ole pelkästään miesten tekemä väkivalta naisia kohtaan vaan myös naisten väkivalta lapsia kohtaan. Yleensä vahvempi kohtelee heikompaa väkivaltaisesti.
Sinänsä en ole tuon alueen asiantuntija. Mutta ymmärtäisin tuon heikompaan kohdistuvan väkivallan sekä miehillä että naisilla kumpuavan samoista lähteistä: syrjäytyneisyydestä ja päihteistä. Elämä ei vain ole hallinnassa.
Varsinaisen aiheen sain kun löysin amerikkalaisen selvityksen miten naisten kokeman perheväkivallan yhteiskunnalta saamaa suojaa aletaankin käyttää muihin tarkoitusperiin kuin mitä ne on tarkoitettu.
Tapahtuu meillä Suomessakin vastaavaa. Olen ymmärtänyt että jos eroavien puolisoiden suhde on tulehtunut niin oivallinen tapa pelata mies ulos lasten huoltajuudesta on vihjata lastensuojeluviranomaisille perheen pienten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kas kun lastensuojeluviranomaiset joutuvat tietenkin varmuuden vuoksi ensin ajattelemaan lapsen välitöntä suojelua vaikkei mitään riittävää näyttöä edes vielä olisikaan.
Olen joskus kauhulla miettinyt mitähän minulle olisi käynyt virkakoneiston jauhamisessa jos minusta tuollaisen vihjauksen joku olisi aikoinaan esittänyt. Kas kun lapsirakkaana olen halinut ja pussannut ja muutenkin hellinyt lapsiani heidän pienenä ollessaan. Onneksi puolisoni ovat fiksuina ymmärtäneet. Toisaalta tuo lasten hyväksikäyttöepäilyn käyttö puolison kiusaamiseksi on varmaan aika uutta. Lukemani perusteella minusta tuntuu että väärinkäyttömielessä tuo on lisääntynyt vasta viimeiset 10-15 vuotta.
Voi kun olisikin joku tehokas keino jolla voisi erottaa aiheettomat epäilyt aiheellisista. Ja sitten pitäisi vielä noista aiheettomista epäilystä voitava erottaa tapaukset joissa äiti on oikeasti ollut hyvässä uskossa niistä tapauksista joissa epäilyt on käynnistetty vain puolison kiusaamiseksi tai jonkun hyödyn saamiseksi. Ja tuollaisessa selvästi tahallisessa tapauksessa pitäisi kyetä rankaisemaan ettei sellainen yhtään tarpeettomasti lisääntyisi esimerkiksi minään avioeron kätevänä ja tehokkaana taisteluvälineenä.
10.4.2009
Kansalainen vastaan yhteiskunta käräjöinnistä
Tulipa eteeni aika jännä ongelma. Mitäpä jos pitäisi viedä kokemansa vääryys käräjille ja vastassa on esimerkiksi kunta tai joku muu iso instituutio.
Oikeusturvavakuutushan on tähän mainio lääke. Vai onko sittenkään?
Jos häviät maksaa sinun oikeusturvavakuutuksesi sinun oman asianajajasi laskun. Mutta eipä vakuutusyhtiö sitten välttämättä maksakaan enää mahdollisia vastapuolelle maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja jos häviät ja tuomioistuin määrää ne sinun maksettavaksi.
Tällaisessa tilanteessa on yksityishenkilön aika tarkkaan harkittava kannattaako ottaa häviön riskiä. Alioikeudet voivat toimia melkein kuin arpajaiset ja usein asian joutuu viemään ylempään oikeusasteeseen. Ja jos et sinä sitä tee niin vastapuolesi sen sinne vie. Ja valitettavasti on todettava että melkoisia arpajaistoimistoja Suomessa ylemmätkin oikeusasteet voivat olla. On kokemusta suuntaan jos toiseen sekä omakohtaisia että yksityiskohtaista tietoa myös muiden kokemuksista. Ihan banaanitasavaltojen tasoa ei oikeusturvamme onneksi ole mutta silti siivottoman huono. Siksi Suomi onkin saanut aika lailla tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta vaikka miten on yrittänyt "suojautua". Pitää kirjoittaa näistä oikeusturva-asioista ihan erillinen juttu joku päivä jos en jaksa kirjoittaa aiheesta suunnittelemaani pamflettia.
Muutaman kymmenen tuhannen oikeudenkäyntikulukorvaukset vastapuolelle tuskin jonkun kunnan taloutta raunioittavat mutta jollekin yksityiselle kansalaiselle sellaiset korvaukset raunioittavat talouden pitkäksi aikaa. Pahimmillaan maksukyvyttömyystapauksessa saattaa menettää vielä luottokelpoisuutensakin.
Ja kun 100% voittoa ei voi arpajaisissa taata itselleen niin aika moisella uhkapelillä tuollaiseen omilla rahoillaan toimiva yksityisihminen lähtee. Mikä kunnan on käräjöidessä kun kukaan virkamies ei tee sitä omilla rahoillaan.
Tuli vain mieleen kun mietin että haastanko Kauniaisten kaupungin alioikeuteen kun ei kaupunginhallitus hyväksynyt valitustani autovahingon korvaamisesta myötävaikuttamisen osalta.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan olisin nähnyt että tunnelissa oli paljon vettä. Totta kai rankkasateella on joka paikassa jopa ihan tasaisellakin paljon vettä! Ja kun vetosin että tunneliin meni edellä bussi niin minun olisi silti pitänyt jotenkin ymmärtää ettei henkilöautolla ole sittenkään soveliasta ajaa samasta paikasta edes kaupungin pääkadulla kuin paljonkorkeamman bussin. Eikä siellä ollut silloin edes varoitusmerkkiä. Sehän ilmestyi tuonne vasta menneellä viikolla. Tai jotain veden syvyysnäyttöä joita näkyy Alpeilla joissain paikoissa joissa saattaa olla tulvavaara.
No kunhan mietiskelen vielä.
Oikeusturvavakuutushan on tähän mainio lääke. Vai onko sittenkään?
Jos häviät maksaa sinun oikeusturvavakuutuksesi sinun oman asianajajasi laskun. Mutta eipä vakuutusyhtiö sitten välttämättä maksakaan enää mahdollisia vastapuolelle maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja jos häviät ja tuomioistuin määrää ne sinun maksettavaksi.
Tällaisessa tilanteessa on yksityishenkilön aika tarkkaan harkittava kannattaako ottaa häviön riskiä. Alioikeudet voivat toimia melkein kuin arpajaiset ja usein asian joutuu viemään ylempään oikeusasteeseen. Ja jos et sinä sitä tee niin vastapuolesi sen sinne vie. Ja valitettavasti on todettava että melkoisia arpajaistoimistoja Suomessa ylemmätkin oikeusasteet voivat olla. On kokemusta suuntaan jos toiseen sekä omakohtaisia että yksityiskohtaista tietoa myös muiden kokemuksista. Ihan banaanitasavaltojen tasoa ei oikeusturvamme onneksi ole mutta silti siivottoman huono. Siksi Suomi onkin saanut aika lailla tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta vaikka miten on yrittänyt "suojautua". Pitää kirjoittaa näistä oikeusturva-asioista ihan erillinen juttu joku päivä jos en jaksa kirjoittaa aiheesta suunnittelemaani pamflettia.
Muutaman kymmenen tuhannen oikeudenkäyntikulukorvaukset vastapuolelle tuskin jonkun kunnan taloutta raunioittavat mutta jollekin yksityiselle kansalaiselle sellaiset korvaukset raunioittavat talouden pitkäksi aikaa. Pahimmillaan maksukyvyttömyystapauksessa saattaa menettää vielä luottokelpoisuutensakin.
Ja kun 100% voittoa ei voi arpajaisissa taata itselleen niin aika moisella uhkapelillä tuollaiseen omilla rahoillaan toimiva yksityisihminen lähtee. Mikä kunnan on käräjöidessä kun kukaan virkamies ei tee sitä omilla rahoillaan.
Tuli vain mieleen kun mietin että haastanko Kauniaisten kaupungin alioikeuteen kun ei kaupunginhallitus hyväksynyt valitustani autovahingon korvaamisesta myötävaikuttamisen osalta.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan olisin nähnyt että tunnelissa oli paljon vettä. Totta kai rankkasateella on joka paikassa jopa ihan tasaisellakin paljon vettä! Ja kun vetosin että tunneliin meni edellä bussi niin minun olisi silti pitänyt jotenkin ymmärtää ettei henkilöautolla ole sittenkään soveliasta ajaa samasta paikasta edes kaupungin pääkadulla kuin paljonkorkeamman bussin. Eikä siellä ollut silloin edes varoitusmerkkiä. Sehän ilmestyi tuonne vasta menneellä viikolla. Tai jotain veden syvyysnäyttöä joita näkyy Alpeilla joissain paikoissa joissa saattaa olla tulvavaara.
No kunhan mietiskelen vielä.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
8.4.2009
Autoni romuttui tulvassa
Olen kirjoittanut surullisesta tapahtumasta muutaman kerran aikaisemmin. Ensimmäinen juttu kertoi onnettomuuden tapahtumat.
Toisen kerran kirjoitin kuinka Kauniaisten kaupunki korvasi vahingon mutta vähensi siitä 1/3 kun olin muka myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.
Minähän valitin siitä ja vaadin Kauniaisten kaupungilta selvitystä mitä minun olisi huolellisena kansalaisena pitänyt tehdä että olisin välttänyt vahingon. Vastausta en ole vielä saanut valitukseeni mutta muuta asian tiimoilla on tapahtunut.
Nyt on Kauniaisten kaupunki vihdoinkin herännyt ja pystyttänyt liikennemerkin varoittamaan tuon tunnelin tulvavaarasta rankkasateella. Kauaa merkki ei ole paikoillaan ollut. Ihmettelen vain kun jo 1,5 v heti vahingon jälkeen sitten kysyin miksei siellä sellaista varoitusmerkkiä ole. Jos merkki ei estä vahingon syntymistä niin ainakin Kauniaisten kaupunki tuon liikennemerkin perusteella todennäköisesti selviää ns tienpitäjän vastuusta. Suosittelen jokaista autoilijaa muistamaan että täysi kaskovakuutuskaan ei korvaa vastaava veden aiheuttamaa vahinkoa. Se ehto näyttäisi olevan joka vakuutusyhtiöllä.
Toisen kerran kirjoitin kuinka Kauniaisten kaupunki korvasi vahingon mutta vähensi siitä 1/3 kun olin muka myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.
Minähän valitin siitä ja vaadin Kauniaisten kaupungilta selvitystä mitä minun olisi huolellisena kansalaisena pitänyt tehdä että olisin välttänyt vahingon. Vastausta en ole vielä saanut valitukseeni mutta muuta asian tiimoilla on tapahtunut.
Nyt on Kauniaisten kaupunki vihdoinkin herännyt ja pystyttänyt liikennemerkin varoittamaan tuon tunnelin tulvavaarasta rankkasateella. Kauaa merkki ei ole paikoillaan ollut. Ihmettelen vain kun jo 1,5 v heti vahingon jälkeen sitten kysyin miksei siellä sellaista varoitusmerkkiä ole. Jos merkki ei estä vahingon syntymistä niin ainakin Kauniaisten kaupunki tuon liikennemerkin perusteella todennäköisesti selviää ns tienpitäjän vastuusta. Suosittelen jokaista autoilijaa muistamaan että täysi kaskovakuutuskaan ei korvaa vastaava veden aiheuttamaa vahinkoa. Se ehto näyttäisi olevan joka vakuutusyhtiöllä.
Tunnisteet:
Yhteiskunta
3.4.2009
Luonnonvastaiset kannusteet - Perverse Incentives
Minulla on eräs lempiaihe monen muun lempiaiheen rinnalla. Eli luonnonvastaisiksi kannusteiksi nimeämäni (engl Perverse Incentives). Olen kirjoittanut siitä useaan kertaan täällä blogissa.
Sain taas kuulla aiheeseen liittyvän surkuhupaisan tosikertomuksen. Erään yrityksen puhelinpalvelupisteessä oli johto keksinyt uudet selkeät ja yksinkertaiset tuottavuusmittarit, nehän on nykyään muotia. Hienosti nimitetään "Key Performance Indicators" - jotenkin suomennettuna avainlukukuvaajat. Balanced Scorecard on yksi aika yleinen käytössä oleva järjestelmä. Ja sen voi toteuttaa myös hyvin mutta usein myös huonosti jolloin se ohjaa vain väärään, ei haluttuun suuntaan. Ja silloin siitä muodostuu tuo ns luonnonvastainen kannuste.
Mutta tähän tosikertomukseen: tarinan yritys päätti maksaa bonusta sen mukaan miten moneen puheluun kukin asiakaspalvelija oli kuukaudessa vastannut.
Ei mennyt kauaakaan kun nuoret työntekijät keksivät että hehän voivat hiljaisina aikoina soittaa toisilleen ja siten parantaa omaa bonustaan. Kesti aikansa kunnes tuo oivallettiin johdossakin.
Nykyäänhän sanotaan usein että "sitä saa mitä tilaa". Tässä oli tilattu paljon puheluita ja yritys sai paljon puheluita kuten oli halunnut ;)
Sain taas kuulla aiheeseen liittyvän surkuhupaisan tosikertomuksen. Erään yrityksen puhelinpalvelupisteessä oli johto keksinyt uudet selkeät ja yksinkertaiset tuottavuusmittarit, nehän on nykyään muotia. Hienosti nimitetään "Key Performance Indicators" - jotenkin suomennettuna avainlukukuvaajat. Balanced Scorecard on yksi aika yleinen käytössä oleva järjestelmä. Ja sen voi toteuttaa myös hyvin mutta usein myös huonosti jolloin se ohjaa vain väärään, ei haluttuun suuntaan. Ja silloin siitä muodostuu tuo ns luonnonvastainen kannuste.
Mutta tähän tosikertomukseen: tarinan yritys päätti maksaa bonusta sen mukaan miten moneen puheluun kukin asiakaspalvelija oli kuukaudessa vastannut.
Ei mennyt kauaakaan kun nuoret työntekijät keksivät että hehän voivat hiljaisina aikoina soittaa toisilleen ja siten parantaa omaa bonustaan. Kesti aikansa kunnes tuo oivallettiin johdossakin.
Nykyäänhän sanotaan usein että "sitä saa mitä tilaa". Tässä oli tilattu paljon puheluita ja yritys sai paljon puheluita kuten oli halunnut ;)
Tunnisteet:
Johtaminen
1.4.2009
Lasten viisaus
Erosin yli 30 v sitten. Minulla oli silloin kolme lasta joista vanhimmat olivat silloin 8 ja 10 vuotiaita, molemmat tyttöjä.
Halusimme silloin molemmat vaimoni kanssa että lasten mielipidettä kuunnellaan myös erotilanteessa. Lapsille selitettiin että isä ja äiti eroavat. Siinä yhteydessä lapsille sitten kerrottiin että me haluamme kuulla heidän mielipiteensä kumman vanhemman kanssa he haluaisivat jatkossa asua.
Tytöt sulkeutuvat omaan huoneeseensa. En muista enää tarkkaan mutta meni pitkään ja ovi pysyi koko ajan suljettuna. Minulla tuli silloin mieleen paavin valinnan suorittava konklaavi, joka tulee esiin vasta kun paavin on valinta on selvä. Ja kyllä siinä kieltämättä hiukan jännittikin kun tavallaan ymmärsin että tässä myös mitataan miten on vanhempana siihen asti onnistunut vaikka avioeroa muuten henkilökohtaisena epäonnistumisena pidinkin. Toisaalta mietitytti miten vaikean kysymyksen eteen olimme lapset asettaneet.
Pitkän suljetun oven takana käydyn mietinnän jälkeen ovi aukesi ja sieltä astui eteemme tytöt aivan haudanvakavin ilmein. Vanhempi tytöistä esitti molempien puolesta vastauksen. Vastaus oli suuressa viisaudessaan kuin Raamatun kuningas Salomonin tuomio: Me haluamme jäädä sen kanssa joka jää tähän nykyiseen asuntoon asumaan. Ratkaisu oli hyvin perusteltu ja looginen. Näin heidän elämäänsä tuli mahdollisimman vähän muutoksia.
Tuollainen kypsä viisaus vahvisti minulle jo aikaisemmin muodostamaani käsitystä että jo aika pienillä lapsilla on älyä paljon enemmän kuin me aikuiset osaamme kuvitella.
Halusimme silloin molemmat vaimoni kanssa että lasten mielipidettä kuunnellaan myös erotilanteessa. Lapsille selitettiin että isä ja äiti eroavat. Siinä yhteydessä lapsille sitten kerrottiin että me haluamme kuulla heidän mielipiteensä kumman vanhemman kanssa he haluaisivat jatkossa asua.
Tytöt sulkeutuvat omaan huoneeseensa. En muista enää tarkkaan mutta meni pitkään ja ovi pysyi koko ajan suljettuna. Minulla tuli silloin mieleen paavin valinnan suorittava konklaavi, joka tulee esiin vasta kun paavin on valinta on selvä. Ja kyllä siinä kieltämättä hiukan jännittikin kun tavallaan ymmärsin että tässä myös mitataan miten on vanhempana siihen asti onnistunut vaikka avioeroa muuten henkilökohtaisena epäonnistumisena pidinkin. Toisaalta mietitytti miten vaikean kysymyksen eteen olimme lapset asettaneet.
Pitkän suljetun oven takana käydyn mietinnän jälkeen ovi aukesi ja sieltä astui eteemme tytöt aivan haudanvakavin ilmein. Vanhempi tytöistä esitti molempien puolesta vastauksen. Vastaus oli suuressa viisaudessaan kuin Raamatun kuningas Salomonin tuomio: Me haluamme jäädä sen kanssa joka jää tähän nykyiseen asuntoon asumaan. Ratkaisu oli hyvin perusteltu ja looginen. Näin heidän elämäänsä tuli mahdollisimman vähän muutoksia.
Tuollainen kypsä viisaus vahvisti minulle jo aikaisemmin muodostamaani käsitystä että jo aika pienillä lapsilla on älyä paljon enemmän kuin me aikuiset osaamme kuvitella.
Tunnisteet:
Lapset
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)