30.10.2012

Risuaidasta hashtag?

Olen havainnut viime aikoina, että mediaväki on alkanut innostua Twitterin käyttöön. Televisio on ihan pullollaan kaikenlaista näennäisvuorovaikutteista ohjelmaa, jossa voit kommunikoida Twitterillä.

No ihan hyvä. Onhan se Twitter kätevä omalla tavallaan tuollaiseen nopeaan ja lyhyeen vuorovaikutteiseen kommunikointiin. Uskon tosin, että käyttäjäkunta on aika nuorta eikä siksi muodosta edustavaa otantaa yleisöstä. Toisaalta 20-35 vuotiaillehan tunnutaan kohta muutenkin kaikki televisio-ohjelmat tehtävän.

Mutta minua alkoi ärsyttää että joka paikassa kun neuvotaan Twitterin käyttöä muistutetaan hashtagin käytöstä. Vaikka olin IT alalla yli 30 vuotta olin jo autuaasti unohtanut koko nimityksen englanniksi ja käyttänyt jo vuosia suomenkieleen minusta vakiintunutta ja hyvin sopivaa risuaita nimitystä. Ja backslashin olin ajat sitten korjannut loistavalla kenoviiva käännöksellä.

Voi olla, että jos olisin Twitterin käyttäjä olisin sieltä ohjeista taas havainnut tuon hashtag nimityksen. Mutta en minä äidinkieltä käyttävänä televisiotoimittajana viitsisi raiskata kaunista suomenkieltämme käyttämällä julkisesti televisiossa englanninkielistä hashtag nimitystä. Kahdestakin syystä: mielestäni toimittajien pitäisi kyetä toimimaan kielenhuollossa vastuullisina ja toimittajien pitäisi kuitenkin yrittää puhua yleisön kansaa yleisön äidinkieltä eikä jotain IT alan ammattislangia tai muuten vain anglisismia.

Mutta en ole enää vuosiin jaksanut uskoa toimittajien ammattitaitoon ja panen tämänkin puuttuvan ammattitaidon tai riittämättömän ammattiylpeyden piikkiin.

 

18.10.2012

Nuorisosäätiö ja Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö

Ex-pääministeri Matti Vanhanen kävi oikeudessa todistamassa Nuorisosäätiö-jutussa käräjäoikeudessa.

Median ja Matti Vanhasen haastattelusta tehdyn videonauhoituksen mukaan hän oli ottanut esille, että Nuorisosäätiö perustettiin ikään kuin Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiön rinnakaissäätiöksi. Mikä on käsitteenä tuollainen rinnakkaissäätiö? Matti Vanhanen myös yritti selittää, että kyllä se oli tarkoitus perustaa keskustapuoluelaiseksi järjestöksi/säätiöksi (en muista kumpaa nimitystä käytti). Että kyllä se perustamisvaiheessa oli ihan selvää.

Mutta mietitäänpä noiden kahden säätiön tilannetta rinnakkain:

Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö
perustettu v 1949
Säätiön säädekirja määrää säätiön ensisijaiseksi tehtäväksi Keskustanuorten tukemisen
Säätiö ei saa julkista tukea, ei myöskään Raha-automaattiyhdistyksen tukea

Nuorisosäätiö
perustettu v 1961
Säätiö auttaa nuoria aikuisia itsenäiseen elämään ja asumiseen
Toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi Raha-automaattiyhdistyksen, Valtion asuntorahaston ja pankkilainojen avulla

Minusta tuo tilanne on ihan selvä. Kaksi täysin erilaista säätiötä. On selvä, että tuo Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö voi tukea Keskustapuoluetta ihan kuten säädekirjassa  sanotaan. Eikä rahaa käydä hakemassa valtion kassasta tai Raha-automaattiyhdistykseltä kuten Nuorisosäätiö tekee.

Oli taitavaa käydä oikeudessa puhumassa jostain rinnakkaissäätiöstä ja miten sekin oli tarkoitettu perustaa keskustalaiseksi ja se jostain perustamisasiakirjoista muka selviäisi. Onkohan noita asiakirjoja missään enää jäljellä 51 v jälkeen? Miksei säätiön 'yhtiöjärjestykseksi' tarkoitetusta säädekirjasta selviä sellainen vaan asiaa selitellään oikeudessa 51 v myöhemmin?

Minusta tuollainen kahden niin kovin erilaisen säätiön vertaaminen puolustuksesi osoittaa selvästi, että Nuorisosäätiön sääntöjä on rikottu ja nyt jälkikäteen yritetään löytää vaikka minkälaisia selityksiä. Hyhyh.

15.10.2012

Tahtotila - ministerien suosikkisana

En muista milloin tuo sana tahtotila on alkanut esiintyä ministerien ja muiden poliitikkojen puheissa. Olen joskus suorastaan huvittuneena miettinyt, että onko se joku erikoinen meditatiivinen sieluntila, johon asianomainen henkilö virittäytyy jotenkin erityisellä vaivalla. Ja sitten kun se tahtotila on onnistuttu tuottamaan voidaan alkaa tekemään jotain sen tahtotilan tuottaman vision toteuttamiseksi.

Minulla tulee tuosta sanasta 'tahtotila' mieleen natsi-Saksa. Kuuluisa natsi-Saksan elokuvaohjaaja Leni Riefenstahl ohjasi elokuvan 'Triumph des Willens(Triumph of the Will)', suomeksi jotenkin  'Tahdon voitto' tai ehkä ennemminkin 'Tahdon riemuvoitto' - dokumenttielokuva joka kertoi natsipuolueen Nürnbergin puoluekokouksesta vuonna 1934. Siellä oli 700'000 henkeä ja siellä todella luotiin koko puolueelle oikeanhenkinen tahtotila.

On näitä monenmoisia muotisanoja näkynyt aikaisemminkin poliitikkojen käyttöön ottamina. Myös erilaiset yritysmaailman gurut ovat jo vuosia ottaneet käyttöön mitä ihmeellisimpiä muotisanoja. Paljon on myös sitä ns uuskieltä (newspeak).

Keskustelin muutama päivä sitten juuri aiheesta miten kieli muovautuu. Kun maailma tuntuu koko ajan henkisesti pienentyvän ja lähentyvän vaikkapa internetin myötä lainataan usein vieraskielisiä sanoja tai sananparsia. Ja sellaisia käytetään vaikka meillä olisi kauniit suomenkieliset ilmaisut käytettävissä. Myönnän itsekin lankeavani tuollaiseen ellen ole hyvin tarkka.

Sitten on ns ammattislangi. Kun olen ollut IT alalla yli 30 vuotta muistan erään kerran kun eräs kollega oli vaimonsa kanssa kylässä. No ei kestänyt kauaakaan kun me olimme kollegani kanssa innostuneina keskustelemassa jostain IT alan (siihen aikaan puhuttiin vielä suomeksi tietotekniikasta) erikoisjutuista ja keskustelussa oli viljalti alan englanninkielestä väännettyä ammattislangia. Mutta sitten yhtäkkiä sanavalmis savolaista syntyperää oleva vaimoni keskeytti ja heitti väliin pelkkää ammattislangia sisältävän ja täysin asiayhteydestä irrotetun lauseen: 'laita se floppy diski draiviin ja boottaa se seepeeuu'. Ja hymyili perään hurmaavasti meille intensiivisestä keskustelusta keskeytetyille. Taisimme kaikki räjähtää nauramaan  yhtaikaa ja tietenkin me miehet älysimme, että nyt meidän vaimomme olivat täysin kyllästyneet intensiivisiin IT juttuihimme. Kas kun kumpikaan ei ollut samalla alalla. Sitten seurustelu siirtyikin kaikkia kiinnostaviin yhteisiin aiheisiin ja ilta sujui mukavasti.

Kun vaimoni on jo pitkälti yli kymmenen vuotta asunut pääkaupunkiseudulla hän on joskus yllättänyt  aivan tyylipuhtaalla stadin slangilla. Tarkkana havainnoitsijana ja kielellisesti lahjakkaana hänelle on kertynyt iso joukko nykyslangin sanastoa vain kuuntelemalla linja-autoissa nykynuorison keskusteluja. Olen monta kertaa hekotellut hauskuutta ja ihmetellyt miten tuollaiset voi noin hyvin jäädä mieleen.