27.3.2011

Ostin Plácido Domingon konserttiin liput

Moneen kertaan epäröin kun liput oli mielestäni kalliita. Mutta minut onnistuttiin vakuuttumaan että tällaisia tilaisuuksia ei tule monta kertaa ihmiselämässä. Ja se pitää paikkansa. En koskaan kuullut ihailemaani Pavarottia livenä kunnes yhtäkkiä olikin liian myöhä - mestari ehti kuolla. Lapsenikin ovat sentään käyneet kuuntelemassa vuosien varrella Michael Jacksonia, Madonnaa yms heidän vieraillessaan Suomessa.

Carreras, Domingo ja Pavarotti aloittivat tuollaiset kolmen suuren yhteiskonsertit. Ja aika tasavahvoja nuo huippulaulajat olivatkin.

Siinä tuttavapiirissä joka tuntee ja arvostaa klassista musiikkia on aika tasaisesti noiden kaikkien kolmen kannattajia. Joku pitää eniten Carrerasista, joku Domingosta. Minä satun kuulumaan noista kolmesta eniten Pavarottin ihailijoihin. Mutta erot ovat olemattomat. Yhtähyvin voisin pitää Domingoa parhaimpana noista kolmesta.

Nyt sitten on vain odotettava elokuun loppupuolelle tuota Domingon konserttia.

25.3.2011

Homojen käännytys heteroiksi

Minua ahdistaa kaikenlaiset fundamentalistit. Itse olen mieleltäni aika salliva eikä mielestäni ole minun asia arvioida mitä aikuiset keskenään makuuhuoneissaan puuhaavat.

Mutta uskovaisilla fundamentalistinuorillakin on oikeus mielipiteeseensä. Jos he haluavat propagoida homoille, lesboille ja biseksuaaleille "eheytymistä heteroseksuaaleiksi" uskon avulla niin minusta heillä pitää olla mielipiteen vapauden suoma oikeus levittää propagandaansa. Ei siitä kenenkään pidä loukkaantua. Aivan kuten hyväksyn Setan julkiset gay pride jne tilaisuudet olkoon fundamentalistikristityillä myös oikeus mielipiteittensä julistamiseen.

Minusta kulttuuriministeri Wallinin puuttuminen asiaan ei oikein sopinut kulttuuriministerille. Elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa ja korkeaa julkista virkaa hoitavan pitää ymmärtää myös milloin pitää suunsa kiinni. Tai vähintäänkin ilmaisee että on kyse hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.

Onhan tämä nyt aika kumma että kristillistä uskoaan näin edistävien suut pitäisi voimakeinoin tukkia. Ja sitä mielipiteen rajoittamista pidetään ihan sopivana mutta jos samanlaista mielipiteen rajoittamista yritettäisiin tehdä esimerkiksi islamin äärimmäisiä ilmiöitä vastaan niin sellainen saisi välittömästi kimppuunsa vaikkapa vähemmistövaltuutetun tms ja otsaansa rasistin leiman.

Homo - ja lesbotuttujeni puolesta olen iloinen ettei heidän ole enää vuosikymmeniin tarvinnut piilotella suuntautumistaan kaapissa. Tuollaista seksuaalisen suuntautumisen parantamista uskon avulla pidän hassuna. Mutta olkoon uskovilla oikeus uskoa siihenkin.

23.3.2011

Kierrätysmietteitä

Olen useaan kertaan miettinyt mihin jäi muovien kierrätys. Saksassa näytti muovien kierrätys lähtevän hyvin käyntiin. Muovit oli hyvin merkitty eri laatuihin ja näytti siltä että lajittelu olisi yhtä helppoa kuin lasipurkeilla ja pulloilla.

Mutta ei näy enää. Toisaalta olen jotenkin ymmärtänyt että muovia on alettu polttaa energiajätteenä. Kuinka paljon jätteidenkäsittelylaitosten linjat pystyvät lajittelemaan ja erottelemaan koneellisesti erilaisia kierrätettäviä jätteitä ei ole tiedossani.

Erilaisten patterien kierrätys tuntuu toimivan ihan hyvin. Lasipurkkien ja -pullojenkin kierrätys tuntuu toimivan vaikka minä ainakin joudun kuljettamaan lasit ostoskeskuksen jätepisteeseen. Eikä niitäkään ole jokaisessa ostoskeskuksessa.

Mutta loisteputket ja niihin pohjautuvat energiansäästölamput. Niiden hävittäminen on ongelma kun keräilypisteitä ei olekaan joka ostoskeskuksessa. Koko lampputekniikan muuttaminen mahtikäskyllä energiansäästölampuiksi ilman että jätteiden keräilyä olisi hoidettu kunnolla tuntuu nyt idioottimaiselta. Olen nähnyt vaikka kuinka paljon miten ongelmajätettä loisteputki-energiansäästölamppu surutta heitetään sekajätteen sekaan. Kun olen joskus huomauttanut asiasta niin minua katsellaan ihmetellen että mihin ne sitten pitäisi viedä. Autolla liikkuvana se ei muodosta minulle suurta ongelmaa mutta mitenkäs sellainen joka ei liiku omalla autolla?

22.3.2011

Ostin zeoliittivapaata pesuainetta

Mietin juuri äsken miten moni bloggaava miesystäväni kirjoittaa suurista asioista maailmalla. Japani ja Libya ovat varmaan tämän päivän teemat.

Minä kirjoitan sitten vain uudesta pesuaineestani. En oikein noihin isoihin juttuihin viitsi paneutua. Yksi hiukan isompi juttu on muhimassa. Mutta sen yritän työntää jollekin lähdesuojaa kunnioittavalle toimittajalle. Olisi likapyykkiä vaalikamppailuun.

No, mennäänpä siihen pyykinpesuaineeseen. Tilasin viime viikolla vanhalta yrittäjätutultani Paraisilta zeoliittivapaata pesuainetta. Suosittelen kaikille joilla on ongelmia pyykinpesuaineiden kanssa allergioista tms johtuen. Pitäisi pesukoneenkin kestää kauemmin kun sen seinämiin ei kerry enää zeoliittia.

Puhdistin pesukoneeni paketin mukana tulleella puhdistusaineella. Huomenna pesen varmaan ensimäisen koneellisen. Saas nähdä miltä tuntuu. Ja saako tästä pesuaineesta ylipäänsä kirjoitettua jotenkin analyyttisempää tekstiä.

19.3.2011

Maanjäristys etelä-Suomessa ja musta joutsen

Etelä-Suomessa tapahtui tänään 19.03.2011 maanjäristys. Ei se kovin iso ollut mutta olipahan taas muistutus että on noita maanjäristyksiä meilläkin.

Mutta jäin miettimään insinööritieteitä yleisemmin.

Japanin tuoreiden ydinvoimalaonnettomuuksien syynä oli ymmärrykseni mukaan ettei voimaloita rakennettaessa ollut osattu varautua että maanjäristyksen lisäksi samaan aikaan esiintyy iso tsunami.

Olen kirjoittanut pari vuotta sitten 'musta joutsen' ilmiöstä, josta Nassim Taleb on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan.

Eli ydinvoimalan suunnittelijat eivät olleet valmistautuneet tuollaiseen ulkoiseen tilanteeseen. Mitenkä meillä? Onko meillä varauduttu ydinvoimaloissa kaikkiin 'mustiin joutseniin'? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä erilaisiin potentiaaleihin uhkiin on varauduttu vain niiden oletetun todennäköisyyden mukaan.

Minulla on ollut kunnia ja ilo kuulla parin arvostetun professorin käsityksiä ydinvoimaloista. Kansantaloustieteen emeritus professori Kyösti Pulliainen (on kansanedustaja, professori Erkki 'Susi' Pulliaisen veli tietääkseni) vertaili perinteisiä voimaloita ja ydinvoimaloita. Mieleeni jäi voimakkaasti analyysi hiilivoimalan saasteista. Pulliaisen mielestä hiilivoimalan päästöt tunnetaan ja tiedetään ja niihin voidaan varautua suodattamalla ja puhdistamalla päästöt. On sitten kustannuskysymys miten hyvää suodatusta käytetään. Mutta mitään ydinvoimalan kaltaista yhtäkkistä ympäristökatastrofia ei hiilivoimala aiheuta edes pahimmissa katastrofiskenaarioissa.

Toisen arvovaltaisen ydinvoimalan vastaisen mielipiteen kuulin emeritus professori Pentti Malaskalta vastikään television uutishaastattelussa. Nuo haastattelut ovat vain niin lyhyitä ettei niissä mitään argumentteja ehditä käsitellä. Mutta Malaskan asiantuntijataustaa ja kansainvälistä asemaa ajatellen on pakko myöntää että mielipiteellä on painoarvoa ainakin minulle.

Sen sijaan minua hämmästytti tasavallan presidentti Tarja Halosen lausunto ydinvoiman väliaikaisuudesta. Ehkä lausuntoa ei ollut tarkoitettu suomalaisten luettavaksi vaan ainoastaan kansainväliseksi PR-tempuksi. Kun tutkailin ydinjätehuoltoa Wikipediasta niin luin sieltä lauseen:

"Korkea-aktiivinen ydinjäte sisältää myös puoliintumisajaltaan pitkäkestoisia radio-aktiivisia alkuaineita, kuten Cesium-135 ja Technetium-99, siksi kestää noin pari sataa tuhatta vuotta, ennen kuin säteily on vaimentunut suunnilleen luonnon uraaniesiintymän tasolle".

Että sellaista tekniikkaa on tasavallan presidentti Tarja Halosen väliaikaiseksi nimittämä. Minusta koko ilmaisu oli irvokas.

16.3.2011

Kunniaväkivalta ja romanikerjäläiset

Ei tästä ole kovin kauaa kun valtion syöttiläs (minulla on tuohon attribuuttiini "valtion syöttiläs" hyvät perusteetkin!) Ihmisoikeusliitto näki suurena huolenaiheena lestadiolaisten nuorten neitojen huonon aseman yhteisöissään. Kunniaväkivaltaa pidettiin meillä Suomessa vielä harvinaisena.

Nyt se yhtäkkiä maaliskuussa 2011 putkahtikin esiin arvovaltaisen Hesarin käynnistämässä kirjoituksessa. Tänään (15.03.2011) televisisiossa haastateltiin nimettomänä ja ääni muutettuna nuorta maahanmuuttajaneitoa joka kertoi pelkäävänsä henkensä edestä jos yrittäisi vähääkään vapautua järkyttävästa kunnian vahtimisen ja holhouksen kierteestä. Aivan järkyttävää kuultavaa. Meillä rikkaassa Suomessa joka kohtelee maahanmuuttajiaan silohansikkain.

Toinen asia jota en voi olla ihmettelemättä. Meille on kevään myötä saapunut jälleen romanikerjäläiset. Ja nyt sitten iso joukko helsinkiläisiä on jo suunnittelemassa heille asuntoja. Minä en kyllä oikein ymmärrä: ensin me loppusyksystä annamme heille matkarahat takaisin kotimaahan lämpimään talvehtimaan ja sitten me vielä kevätlumien aikaan oikein toivotamme heidät tervetulleiksi kerjäämän ja varastelemaan. Kyllä me teille lämpimät asunnot hankimme.

Ei jumankauta. Ollaanko me vähän yksinkertaisia ja tyhmiä täällä Suomessa? En minä voi oikein päätyä loogisesti mihinkään muuhun johtopäätökseen. Hemmetti, elämme jo itse velkarahalla ja kaikenlaiset vapaaehtoistoiminnan aktiivit - en viitsi käyttää sanaa yrittäjät, kun varaan sen sentään tervejärkisille aidoille yrittäjille - nuo aktiivit keksivät miten yhteiskunta saa lisää rahaläpiä tukeakseen romanikerjäläisiä.

En nimeä näitä "moniosaajia" (=osaavat kerjätä ja hallitsevat taskuvarkaudet) työtä hakeviksi maahanmuuttajiksi. Muistelen joskus viime syksynä nähneeni jonkun BBC:n dokumenttiohjelman aiheesta niin kyllä se oli surullinen. Oli noissa haastatelluissa etelä-Euroopan maissakin tehty kaikenlaisia työkokeiluja mutta ei ne olleet onnistuneet. Milanon poliisipäällikön lausunto oli suorastaan shokeeraava - siellä nämä Romaniasta tulleet taskuvarkaat olivat suoranainen maanvaiva.

Minulla ei ole mitään ulkomaalaisia vastaan. En pode minkäänlaista ksenofobiaa. Puhun sujuvasti useita länsimaisia kieliä. Olen kiinnostunut eri kansojen kulttuureista. Ihonväri ei merkitse mitään.

Mutta vierasmaalaisia kerjäläisiä, taskuvarkaita tai sosiaalipummeja en kerta kaikkiaan halua tänne. Riittää kun pidämme omista kotimaisistamme hyvää huolta.

Minusta oli ilahduttava lukea Fatbardhe Hetemaj'n ja Nasima Razmyar'in lausunnot jossain keskustelutilaisuudessa. Molemmat ovat korostaneet miten tärkeä on oppia suomenkieli ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Muistaakseni Nasima (sallittakoon minun ikäiselle jo pelkän etunimen käyttö) esitti ettei hän ymmärrä jos joku maahanmuuttaja on asunut yli 20 vuotta Suomessa ja tarvitsee vielä jossain asioidessaan asiointitulkin apua. Minusta nuo molemmat nuoret naiset ovat kaikinpuolin kunniaksi perheilleen ja kultturitaustalleen.

Toki jos haluaa nähdä syyllisenä suomalaisen yhteiskunnan voi asiaa tarkastella maahamuuttoministerin värisillä laseila että vika onkin meidän heikossa kotouttamispolitiikassa eikä ollenkaan maahanmuuttajassa itsessään.

Arghh. Aina välillä ottaa päähän.

Niin on jos siltä näyttää

Otsikko on Luigi Pirandellon näytelmän nimi, mutta uskoisin että se on suomalaisille paremmin tuttu presidentti Urho Kekkosen käyttämänä sitaattina.

Mikä minut sai kirjoittamaan tästä aiheesta? Eduskunnassa hyväksyttiin tänään 15.03.2011 toisessa äänestyksessä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamispaketti. Kirjoitin aiheesta blogissani huolestuneena noin kuukausi sitten otsikolla "Muutummeko me poliisivaltioksi". Kiinnitin siinä huomiota uudistuksen laajuuteen epäillen ettei siihen kovin moni kansanedustaja enää jaksa riittävästi paneutua. Ja usein näyttää aivan kuin oikein hankalat uudistukset tuotaisiinkin hirveällä kiireellä aivan vaalikauden lopussa kuin odottaen että ne menevät läpihuutojuttuina. Ja usein menevätkin.

Katsoin netissä eduskunnan tämänpäiväisen täysistunnon ja tutkailin jälkeenpäin kansanedustajien äänestystulokset eduskunnan sivuilta. Näyttää siltä että ainoastaan SDP ja vasemmistoliitto kantavat enää huolta että emme muuttuisi Itä-Saksan kaltaiseksi poliisivaltioksi. Ihme ettei perussuomalaiset olleet vasemmistorintamassa, mutta ehkä siellä kaivataankin vahvaa poliisivaltiota. Tässä linkki keskusteluun kakkosäänestyksessä 15.03.2011. Ja jos haluat nähdä miten oma kansanedustajasi äänesti niin näet ne tästä ensimmäinen istunto ja toinen istunto.

Mutta se varsinainen mestaritoteamus tuli sisäministeri (=poliisiministeri) Anne Holmlundilta:

"Sisäasiainministeri Anne Holmlund: Arvoisa herra puhemies! Ajattelin itsekin tässä yhteydessä käyttää lyhyen puheenvuoron muutamista huomioista, joita tämän salin keskusteluissa on tullut esille.

Ensinnäkin tietysti hieman hämmästyttää se, että joistakin puheenvuoroista kuultaa aivan kuin poliisiorganisaatio olisi suurikin ongelma Suomessa. Kuitenkin haluan muistuttaa, että 96 prosenttia kansalaisista luottaa poliisiin, ja tämä on kansainvälisesti vertailtuna äärimmäisen korkea prosentti. Yli 100 prosenttiin päästään vain yhteiskunnissa, joissa ehkä lukuja manipuloidaan tavalla tai toisella.
"


Eli Suomessa yli 96 prosenttia kansalaisista luottaa poliisiin tutkimusten mukaan. No se on hienoa ja kuten ministeri Holmlund sanookin "... tämä on kansainvälisesti vertailtuna äärimmäisen korkea prosentti." Mutta sitten tulee todellinen herkkupala: hän toteaan että jossain yhteiskunnissa päästään jopa yli 100 prosentin mutta siellä ehkä lukuja manipuloidaan tavalla tai toisella.

Tuota en älynnyt itse eduskunnan täysistuntoa katsoessani (se pätki aika tavalla) mutta eräs ystäväni soitti ja hekotteli puhelimessa miten hän sielunsa silmillä näkee tuollaisen värähtelevän luottamusmittarin (muutettu 16.03.2011), jossa neula hipoo koko ajan lähes 100%. Niin, eihän meillä lukuja mitenkään manipuloida, ei tietenkään. Meillä on vain niin hyvät ja muita maita paremmat poliisivoimat - siksi noita käsittämättömän laajoja valtuuksia voidaankin poliisille huoletta antaa :)

11.3.2011

Uusi Android Tablet PC ja ensileikit

Kone on tällainen, merkki Kendo M 7. Maksoin siitä nettikaupassa 99 euroa. Muutaman päivän kuluttua hintaa oli taas hilattu 149 euroon. Oli kai kauppa käynyt liian hyvin. Viime syksynä tarjottiin samaista vempainta asiakkaille jopa hintaan 299 euroa.

Edellisessä aihetta sivuavassa blogikirjoituksessa mietin minkälaista on lukea eKirjaa tuollaiselta 7" kosketusnäyttökuvaruudulta. Kuvaruudun ns resoluutio on 800 x 480 pistettä. Nyt voin kertoa että hyvin näen minäkin lukea. Itse asiassa kun yöpöydälläni on Koneen ruhtinaasta Pekka Herlinistä kertova pokkari niin sen lukeminen vaatii simien siristämistä jos valoa on huonosti mutta tuon tabletin kuvaruudulla näkyy erinomaisesti.

Minä luulenkin että tällaiset vimpaimet tulevat korvaamaan aikaisemmat eKirje-lukijat. On monikäyttöisempi kun voi tehdä muutakin. Sohvalla lojuen olen tällä lukenut sähköpostia, seurannut Facebookin tapahtumia ja lukenut kaikenlaisia nettitapahtumia ja uutisia langattoman kotiverkon välityksellä.

Hiukan isokokoinen tämä laite on. Että ei sitä huvikseen tuolla ulkona liikkuessan kantele mukana. Litium akku näyttäisi kestävän tuollaiset 10 tuntia että suhteellisen hyvin. Tosin voisi olla parempikin.

Tässä on sama Android käyttöjärjestelmä kuin vyöryn lailla markkinoille tulleissa Android älypuhelimissa. No, nuo Android älypuhelimet ovat yleensä maksaneet vajaa 200 eurosta ylöspäin. Jos olisin ollut uuden puhelimen tarpeessa olisin ostanut jonkun sellaisen minäkin. Vaikka Saunalahti myikin kytkykaupalla ZTE Blade mallista kännykkää halvalla järki voitti turhan ostoksen kun minulla on edelleen täysin toimiva Nokia Communicator E90 älypuhelin.

Android älypuhelimen ja tuollaisen Android Tablet PC:n suurin ero on koko. Puhelimessa on ulkomitat, kannettavuus yms tärkeää mutta samalla puhelimen kuvaruutu on aika pieni esimerkiksi eKirja-lukijana käytettäväksi. Ehkä se hätätilanteessa matkoilla voisi toimia sellaisenakin.

Kun mietin tällaista Androidia matkapuhelimena niin kyllä Nokialla on haastetta oman Microsoft Windows älypuhelimensa kanssa. Mutta yhdessä Microsoftin kanssa myös resursseja löytyy. Ja Suomen kannalta pitää toivoa että yhteistyö onnistuisi ja suomalalsillakin osaajilla olisi siinä oma osuutensa. Veikkaukseni on Matti Nykäsen tavoin fifty-sixty (50-60) luokkaa. Androidiin löytyy erilaisia pikku ohjelmia pilvin pimein sekä ilmaisia että maksullisia eikä niiden ostaminen takkuile samalla tavoin kuin Nokian käynnistämä Ovi-nettipalvelu. Olen jutellut monien IT-ammattilaisten kanssa ja kaikki ovat olleet pettyneita ja vihaisia Nokian Ovi-palveluun. Sivusin hiukan aihetta blogikirjoituksessani Töissä tarvitaan kusipäitä. Hiukan lisään linkin Android Nokia vertailuun ettei Nokia ihan alakynteen jää.

9.3.2011

Nörtille uusi leikkikalu

Olen tässä katselut Android kännyköiden rynnistystä ja olin itsekin langeta viime joulukuussa sellaiseen. Mutta sitten voitti järki. Minulla on edelleen hyvin toimiva Nokian Communicator E90 enkä voi suuremmin moittia. Joskus pitää käynnistää uudelleen mutta sittenkin aika harvoin. Miksi pitäisi ostaa uusi puhelin? Onko minuunkin tarttunut että pitää olla se viimeisin malli jostain hilavitkuttimesta. Enkä ostanut.

Mutta nyt hankinkin Android Tablet PC tietokoneen. Saan tuntumaa Android käyttöjärjestelmään ja samalla tämä toimii eKirja-lukijana. Saa nähdä miten minun ikäiselle näkyy kirjanmerkit ruudulla.

Ja käyttöjärjestelmä on jo ensimmäisenä iltana kunnon nörtin tavoin päivitetty uudempaan versioon. Sähköposti on asennettu ja jopa Facebook ohjelma. En tiedä miksi koska onhan tässä selain ja kai Facebook tässäkin selaimella toimisi.

Mutta nyt voin mennä jo nukkumaan. Päivän urakka tehty.

Niin, aika kiva lelu. Mutta virkistävä. Hyvää yötä.

5.3.2011

Etätyöstä

Minulla oli ilo saada tehdä etätyötä melkein vuosikymmen ennen eläkkeellejääntiäni. Henkilöstöön luotettiin työpaikallani ja sen johdosta etätyöehdot olivat joustavat. Eikä mitään kyttäystä harrastettu. Esimiehet tiesivät työn tuloksista että kaikki tekivät töitä. Lusmuilija paljastui nopeasti vaikka harvoin niitä oli.

Minäkin tein lähes puolet työpäivistäni etänä. Joskus tein osan päivää etänä ja loppuosan toimistolla. Työfiilis ja -motivaatio olivat korkealla.

Ymmärsin minä jo työssä ollessani olevani etuoikeutettu.

Tiukempia käytäntöjä kuulin muista yrityksistä. Jossain piti ilmoittaa edellisenä päivänä jos halusi tehdä etätyöpäivän ja jossain etätyön määrällä oli kiintiöyläraja. Poikkeavia käytäntöjä noudatettiin meillä kokonaan toiselta paikkakunnalta käsin töitä tekeviin. Heillä oli usein etukäteen sovitut kiinteät toimistopäivät viikon tai parin viikon välein hiukan matkasta riippuen.

Etätyö edellyttää toki että työ soveltuu siihen ja käytettävissä on työn edellyttämät työvälineet.

Naureskelimme joskus kun joissakin yrityksissä palkatttin 3000-4000 euroa/kk bruttopalkkaa saava asiantuntija niin yritys pihisti sitten ostamalla hivenen halvemman tietokoneen eli osti 1000 euron hintaisen sijasta 700 euroa maksavan. Eli säästettiin työkalun ostohinnasta 300 euroa. Kun siihen viereen pannaan laskelma työntekijän palkka- yms kustannuksista huomaa asioiden täysi eri kertaluokan kustannukset. Tietokoneen taloudellisen 3 vuoden eliniän aikan tuo 3000 euron palkkaa nostava saa pelkkänä palkkana 36 x 3000 euroja ja siihen päälle vielä sosiaalikustannukset yms ja työkalun hinnassa säästettiin 10% hänen yhden kuukauden palkastaan. Maksamalla vajaa 10 euroa pienempää kuukausipalkkaa - 0,3% alempaa olisi tuo korvattu.

Joku pikkuvirkamies sai tyydystä kun pääsi tuolla tavoin käyttämään valtaansa. Joskus tosin isotkaan johtajat eivät tuonkaltaiosta arviointia ymmärtäneet. Heillä saattoi ollakin sellainen käsitys että 1000 euron tietokoneet ostetaan vain johtajille ja muut työntekijät saavat tyytyä noihin 700 euron koneisiin.

Kun kuuntelin alan ihmisten jutteluja aloin joskus ihmetellä millä avuilla heidän johtajansa olivat päässeet palleilleen kun noinkin yksinkertaiset asiat olivat hakusessa.

Piti hiukan kirjoittaa mielipiteitä mobiilitoimistosta mutta jätän sen toiseen kertaan.

1.3.2011

EK:n vekkuli jälleen liikkeellä

Luin Uudesta Suomesta EK:n 'eläkeasiantuntija' Lasse Laatusen Ylen A-studiossa esittämää mielipidettä miten alinta eläkeikää pitäisi välittömäsri nostaa Suomessa vähintään 65 vuoteen ellei saman tien 67 vuoteen jollain hiukan hidastetulla aikataululla.

Pitää katsoa illemmalla Ylen Areenasta tuo haastattelu. Onneksi on tuo Areena.

No ei siinä mitään. Mielipide siinä missä joku muukin. Mutta aloin hiukan epäillä argumentointia "Laatunen muistutti, että useimmissa Euroopan maissa eläkeikä on 65 tai 67 vuotta. Vain Ranska ja Suomi ovat poikkeuksia. Suomessa eläkeikä on 63 vuotta."

Suomessahan 63 v iässä eläkettä on pienennetty siitä mitä se on 65 vuotiaana pitäisi minusta täsmentää.

Niinpä laitoin Googlen hakemaan tietoja ja löytyihän Wikipediasta asiapitoinen sivu otsikolla "Retirement" (=eläköityminen). Sieltä löytyy paljon eläkeikätietoja eri maista ja niinhän se oli kuten olin arvellutkin. Eläköitymisikä vaihtelee sen mukaan 55 ja 70 välillä ja ainakin noiden Euroopan maiden kohdalla oli sellainen käsite kuin "Early Retirement Age" (=suomennettuna jotenkin 'aikainen eläköitymisikä') ja se oli säännöllisesti alhaisempi kuin 65 v. Eli on ilmeisesti jotain samanlaista kuin tuo meidän kotoinen liukuva eläköitymisikä 63-68.

Olisin minäkin saattanut jatkaa vielä työuraani mutta kun yrityksessä vallitsi viimeisten vuosien aikana yhä huononeva (oikeammin pitäisi sanoa huononnettu - eihän se itsestään huonone!) henki ei ollut enää kivaa mennä maanantaisin työpaikalle alkamaan työviikkoa. Muutamaa vuotta aikaisemmin suurin osa kollegoistani oli minun tavoin puhkuneet maanantaiaamuisin intoa ja voimaa tarttua viikon töihin. Eli minäkin jäin hiukan yli 65 v eläkkeelle vaikka aivan hyvin olisin voinut työskennellä vielä muutaman vuoden jos työilmapiiri olisi ollut parempi. Eikä työpaikkani alkuunkaan ollut siitä kaikkein huonoimmasta päästä. Mutta kun oli koettu parempiakin päiviä samaisessa yrityksessä aiemman johdon aikana niin oli vertailukohtaa ja siihen nähden kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan.

Kirjoitin muutama kuukausi sitten marraskuussa kun EK:n puheejohtaja vuorostaan puhui sekavia työurien pidentämisestä. Olettaisin Elinkeinoelämän Keskusliiton johtajien käyttävän jonkinlaista verifiointia kun lausuvat noita "totuuksiaan". Tulee ihan mieleen nykyaikainen sosiaalinen media (esim Facebook) jonne kuka tahansa voi kirjoittaa melkein mitä tahansa ja jotkut ihmiset uskovat että siellä on koko totuus.

Vai olisikohan EK:llakin käytössä natsi-Saksan Göbbelsin aikoinaan kehitttämä tiedotusstrategia. Kun riittävästi rummutetaan niin meneehän se valekin ihan hyvin perille totuutena.