26.10.2015

Hyvä lukija tai kuuntelija lähelläni

Kyllä minä tiedän, ettei kaikkien sairauksieni ja kremppojeni jatkuva kuunteleminen ole kenestäkään nuoresta ja terveestä mitään kivaa. Välillä saattaa tuntua aivan kuin minulla ei muuta elämänsisältöä edes olisi.

Näin muuten saattaa jopa olla. Varsinkin koko vuosi 2015 on mennyt erilaisten sairauksien ja niiden hoidon ja lääkkeiden sivuvaikutusten hoitamisessa. Ja olen itse joutunut hyvin tarkkaan seuraamaan ja valvomaan saamiani hoitoja ja perehtymään omaan lääkitykseeni. En minä uteliaana ja tiedonhaluisena ole voinut pelkästään jättäytyä hienon hyvinvointivaltiomme sairaanhoidon vietäväksi.

Olen yrittänyt ottaa opiksi. Ensimmäinen oli n 15 v sitten sairastamani aivoinfarkti. Lopetin silloin tupakoinnin kuin seinään. Sen jälkeen en ole tupakoinut enkä edes maistanut savuketta. Sen verran on tunnustettava, että joskus aikaisemmin vielä saatoin haistella tupakansavuista ilmaa kun kaverit tupakoivat. Silloin kun se velä haisi hyvältä. Mutta ei enää.

Kun lopetin tupakoinnin oli se sen hetkisistä tavoitteistani päällimmäinen aivoinfarktista toipumista lukuunottamatta. Mutta lihoin tupakoimattomuuttani ja opin erilaisten herkkujen mussuttamisen. Eli kyllä se lihoaminen johtui tuosta korvike- ja lohtusyömisestä ja mussuttamisesta.

Sitten sairastuin metaboliseen oireyhtymään (=lihoamiseen), jonka seurauksensa sairastuin aikuisiän diabetekseen. Sitä ryhdyin hoitamaan mm ruokavaliolla kun perehdyin vanhan koulukaverini pikkuveljen, ortopedi Antti Heikkilän kirjoituksiin diabeteksen hoidosta ruokavalion avulla. Järkeviä ja terveellisiä neuvoja, jotka myös auttoivat laihduttamaan.

Tarinaa voisi jatkaa loputtomiin. Mutta en vaivaa sillä, koska tämän tarinan kertominen ei ollut blogikirjoituksen aihe.

Tartuin kynään kun halusin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat jaksaneet ja suostuneet kuuntelemaan vuosien varrella kaikkia elämän karikkoihin, vastoinkäymisiin ja sairauksiin liittyviin vuodatuksiini. Kertomalla näistä asioista kohtuullisen avomielisesti on oloni helpottunut ja olen saanut jopa apua olkoon sitten todellista tai kuviteltua. En ryhdy kaikkia heitä erikseen nimeämään. Heitä on ollut niin paljon, mutta jokaiselle olen ollut kiitollinen heidän kuuntelemisestaan.

Itse olen vuorostani yrittänyt toimia samalla tavoin hyvänä kuunteiljana - vertaistukena. Kun olen kovin puhelias voi jäädä vaikutelma, että eihän tuo edes osaa kuunnella niin osaan. Olen vain tottunut ehkä osallistuvampaan keskusteluun kuin se mtä suomalaisessa koulussa iskostetaan mieliin: vastaat vain kun kysytään yms. Rakastan etelämaalaisten tapaa keskustella interaktiivisesti. Usein nuorena siskoni kanssa katselime huvittuneina italialaisia neorealismin mestariteoksia elokuvissa ja sanoimme toisillemme, että tuohan on melkein kuin meidän perheessä. Mutta yllätys, osaan tarvittaessa hiljentyä ja kuunnella intensiivisesti toisen tuskaa ja hätää ja antaa siihen oman pienen kanssamatkustajan näkökulmani.

Ette voi arvata miten kiitollinen olen ollut kaikille niille lähimmäisille, joita olen kuormittanut murheillani. Olen joskus saanusta sivustahuomautuksia, ettei omilla murheillaan pidä hienotunteisuussyistä kuormittaa toisia kun heillä on itselläänkin kaikenlaisia murheita. Siihen minä olen olen vuosikymmenet vastannut, että "sitä varten ystävät ovat olemassa" ja olen itse myös valmis vastavuoroisesti myötäkulkijaksi. Sillä tavoin minä arvostan ystävyyttä pyyteettömänä mutta molemminpuolisena  lahjana.
          

24.10.2015

Minusta tehtiin kyborgi!

Minusta tehtiin 3 pv sitten kyborgi! Eli minun sisälleni asennettiin (HUS Meilahdessa) vasemman solisluun alle hieno St. Jude Medical nimisen yrityksen valmistama sydämen vajaatoimintatahdistin (toinen kuvaus: sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin [CRT-D-laite]). Kaksi päivää sitten aamupäivällä vielä tarkistettiin säätöjen osalta ja sitten kotiin toipumaan. Kuukauden kuluttua tarkistus, että kaikki toimii toivotulla tavalla. Yhden vuorokauden kokemuksen jälkeen on vaikea sanoa mitään erityistä, mutta olen toivorikas. Ainakin asiantuntijat vakuutavat, että vakavaa sydämen vajaatoimintaa sairastavan elämänlaatu paranee kun sydämen heikentynyttä pumppaustehoa saadaan parannettua. Kuukauden kuluttua on jälkitarkastus johon mennessä pitäisi elimistön tottua ja tehostumisen toteutua. Siinä vaiheessa lääkäri arvioi myös nyt siihen asti annetun autonajokiellon. Että sellaista täältä. Eli ryhdyn taas ainakin kuukauden ajaksi S-liikkeen Alepan tuotteistaman Kauppakassi palvelun asiakkaaksi. Kyborgi ajatus ei ole minun keksimäni, koska Wikipediakin sanoo "Periaatteessa kyborgin määritelmä kattaa nykyään esimerkiksi sydämentahdistinta käyttävän ihmisen."

Asennus oli konstikas. Tahdistin käyttää kolmea kaapelia, jotka vedetään sydämeen ja yhdistetään sitten solisluun alle asennettavaan tahdistimeen  Minun sisälläni reitit olivat mutkikkaat ja kaapelin ohjaaminen oikealle paikalle olikin aikamoinen rupeama.

Minulle annettiin vielä ennen asennusta aika-arvio noin 1 tunti. Tosin kyllä kerrottiin, että vasta toimeenpiteen aikana selviää kuinka kauan asennukseen menee. Minun tapauksessani asennus tehtiin paikallispuudutuksessa ja siihen meni kaikkine valmisteluineen ja lopputöineen ml asennusviillon ompeluineen n 4,5 tuntia.

Tunsin oloni kuitenkin koko ajan luottavaiseksi. Asennuksen suoritti kaksi asentamiseen erikoistunutta kardiologia yhteisvoimin ja tarvittavine apuvoimineen. Tosi sitkeitä ja neuvokkaita huippuosaajia. Kävelin leikkuusalissa itse sängylle, jossa minut siirrettiin osastolle. Ja syödä sain heti - iltapäivällä klo 16. Nälkä olikin kova kun olin aamulla n klo 6 aikaan vain juonut yhden desilitran vettä aamulääkkeitteni kanssa.

Nyt on lauantaiaamu 3 pv myöhemmin ja olen jo näemmä löytänyt uuden nukkuma-asennon. Olen aina nukkunut vatsallani, mutta nyt ainakin aluksi joudun nukkumaan toisella, asennuksen vastakkaisella puolella kyljelläni. Mutta olen siihen jo tottunut. Nyt tässä odotellaan asennushaavan paranemista ja umpeutumista. 

10.10.2015

Syyria, Bašar al-Assad ja Putin

Minua on alkanut ihmetyttää tämä Syyrian tilanne. Yhdysvaltoja on ilmeisesti jo pidempään hiertänyt Syyria. Tuskin Syyria mikään länsieurooppalaisen mittapuun mukainen demokratia tai kansalaisyhteiskunta on ollut.

Mutta kyllä se tuntuu jollain mittapuulla tarkasteltuna olleen enemmän länsimainen kun pohjois-Afrikan tai lähi-idän enemmän tai vähemmän islamia tunnustavat valtiot. Olen jostain lukemastani ymmärtänyt, että Bašar al-Assadin edustamat alaviitit eivät uskonnollisesti olisikaan kovin fundamentalistisia muslimeja.

Toiseksi käsitykseksei on muodostunut, että Bašar al-Assad on legitiimi vaaleilla valittu Syyrian presidentti. Minun käsitykseni mukaan myös laillisella hallituksella on oikeus puolustautua sitä vastaan kapinoivia dissidenttejä vastaan.

Siitä en ole varma onko Syyrian vaalit olleet samalla tavoin tiukan demokratiatarkastelun jälkeen länsimaiset mittarit läpäisevä mutta olen kuullut väitteitä, että  Bašar al-Assadilla olisi edelleen kannatusta oman kansansa sekulaarin osan joukoissa.

Yhdysvallat tuntuu mielellään tekevän erilaisia valtiollisia kokeita saadakseen eri maihin itseensä myönteisemmin suhtautuvia hallintoja. Kuuluisa arabikevät on minusta ollut tällainen kokeilu. Mutta lopputulokset eivät välttämättä ole kuitenkaan olleet Yhdysvalloille pelkästään myönteiset.

Nyt kun Putin on entistä voimallisemmin ryhtynyt auttamaan  Bašar al-Assadin johtamaa maata ja ryhtynyt pommittamaan Bašar al-Assadia vastaan kapinoivia vastaan - eli muitakin kuin ISISiä niin siitä on noussut nyt mekkala. Putinin pitäisikin noudattaa Yhdysvaltain linjoja ja tyytyä vain ISISin pommittamiseen ja jättää muuta Bašar al-Assadia vastaan kapinoivat rauhaan.

Minusta alkaa tuntua, että lisään Syyrian ja Bašar al-Assadin eräiden muiden kanssa samaan joukkoon mistä kirjoitin yli 4 vuotta sitten täällä blogissa.