Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin. Nyt asia on liikahtanut hiukan eteenpäin, että jotain lukukaismaksukokeiluja on päätetty tehdä, Mutta kokeilu on päätetty tehdä vain EU- ja ETA maiden ulkopuolelta tulleille. EU- ja ETA-maiden opiskelijat saavat edelleen opiskella maksutta.
Ihan hyvä. Ymmärrän hyvin, ettei suomalaiseen oikeustajuun mahdu oikein miksi meidön pitäisi rahoittaa satamäärin esimerkiksi kiinalaisten tai nigerialaisten opiskeluja.
Mutta ihmettelen kokeilun tiimoilla useita esiintulleita asioita. Ensimmäiseksi ihmettelen miksi lukukausimaksu koskee vain ET- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita? Minun lapseni ovat opiskelleet Iso -Britanniassa ja Hollannissa eli toisessa EU-maassa ja EU-maan kansalaisina ja ovat joutuneet maksamaan lukukausimaksuja. Iso-Britanniassa lukukausimaksuja korotettiin asteettain, ja tyttäreni ehti valnistua juuri ennen kun lukukausimaksu olisi noussut aivan pilviin. Hollannissa lukukausimaksut olivat sielläkin korkeat mutta eivät sentään olleet nousseet aivan pilviin.
Iso-Britanniassa piti vielä esittää todistukset vanhempien kyvystä tai kyvyttömyydestä avustaa opinnoissa taloudellisesti vaikka lapset olivat jo täysi-ikäisiä. Ikäraja taisi olla 25-vuotiaissa.
Suomessa olen lukenut Aalto yliopistossa jostain 8000 euron lukukausimaksusta. Mutta sehän on tuntunut taas aivan järjettömän korkealta ellei nyt sitten uudeksi tarkoitukseksi olekin tullut estää kokonaan opiskelijoiden tulo ulkomailta. Tosin olen epäillyt, että vaikka mediassa puhutaan lukukausimaksusta tuollainen 8000 euron summa tarkoittaa varmaan koko lukuvuoden maksuja. Muussa tapauksessahan opintojen hinta alkaisi 16000 eurolla/vuosi jo lähennellä amerikkalaisten huippukorkeakoulujen maksuja.
Lukukausimaksujen vastustajat ovat viitanneet siihen, ettå eiväthän ulkomaalaiset edes saa Suomessa opintotukea mistä tuollaiset maksut peritään. Ikään kuin opetus ei maksaisi mitään veronmaksajille. Opetushenkilöstön palkat varmaan tippuisivat mannana taivaasta ;)
Tottakai Suomen ilmaista koulutusta hyödyntäneet ovat tarkkaan perehtyneet tulevan opiskelumaansa olosuhteisiin. Eräs ulkomaalainen tuttavani seurasi vierestä miten tarkkaan maistraatissa rekisteröitymään tullut intialaisten opiskelijoiden joukko valvoi minkälaisilla merkinnöillä heidät merkittiin maistraatin rekistereihin. Tärkeää oli saada kirjausmerkintä vakituisesta asumiseta, jolloin maahanmuuttajalle myönnetttin henkilötunnus. Ja käsäsittääkseni esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmä ryhtyy toimimaan jos sinulla on henkilötunnus.
16.11.2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Jostain on mieleeni jäänyt, että korkeakouluissa ja yliopistossa osallistuminen luentoihin on kaikille mahdollista. Siis jopa täysin siitä riippumatta, ovatko kävijät kirjoilla ao. oppilaitoksessa. Sen sijaan kokeiden korjaaminen ja arvostelu maksavat, sikäli kun niitä tarvitaan. Jos näin on, opetuksesta sinäänsä ei aiheutuisi lisäkustannuksia, ainoastaan arvostelusta. Tuo hetu EU- ja ETA alueen ulkopuolisille opiskelijoille sen sijaan tulee meille taatusti kalliiksi. Onko se liian kallis verrattuna hyötyihin?
VastaaPoistaNo joo. Jos ajatellaan sitä isoa luentosalimiljöötä niin on tietenkin aivan totta, ettei marginaalikustannuksia synny luennosta jos sinne lehterille tulee yksi ylimääräinen ihminen istumaan. Mutta ulkomaalaiset opiskelijat tuskin tulevat istustkelemaan sinne lehtereille ilman tutkintojen suorittamistarpeita. Ja totta kai he jonkun rajan ylitettyään vievät opiskelupaikan kotimaisilta opiskelijoilta. Tulee EU- ja ETA-alueen opiskelijoidenkin hetu maksamaan - ei meillä ole mitään velvollisuutta heillekään tarjota ilmaista opiskelua. AInakaan meidän nuoret eivät sellaista saa vastavuoroisesti (tietonii Isosta Britanniasta ja Hollannista). Kysyt hyvin: "Onko se liian kallis verrattuna hyötyihin?". Olen yrittänyt miettiä mitä hyötyjä meille tuo esimerkiksi kiinalainen opiskeija, joka valmistuttuaan muutta muualle ulkomaille. Miksi hön muutehn jöisi SUomeen? Kun ei täällö riitö työtä kotimaisillekaan valmistuneille nykyään. .
PoistaOpiskelin Australiassa reilu 20 vuotta sitten vuoden. Silloin lukuvuosimaksu opetuksesta oli 16500 aussitaalaa. Päälle maastoretkistä tulleet kulut, jotka yliopisto veloitti kulupohjalta. Hintaa nykyeuroissa on hiukan hankala sanoa kun eri valuuttojen kurssi on vaihdellut vuosien saatossa, mutta en nyt näkisi 16000 € hirveän pahana, jos se vain sisältää riittävän kiinnostavan paketin.
VastaaPoistaKiinnostava tarkoittaa opetuksen laadun, fasiliteetit yliopistolla, mitä pakettiin kuuluu ja joustavuuden opintojen suorittamisen osalta. Itse olin jo työelämässä ollut aika kauan, mutta halusin laajentaa tietämystäni. Yliopistolla laadittiin henkilökohtainen suunnitelma taustani perusteella. Oli mielestäni mainio systeemi ja rahansa arvoinen. Olen saamani oppiarvon ja tiedon ansiosta saanut töitä, jotka olisivat muutoin olleet saavuttamattomissa. Tälläkin hetkellä olen työssä, joka vaatii sieltä saamaani koulutusta.
Jäi mainitsematta, että niin kauan kun on Tiina Rosenbergin tyyppisiä ihmisiä johtavissa asemissa, mielestäni ei ole mitään toivoa saada hyviä opiskelijoita luonnontieteitä opiskelemaan. Niitähän meillä tarvitaan.
VastaaPoistaTämä ajatukseni on tietysti vain mutua, mutta Aalto-yliopisto on mielestäni kamala yhdistelmä, jota vasemmisto vetää ja veronmaksajat maksaa. Miten siellä oikea tiede saa jalansijaa kaikenmaailman humpuukin seassa.