Ruuan hinta

Olen aina pitänyt enemmän kirjoitusmuodosta "ruoan" kuin "ruuan" mutta kai tuo jälkimmäinen on enemmän nykyaikaa.

Poikani tuli Hollannista käymään ja ihmetteli ruuan hintaa kaupassa.

Hän kysyikin taas ihmeissään miten on mahdollista että maito tai leipä maksaa Hollannissa vain puolet siitä mitä Suomessa vaikka Hollannissa on vähintään Suomen palkkataso. Niin, mutta ei kustannustaso!

Vastaavan ihmetyksen esitti vanhin tyttäreni joka muuttaa loppukesästä Norjasta takaisin Yhdysvaltoihin Helsingin kokoiseen kaupunkiin. Nykyään siellä maksaa omakotitalo hiukan yli puolitoistasataatuhatta dollaria eli nykykursseilla noin satatuhatta euroa. Helsingissä yksiön hinta. Eikä selitys ole pelkästään kiinteistölama Yhdysvalloissa.

Mutta kyllä Suomessa on jotain pielessä asuntotuotannossakin. Kaikki sen varmaan tietävätkin mutta me tavalliset kansalaiset tuskin voimme kovin paljoa vaikuttaa. En analysoi sitä suuremmin tässä mutta muistui taas mieleeni kun hämmästellen katsoin mitä esimerkiksi maksavat ruotsalaiset Älvsbytalo-yrityksen tehdasrakenteiset valmistalot. Kyseinen yrityshän on kehittänyt hyvin pitkälle menevän viipaletekniikan, jossa talo todella voidaan todella tehdä lähes valmiiksi hallituissa tehdasolosuhteissa ja kasata työmaalla melkein kuin muutamasta lego-palikasta.

Myös kotimaisten LVI kalusteiden hintoja olen katsellut järkyttyneenä kun niitä vertaa keski-Euroopan hintoihin.

Abloy lukkojen hintoja en ole vähään aikaan seurannut ulkomailla, mutta Suomessa ne ovat järkyttävän hintaisia. Joskus kymmeniä vuosia sitten samaiset Abloy-lukot olivat keski-Euroopassa paljon halvempia kuin Suomessa. No sen jälkeen yritys on ostellut ison joukon eurooppalaisia lukkotehtaita ja voi hyvin olla että se on jo määräävässä asemassa Euroopankin markkinoilla. Muistan joskus aikoinaan 1970-luvulla kilpailuasiamiehen kanssa keskustelleeni Abloy lukkojen määräävän markkina-aseman hyväksikäytöstä (väärinkäytöstä?) Suomessa mutta ei hänellä mitään työkaluja asiankorjaamiseksi ollut silloin. Tuskinolisi vieläkään.

Joskus työskennellessäni matkailualalla jouduin paljon mainonnan kanssa tekemisiin. Silloin kiinnitin huomiota, että Helsingin Sanomien kokosivun mainos maksoi enemmän kuin vastaavan kokoinen mainos New York Timesissa, jonka levikki oli sittenkin Helsingin Sanomiin verrattuna moninkertainen. Ja mediaihmiset pallottelivat Suomessa vertailuissaan mainosten kontaktihintoja.

Selitä nyt siinä Suomen pieniä ja sisäsiittoisia markkinoita, kehittymättömiä kilpailunedistämissäädöksiä, pieniä sisäpiirejä, eleganttia korruptiota. Toinen toistaan hurjempia kartelleja paljastuu silloin tällöin ja jos markkinoilla ei ole kartellia niin myös oligopoli voi helposti käyttäytyä kartellin tavoin

Olisi täällä kirveellä töitä ;)