20.6.2013

Mielenkiintoinen näkökulma eläköitymiseen

Luin eilen jonkun kiukkuisen puheenvuoron netistä. Siinä oli esitetty mielenkiintoinen rinnastus. En muista enää koko listasta kuin yhden jutun mutta muutkin mainitut kohdat soveltuivat samaan ajatuskuvioon.

Kirjoitus piti sisällään näkemyksen, että pidentämällä työssäolovuosia alku ja loppupäästä alennetaan todellisuudessa meidän palkkatasoa. Ajatus on mielenkiintoinen. Jos työssäolovuosia lisätään esimerkiksi 3 vuodella loppupäästä 65 -> 68 ja kaikki muut asiat jäävät ennalleen eli ceteris paribus alennetaan eläkettä, jota on usein esitetty viivästetyksi palkaksi.

En ole muodostanut kantaa onko asia noin. Mutta ajatuskuvio on mielenkiintoinen.

Hiukan samanlainen ajatuskuvio tuli esiin, kun jo eläkkeellä ollut insinööri-isäni kyseli työtäni uutta ammattiani kun olin siirtynyt IT-alalle 1970-luvun lopussa. Hän kyllä arvosti suuresti kuvaamiani työtehtäviä, koska ne vaikuttivat hänen mielestään hyvin "insinöörimäisiltä". Hän ei oikein koskaan oppinut arvostamaan työtäni matkailualan markkinointi- ja johtotehtävissä. Todellisena perusinsinöörinä olivat insinööritieteet hänen mielestään kuitenkin jotain kunnioitettavaa. Sen vuoksi hän olikin hyvin tyytyväinen kun vaihdoin sekä alaa että ammattia.

Mutta se isäni varsinainen ajatuskuvio oli mielenkiintoinen. Kun hehkutin pitkään miten näillä tietokonejutuilla saadaan teollisuuden tuottavuutta ja kilpailukykyä nostettua oli hänen lakoninen johtopäätöksensä uudesta ammatistani: "Niin, siis sinun tehtäväsi on toisin sanoen tehdä työttömiä". Vaikka yritin selittää, että tietokoneistumisen myötä syntyy uusia työpaikkoja kompensoimaan menetettyjä niin itse asiassa isäni oli ihan oikeassa.

3 kommenttia:

  1. Nyt minä löysin sen kirjoituksen johon tässä viittasin. Tässähän tuo kirjoitus oli. Eli perussuomalaisen kansanedustaja Maria Tolppasen blogikirjoitus.

    VastaaPoista
  2. Missään muualla kuin Suomessa tuotantotaloutta opiskelleet eivät laske ns. vaihtoehtokustannusta kuluksi. Ei mikään ihme, että täällä ei mikään "kannata". Suomen suurin onnettomuus on tuotantotalouden opinto-ohjelma aloittaminen 90-luvulla sen vääristyneessä muodossa. Muualla maailmassa vaihtoehtokustannus totta kai lasketaan, mutta sitä ei missään nimessä laitetan tuotannon kuluksi. Siksi esimerkiksi Saksa pärjää. Sakuilla on tuota reaalirahan tajua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuollaista vaihtoehtokustannusten analyysiä tarvitaan eräissä taloudellisissa tarkasteluissa. Opetetaan sitä kauppakorkeakouluissakin. Mutta en oikein ymmärrä mitä tuollaisella väärinkäytöllä tarkoitat? Tunnen useita tuotantotalouden diplomi-insinöörejä eri vuosikymmenilta ja minulla on heidän ymmärryskyvystään hyvä kuva.

      Poista