22.8.2012

Sukupolvien yhteentörmäyskö?

Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut, että blogikirjoitus syntyy usein kun joku asia alkaa harmittamaan. Eräs toinen blogisti on vahvistanut saman näkökulman ihan vastikään. Eli professori Jyrki Virolainen kirjoitti blogissaan:

Minua on moitittu siitä, että käsittelen aina vain epämiellyttäviä asioita ja kaikenlaisia epäkohtia, poliitikkojen ja virkamiesten töppäyksiä jne. Milloinkaan en kuulemma kirjoita miellyttävistä asioista ja sellaisista, jotka ovat meillä todella ihanasti ja oikein hyvällä tolalla!

Nyt vihastuin kun arvostamani blogisti Kumitonttu kirjoitti mielestäni jopa demokraattista yhteiskuntajärjestystä halveksien (ajatukset ehkä lainattu monimiljonääri Björn Wahlroosin viimeisestä kirjasta - hän kun on ihan putipuhtaaksi ryöstetty :):

Kun puhutaan yhdestä kansakunnasta, esimerkiksi Suomesta, pidetään normaalina että äänestäjiä (4,3 miljoonaa) on enemmän kuin työtä tekeviä (2,3 miljoonaa). Demokratian säännöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa työtä tekevät ryöstetään putipuhtaiksi.

Ensimmäinen kysymykseni on  mikä olisi normaalimpi suhdeluku äänestäjille ja työssä käyville. Pitäisikö noista työssä  käymättömistä äänestäjistä päästä jotenkin eroon (eutanasia?)? Kun tulkkaukseen otetaan vielä seuraava virke niin tuossa tarkoitetaan implisiittisesti että työssäkäymättömät äänestäjät ryöstävät raukat työtä tekevät putipuhtaaksi. Vaikka tuossa ei edes epäsuorasti sanotakaan niin työssä käyvillä tarkoitetaan varmasti vain yksityisellä sektorilla tai muuten tuottavassa työssä käyviä.  Tuskin julkisen sektorin 'loisia'?

Eli demokratian säännöt varmaan pitäisi kumota? Olisikohan valistunut diktatuuri hyvä yhteiskuntamuoto? Miksi vain työssä käyvillä pitäisi olla sanavalta - luen sellaisen ajatuksen tuosta rivien välistä?

Muutenkin tunnen hyvin meidän verotusjärjestelmän. Ei täällä ketään putipuhtaaksi ryöstetä. Toki verotusta voi isotuloinen pitää korkeana, sillä olisihan se kiva jos jäisi enemmän itselle käytettäväksi. Olen minäkin suurimman osan aktiivityöuraani kuulunut ansio- ja verotasoltani ylimpään desiiliin tai tai sen lähelle vaikka en koskaan missään miljonääriluokassa ole ollutkaan enkä ole koskaan tuntenut oloani putipuhtaaksi ryöstetyksi. Vai olenko vain niin tyhmä etten ymmärrä?

Minä ehdotan aivan yhtä hyvänä korjauksena, että annetaan päätäntävalta kokonaan aatelissäädylle. Hehän ovat vuosisatoja tottuneet hallitsemaan rahvasta. Omalta osaltani voin juuri ja juuri hyväksyä reunaehdon, että Suomessa päätäntävalta rajataan ainoastaan Suomen ritarihuoneelle rekisteröityihin jalosukuisiin.

Tuossa edellä tietenkin äänestäviin lueteltiin myös työssä käymättömät eläkeläiset.

Toinen vastakkainasettelu joka on minua jo useamman vuoden ottanut päähän (jo ennen siirtymistäni eläkkeelle) on meidän eläkeläisten ja suurten ikäluokkien syyllistäminen, että me olemme jotenkin kahmineet oikeudettomasti itsellemme jotenkin kohtuuttomat eläkkeet nuorempien työssä käyvien kustannuksella.

En tiedä miten surkeat eläkematemaatikot meidän eläkejärjestelmäämme ovat olleet rukkaamassa vai mihin rahaa on vuosikymmenet syydetty. Minä olen ainakin ihan syytön ja järjestelmää on vuosien mittaan huononnettu minun ikäistenkin suuria ikäluokkia edustavien osalta huomattavasti. Mutta näistä eläkejutuista olen kirjoittanut niin monta kertaa blogissani, että en tässä uudestaan vuodata jo aikaisemmin esittämääni.

Mutta ihan viattomana en meidän poliittista järjestelmäämme pidä. Virkakunta on paisunut maan kokoon nähden aivan liian suureksi ja kalliiksi. Ja siitä on tullut jo eräänlainen itse itseään hallinoiva ikiliikkuja. Kunnissa ja eduskunnassa on päätöksentekijöinä aivan liian paljon julkisen puolen työntekijöitä. Näin he ikään kuin hallinnoivat itse itseään. Vaikea sanoa miten noihin päätöksentekoelimiin voisi enää palauttaa tasapainon, jossa myös muilla kuin julkisissa viroissa olevilla olisi asianmukainen edustus. Ehkä tuo ajatukseni aatelissäädyn aseman palauttamisesta ei sittenkään ole ihan huono ajatus (heheh :).

 
      

3 kommenttia:

  1. Jos koet omat eläke-etusi heikentyneen, kuvittele sitä päivää, kun KT tai meikäläinen jää eläkkeelle. Luultavasti eläkkeelle jääminen on tuolloin mahdotonta, koska järjestelmä ei sitä kestäisi.

    Periaatteessa eliniän pidentymisen luonnollinen seuraus on eläkeiän nosto. Ei ole mitään järkeä pitää terveitä ja työkykyisiä ihmisiä 20 vuotta pidennetyllä viikonlopulla.

    Eläkejärjestelmät rakennettiin aikana, jolloin ns. suuret ikäluokat olivat astuneet tai astumassa työelämään. Järjestelmä ei ole itseään rahoittava vaan suurelta osin ns. ketjukirjemalli, jossa työssä käyvät ikäluokat maksavat vanhempien eläkkeet. Tällainen järjestelmä ei pitkällä tähtäimellä kestä pieneneviä ikäluokkia.

    Nähdäkseni KT arvosteli sellaista demokratiaa, jossa "saamapuolella" olevat äänestävät maksajapuolen rahat omien etuisuuksiensa rahoittamiseen. Tällaiseen demokratiaan kuuluu suuri julkinen sektori ja korkea veroaste.

    VastaaPoista
  2. Ihan noin surullinen ei eläketilanne ole kuin maalailet. Nykyiset eläkerahastot ovat BKT:hen verrattuna koko Euroopan suurimmat ja kasvavat koko ajan.

    Eliniän pidentymisen 'luonnollisena' seurauksena voi olla myös mainitsemasi eläkeiän noston lisäksi eläkkeiden kaventaminen. Se vaihtoehto onkin Suomessa otettu käyttöön. Olen kirjoittanut miten se kuitenkin syrjii miehiä http://granpaigor.blogspot.fi/2012/07/ovatko-miehet-ja-naiset-tasa-arvoisia.html mutta ei se tunnu pahemmin miehiä vaivaavan. Helpompi haukkua suuria ikäluokkia.

    Kun työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa jäi ainakin minulle selkeä kuva, että järjestelmään rahastoidaan meidän omaa rahaa eli ikään kuin viivästettyä palkkaa. Olen yrittänyt muutaman vuoden ajan selvittää tuota rahastointiosuuden kehitystä tai muutosta saamatta edes asiantuntijoilta mitään selvää vastausta. Joka tapauksessa eläkerahastot ovat Suomessa BKT:hen verrattuna Euroopan suurimmat ja ne kasvavat toistaiseksi edelleen.

    On aika kyyninen ja yksipuolinen näkemys että saamapuolella olevat äänestäisivät jotenkin maksajapuolen rahat omien etujensa rahoittamiseksi. En minä ole yksissäkään vaaleissa älynnyt äänestäneeni jostain tuollaisesta. Turhan suuresta julkisesta sektorista olen toki samaa mieltä mutta korkea veroaste on valitettavasti yleinen länsimaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa.

    Ja muuten. Olin itse valmistautunut jatkamaan työelämässä ainakin 68 v saakka. Mutta työpaikkani loistava työilmapiiri oli vaihtuneen johdon toimesta onnistuttu muutamassa vuodessa tulehduttamaan lähes sairaaksi. Mietiskelin 65 v täytettyäni muutaman kuukauden, että mitä järkeä on työskennellä sellaisessa työilmapiirissä joka ei ole enää kiva ja päädyin jäämään (vanhuus)eläkkeelle 50 vuoden työrupeaman päälle. Aioin kirjoittaa 'ansaitulle eläkkeelle' mutta en viitsinyt käyttää ilmaisua kun koko eläkeoikeutta pidetään jotenkin epäreilusti nuoremmilta varastettuna.

    VastaaPoista
  3. Olen itsekin joskus haukkunut suuria ikäluokkia, johon mm. omat vanhempani kuuluvat. Harrastivat vasemmistoradikalismia 60-luvulla ja 70-luvun alussa, asuntolainan korot maksoi inflaatio eivätkä ruojat tehneet tarpeeksi lapsia maksamaan heidän eläkkeitään. Kaiken lisäksi pelasivat vielä 80-luvulla kasinoa ja ajoivat Suomen historiallisen syvään lamaan.

    Leikki leikkinä, mutta noista aineksista on Osku Pajamäen sukupolvikritiikki suurin piirtein kasattu. Ei noilla "argumenteilla" muuta käyttöä ole kuin sellaiselle vastattaessa, joka erehtyy puhumaan "pullamössösukupolvesta".

    Eläkejärjestelmän rahastointiosuus on toki suurempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Toisaalta järjestelmässä olisi kyllä kehittämisen varaa lähinnä siten, että eläkesäästäjän oma päätösvalta kasvaisi työmarkkinajärjestöjen kustannuksella.

    "...saamapuolella olevat äänestäisivät jotenkin maksajapuolen rahat omien etujensa rahoittamiseksi."

    Korkean veroasteen hyvinvointivaltioissa saamapuolen suhteellinen osuus tuppaa kasvamaan. Näkemys on silti liian kyyninen, myönnän sen.

    VastaaPoista