4.1.2009

TILTU malli julkisella sektorilla

Minua on alkanut ottaa päähän. Joku blogiani alusta alkaen seurannut voi tietenkin sanoa, että 'sinuahan on ottanut päähän koko ajan milloin mikäkin asia'.

TILTU mallilla tarkoitan viime aikoina muotiin tullutta tilaaja-tuottaja-mallia, jossa julkinen sektori toimii ainoastaan palvelujen tilaajana ja verovaroista maksajana ja palvelut tuottaa joku ulkoistettu palveluntuottaja.

Sattui silmiini kirjoitus jossa ilmeisesti Oulusta HUS:iin rantautunut Juha Ojala hehkuttaa "Oulussa teknisellä sektorilla tiltu laski kustannuksia 30-40%".

Huhuh. Jos johtaja alkaa huomata omassa organisaatioissaan löytyvän tuollaisia säästökohteita ceteris paribus eli 'muiden asioiden pysyessä muuttumatta' pitäisi kyllä alkaa tuijottaa omia johtamistaitojaan peilistä.

Heti yritetään vetää jotenkin luonnonlain omaisesti vain suora johtopäätös että muuttamalla palvelun tuottaminen ulkoistetuksi voidaan heti saada huomattavia säästöjä.

Eihän tämä voi todella olla niin että kun vain palveluntuottaja vaihdetaan julkiselta yksityiselle sektorille niin kustannukset pelkästään siitä alenee 30-40%. Johan tuossa pitäisi kriittisen kuulijankin alkaa ihmetellä mikä se simsalabim-temppu on.

Siinä muuttuu samalla jotain muutakin. Pitää alkaa pika-pika tieteelliset tutkimukset muuttuuko esimerkiksi ulkoistuksessa auringonpilkkujen asento tai vaikutus vai tingitäänkö jossain olennaisessa. Samalla pitäisi kriittisesti tutkia myös sitä miksei sellainen tinkiminen onnistu julkisella puolella. Ja olisiko sellainen tinkiminen tilaajan näkökulmasta katsottuna ylipäänsä toivottavaa. Vai tapahtuuko se tinkiminen tavallaan tilaajan ymmärtämättä tai tietämättä kun sitä ei tilaaja-tuottaja ulkoistussopimuksessa ollut eksplisiittisesti eli suoraan määritelty.

Ainakin minä olen ollut huomaavinani että monessa ulkoistuksessa palvelunsisältöä on 'virtaviivaistettu' (=huononnettu!) aiemmasta tai palveluntuottamiseen käytetään halvempaa henkilöstöä ja entistä vähemmän.

Vähemmällä henkilöstöllä palvelujen tuottamisen ikävät seuraukset näkee erityisesti vanhusten hoidossa erilaisissa laitoksissa. Ex-vaimoni vertasikin terävästi että laitosvangit ja maatalouden lehmätkin saavat enemmän liikuntaa ulkona kuin vanhuksia hoitavien laitosten vanhukset. Se on olevinaan 'tuottavuuttaa' mutta oikein arvioituna kyse on huonompilaatuisesta palvelusta.

Kaiken edellä kirjoittamani jälkeen joudun toki myöntämään että julkishallintoon on pesiytynyt tehottomuutta, laiskottelua ja huonoja käytäntöjä yms mutta myös osaamatonta ja huonoa johtamistaitoa. Mutta ei tällainen ole mikään julkisen sektorin yksinoikeus. Samanlaiseen idiotiaan törmää myös yksityisellä sektorilla kun yritykset ovat riittävän isot ja niitä johtavat omia bonuksiaan ja optioitaan optimoivat kvartaalitalouden opit sisäistäneet apina-johtajat (termi vapaasti lainattu Lenita Airistolta).

3 kommenttia:

  1. Tästä en voi olla kuin samaa mieltä. Kovasti tuo tuollaulkoistuksella pyrtiään säästöjä hakemaan.

    Harmi vain, että oikeastaan vaikuttaa siltä, että ulkoistuksia tehdään sen takia, että naapuritkin tekee ja siellä säästettiin. Jotain luvattiin, ja nyt pitää näyttää siltä, että toimitaan. Ehkä luullaan, että yksityiselle puoleen ei sairaanhoitajalakot pure niin hyvin?

    On täysin käsittämätöntä miten säästöjä voidaan saada, kun kerta palkkatkin ovat käsittäääkseni julkisella puolella pienemmät.

    Ilman muuta olisi julkisen puolen tehtävä nyt vihdoin opetella toimimaan oikein.

    ps. Pääseehän ulkoistuksella eroon toistuvaan pätkäpalkkaukseen liittyvästä valitusriesasta!

    VastaaPoista
  2. Teddy: Minullakin oli tuo käsitys että julkisella puolella palkat olisivat pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Mutta kun tutkin vähän yli vuosi sitten tilastokeskuksen lukuja niin hämmästyin. Kirjoitin siitä täällä blogissani
    http://granpaigor.blogspot.com/2007/11/julkisen-ja-yksityisen-sektorin.html

    No pääseehän julkinen sektori tietenkin ulkoistamalla irti omista pätkäpalkkausriesoistaan. Kyllä laki on kuitenkin ihan sama yksityiselläkin sektorilla. Mutta jotenkin olen ollut havaitsevinani että yksityinen sektori on tässä suhteessa ollut lainkuuliaisempi ja käyttänyt pätkätyöläisiä asiallisemmin ;)

    Ulkoistuksista ylipäänsä kirjoitin vuosi sitten
    http://granpaigor.blogspot.com/2008/01/ulkoistamisen-jrkevyydest.html

    VastaaPoista
  3. Aivan totta, taannoihnan siitä oli keskustelua, että julkinen sektori maksaa enemmän kuin yksityinen. Noh, en tuohon nyt keskity, koska tarvitsisi kaivaa tarkkaa tietoa, ja sitä en kyllä nyt jaksa tehdä.. mutta...

    Tosiaan pätkätyöstä. Kunnan valittu henkilö pääsee pälkähästä ja voi ikäänkuin siirtää pätkätyön vastuun muualle; sen jälkeen riittää kun vaan vaatii pätkätöitten vähentämistä. Kyllä, julkinen sektori on se sektori joka pätkätöitä teettää selvästi eniten. Miksi en tiedä, mutta spekuloin...


    ... ja koska nyt voin vain spekuloida ja provosoida niin teen niin. Johtuisikohan tuo pätkätyön käyttö hallinnollisen kompetenssin puutteesta vai mistä? Sairaalaan ei palkata hoitajaa vakinaisesti koska "... niin ei nyt oikein kyllä uskalla, ei sitä oikein tiedä mitkä mahdollisuudet on.." Pätevä sairaalan pyörittäjä kyllä tietää etukäteen vuosiksi montako hoitajaa ainakin varmuudella tarvitaan. Johtuuko tuo epävarmuus siitä, että julkisiin päättäviin elimiin valitaan vain määräajaksi ihmisiä? Tottakai sairaalakin varmasti saa budjettiraamin pidemmälle ajalle, mutt budjetti kun ei tietenkään ole sama asia kuin rahaa kirstussa.

    VastaaPoista