31.3.2013

Hyvää pääsiäistä!


Kyllä traditiot istuvat tukevassa. Vaikka olen eronnut ortodoksisesta kirkosta yli 40 vuota sitten pidän ortodoksikirkosta  syystä jota en itsekään tiedä. Olenkin joskus sanonut, että jos kääntyisin vielä johonkin uskontoon palaisin varmasti ortodoksikirkon piiriin.

Kuuntelin taas koko pääsiäisyön jumalanpalveluksen kuten olen tehnyt vuosikausia pääsiäisenä. Erityisesti pidän venäläis-ortodoksisesta kirkkolaulusta joka on myös Suomen ortodoksisen kirkon kirkkolaulu.Muualla maailmassa on ortodoksikirkoilla monenlaisia käytäntöjä olen nyt jälkeenpäin huomannut. Joka tapauksessa pääsiäisyön jumalanpalvelus oli musiikiltaan korvia hivelevää. Siinä se traditio on. Korva on harjaantunut kuuntelemaan määrätyn tyyppistä musiikkia.

Samaan aikaan touhusin kuitenkin keittiössä. Viime vuonna en tehnyt ollenkaan pashaa itse.  Ostin kaupasta vain pienen annoksen. Ei passannut sellaista kaloripommia paljoa syödä kun oli päässyt kertymään kiloja liikaa tietenkin.

Nyt olen onnistunut laihduttamaan vuoden sisällä n 15 kg. Päätin sallia itselleni pashaa pääsiäisenä- Oma tekemä kun on ihan eri juttu kuin kaupasta ostettu. Mutta oli siihen toinenkin syy. Lapseni eivät tee pashaa jostain syystä eivätkä sitä saa lapsenlapsenikaan siten.

Ei siinä mitään muuta kuin pappa vaan töihin pashaa tekemään. Tuli pienempi kuin olin ajatellut eli se ei märkänäkään täyttänyt pashamuottia. Kun tarkoitus oli tehdä yksi iso ja yksi pieni muotti. Iso muotti on minulla ollut vuosikymmenet mutta tuon pienen ostin kun kävin kolmisen vuotta sitten vierailulla Valamon luostarissa Heinävedellä.

Wikipedia osaa pashan kohdalla korjata Suomessa hyvin yleisen virheen: 'Sh ei pasha-sanassa tarkoita š:ää vaan äännetään s-h.'  Olen korjannut sen useassa yhteydessä ja eräässä elintarvikealan keskisuuressa yrityksessä suhtauduttiin oikaisuuni jopa vihamielisesti. kai se harmitti heitä kun olivat teettäneet kalliit paketit, joiden päässä luki hienosti 'Paša'.  Hyvä että eivät sentään kirjoittaneet  'Pašša' osmaniturkkilaisen arvonimen mukaan.

Aamulla näkee tuliko pashasta tänä vuonna minkälainen. Olen jo vuosia tehnyt pashan pääosin ulkomuistista vaikka muuten olenkin reseptien kanssa aika säntillinen.

         

2 kommenttia:

  1. En tunne pasha sanan etymologiaa, mutta elän siinä käsityksessä, että se tulee venäjän kielen pääsiäistä tarkoittavasta sanasta pasha. Siinä sh ei tarkoita yhtä venäjän lukuisista suhuässistä vaan siinä on s ja h kirjoitettuna erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa. Se on Wikipediassakin sanottu. Mutta venäjänkielinen pääsiäisen nimitys pasha (eli sama kuin tuon pääsiäisherkun) perustuu hebrean pesah sanaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Pesah ja samaa juurta ovat pääsiäisen nimitys italiaksi pasqua, espanjaksi pascua tai ranskaksi pâques.

      Tunnen lähinnä venäläis-ortodoksista maailmaa ja siellä tuollaisen pääsiäisherkun tausta oli ymmärrettävä. Meillä karjalaisten laajasti omaksuma ortodoksinen usko oli saanut paljon vaikutteita venäjän ortodoksikirkosta. Pääsiäistä edeltää ortodoksisessa kirkossa 40 päivän pituinen paasto. Agraariyhteiskunnassa on suuri ongelma mitä tehdään lehmien lypsämälle maidolle kun sitä ei paaston johdosta voi nauttia juomana. Rahka on hyvin luonteva tapa hyödyntää suuri osa ylijääneestä maidosta.

      Pasha on taas luonteva tapa hyödyntää rahka, voi ja kerma ja kun vielä laitetaan sopivat lisukkeet saadaan todella mahtava juhlaherkku. Siinä on rasvaa, kaloreja ja imelyyttä pääsiäisyön aamutuntien mässäilyyn jumalanpalvelun päätteeksi.

      Lapsuuden kodissa meillä oli myös useimmiten kulitsaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulitsa jonka päälle pasha siveltiin. Joskus äiti leipoi babaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Baba , mutta en huomannut niissä oikein mitään eroa. Kun olen tutkaillut netistä löytyviä reseptejä ne tuntuvat poikkeavan siitä mitä meillä kotona tehtiin lähinnä yhdessä asiassa. Minä muistelen, että meillä noiden leivonnaisten nesteenä käytettiin pashan rahkasta valutettaessa irtoavaa heraa.

      Kun äitini teki 1950-60-luvulla itse rahkan niin siitä irtosi valutettaessa paljon enemmän nestettä kuin nykyisistä kaupassa myytävistä. Kun maidon homogenisointi aloitettiin ja markkinoille tulivat kaikenlaiset kevytmaidot äiti valitti ettei hyvää rahkaa enää pystynyt tekemään itse homogenisoidusta, vähärasvaisesta ja pastöroidusta maidosta.

      Minulla on jossain vanhojen tietokoneitteni kiintolevyllä nuo reseptit vanhimman tyttäreni keräämänä alkuperäisistä venäläislähteistä. Hänelläkin ne on jonkun vanhan käynnistymättömän koneen kiintolevyllä. Suurimman osan jo kopioinut turvaan parille isolle kiintolevylle. Mutta urakkaa on vielä jäljellä.

      Niin ja tähän pitää lisätä selvennyksenä että äitini oli supisuomalainen lähinnä hämäläisiin juurin. Hän teki loistavan työn opetellessaan valmistamaan kaikenlaisia venäläisiä perinneruokia. Katsotaan saanko ne kaiveltua esiin noilta vanhoilta kiintolevyiltä.

      Poista