17.11.2013

Pitääkö koulu uudistaa?

Luin hiukan ihmeissäni hankkeita, joilla on tarkoitus saada lasten ja nuorten koulutus nykytasolle. Yhdestä näkökulmasta  uutisoi Iltalehti 13.11.2013 otsikolla 'Koululaisille kännykät käyttöön  oppitunneilla'

Luin juttua haukkoen henkeäni. Nyt aiotaan hankkia tablettitietokoneet nuorille perusteluna 'Tabletti vapauttaa oppilaan pois pulpetista ja luokkahuoneesta' kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen esittää.

Voi hemmetti mitä soopaa. Ihan kuin nuo uudet välineet voisivat korvata sellaisen opettajan, joka ei kykene innostamaan nuoria uuden oppimiseen. Lisäksi ne vanhenevat muutamassa vuodessa mikä tarkoittaa, että niitä pitäisi olla koko ajan uusimassa.

Kansan uutiset uutisoi minusta analyyttisemmin 14.11.2013. Siinä on todettu

'Keskeisiksi oppimistaidoiksi lasketaan luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelykyky.
Erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa suunta on ollut 2000-luvun alkupuolen jälkeen laskeva.'

Ja siellä on  erääksi taustaselittäjäksi havaittu
'Erot selittyvät vanhempien koulutuksella. 

Ministeriä huolestuttaa erityisesti oppilaiden väliset osaamisen erot. Ne selittyvät pitkälti vanhempien koulutustaustalla.'

Minä kysynkin tyhmiä: Miten koululaisten luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelykyky kohenevat siitä, että kaikille hankitaan yhteiskunnan varoilla aina parin vuoden välein uudet tabletit?

Lapsiin tarttuu vanhempien esimerkki. Tiedän perheitä,  joissa 12-13 vuoden ikäisillä lapsilla ei ole vielä omaa kirjastokorttia jos edes ovat kirjastossa käyneet. Ei ihme jos lukemisen ymmärtäminen jää puutteelliseksi kun ei lueta vaan katsotaan televisiota ja sieltäkin tyhjänpäiväisimpiä viihdeohjelmia.

Minulla oli mielenkiintoine keskustelu puolisentoista kuukautta sitten erään juutalaisen taustan omaavan potilaan kanssa  kun olin toipumassa sydänleikkauksesta sairaalassa. Tiesin minä sen ennestäänkin mutta hän taas vahvisti asian. Juutalaisessa lasten kasvatuksessa kolme tärkeintä asiaa on: koulutus, koulutus ja koulutus lainatakseni ministeri Häkämiehen tyyliä Venäjä, Venäjä ja Venäjä lausunnollaan. Voi tuollainen toki aiheuttaa elokuvaohjaaja Woody Allenin usein kuvaamaa neuroottisuutta.

Olen kirjoittanut blogissani yli 6 vuotta sitten aiheesta otsikolla 'Kielitaidosta ja koulutuksesta'.

Muistan joskus yli kahdenkymmenen vuoden takaa kun asuimme Savossa pienellä paikkakunnalla ja nuorimmat lapseni olivat koulussa alaluokilla niin jotkut heidän kavereistaan olivat ihmeissään olohuoneemme kirjahyllyn kirjamääristä. Ehkä se oli hämmästyttävää  Kun muutin perheeni kanssa takaisin pääkaupunkiseudulle luovuin suurimmasta osasta kirjoja kahdestakin syystä: ne ovat hirveitä pölynkerääjiä ja vaimollani oli astma ja sellaisten kirjamäärien jatkuva pakkaaminen, kantaminen ja mukana kuljettaminen muutoissa oli melkoinen riesa.

Tuossa Kansan uutisten kirjoituksessa oli selittäväksi muuttujaksi havaittu vanhempien koulutustausta. Voi olla, että hyvin koulutetut vanhemmat oivaltavat hyvän koulutuksen merkityksen paremmin kuin vähemmän koulutetut mutta minun mielestäni sen voisi korvata myös määrittelyllä sivistys tai valistuneisuus. Usein ne korrelovat hyvään koulutukseen mutta eivät aina.

Muistan lasten kouluajoiltamuutamat vanhempain kokoukset ja muutenkin minulle pikku paikkakunnalla esitetyt kysymykset pitäisikö lapsille hankkia kotiin tietokoneet. Digitaaliaika oli jo tullut (oli siis 1980-luku)  ja mikrotietokoneet lisääntyivät työelämässä kovalla vauhdilla. Nuorille hankittiin koteihinkin mikrotietokoneita pääasiassa tietokonepelejä yms varten. Minulta kysyttiin usein pitäisikö hankkia tuollainen tietokone kotiin kouluikäisille lapsille. Siihen aikaa ehdoton koululaisten kotitietokoneiden ykkönen oli kuuluisa Commodore 64 . Kun tulin IT-alan töihin pääkaupunkiseudulle 1998 oli jännä havaita, että minua 25 vuotta nuoremmat kollegani kaikki olivat aloittaneet kouluikäisenä pelaamisella ja ohjelmoimalla tuollaisella Commodore 64 mikrotietokoneella.

Monet vanhemmat kyselivät, että kannattaisiko heidän hankkia tuollainen kone lapselleen joululahjaksi. Heidän ajatuksena oli että se olisi kuin johdatusta tulevaan digiaikaan.Minun neuvoni monelle tutulle neuvoa kysyneelle isälle oli, että vie poikasi joulun alla johonkin urheilutarvikeliikkeeseen ja kerro, että saa vapaasti valita luistimet ja muut tarvittavat jääkiekkovarusteet (ja sinä maksat mukisematta ja tinkimättä). Sanoin, että se tulee halvemmaksi ja pojat harrastavat ulkona terveellistä urheilua ja liikuntaa eivätkä jossain nurkassa pelaa sota- tai taistelupelejä kavereiden kanssa. Kerroin esimerkkinä, että itse opettelin ohjelmoimaan tietokoneita 33 v iässä ja kahdessa vuodessa hankin erinomaisen ammattitaidon. Piti 'juosta kovaa' oppiakseen mutta kun olin kiinnostunut ja motivaatiota riitti se onnistui. Elätinkin itseäni ja perhettäni sitten yli 30 v eri tehtävillä tietotekniikan parissa kunnes siirryin eläkkeelle.

1980-vuosikymmenen lopussa alkoi opetusvirnaomaisilla joku päähänpinttymä, jonka mukaan koko kansa olisi pitänyt opettaa ohjelmoimaan tietokoneita. Minä yritin monessa eri yhteydessä todeta, ettei tuo ole järkevää. Tärkeää olisi opettaa kaikki kansalaiset käyttämään tietokoneita ja niiden yleisimpiä ohjelmia kuten tekstinkäsittelyä yms. Silloin ei vielä suuremmin ollut mitään internettiä suuren yleisön käyttöön. Vertasin usein autoiluun. Jos 20-luvulla piti olla pätevä autonasentaja voidakseen ajaa autoa riittää nykyään että on autokoulun käynyt. Kovin paljon ei tarvitse ymmärtää mitä konepellin alla tapahtuu.

Mutta kuten yritysmaailmaan.tarvitaan uusia karismaattisia johtajia olisi samoille taidoille kysyntää myös koulumaailmassa. Opettajien pitäisi saada kaikki heille uskotut nuoret innostumaan. Katsoin muutaman kerran televisiosta brittiläisen kokin Jamie Oliverin yritystä saada  syrjäytyneet tai huono-osaiset nuoret innostumaan koulunkäynnistä ja opiskelusta. Oli aivan uskomatonta nähdä ohjelmissa miten hänen onnistui innostaa nuoria opiskelemaan tai oppimaan uutta.

Tässä yhteydessä minun on tunnustettava, että pidän kohufilosofin Pekka Himasen näkemyksestä, että yrityksiin pitäisi saada aivan uudenlaista henkeä 'Himasen mukaa kestävyysvajetta suurempi vaje on henkisen ilmapiirinn sulkeutuneisuus, kademieli ja innostuksen puute'. Samaa minä toivoisin yritysmaailman lisäksi koulumaailmaan.

9 kommenttia:

  1. Muutos koulussa on ollut hengästyttävän nopea. Kymmenen-viisitoista vuotta sitten häiriköt olivat harvinaisia, nykyisin joka luokassa on pari-kolme oppilasta jotka vievät heikompia opettajia kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Samoin pienetkin lapset ovat - siis jo ekaluokkalaisina - huonotapaisia. Vanhemmat ovat nostaneet nämä pienet prinssit ja prinsessat jalustalle. Ensimmäisenä työnään opettajat joutuvat sysäämään nämä puolinarsistiset hyväkkäät pois tuolta jalustalta.

    Nyt koulunsa aloittavien lasten vanhemmat ovat tyypillisesti 80-luvun lopun lapsia, jotka kävivät koulunsa lama-ajalla ja ilmeisesti he rakastavat lapsiaan niin paljon, että halaavat heidät kuoliaiksi. Kun edellisen laman aikana varoitettiin, että seuraukset näkyvät viiveellä, niin nyt ne tosiaan alkavat näkyä. Lapsia kasvatetaan kuin pieniä aikuisia ymmärtämättä sitä, että lasten kuuluisi leikkiä, mutta lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoi juuri jossain haastattelussaan, että jo esikouluikäiset lapset naureskelavat leikkiville ikätovereilleen. Leikkiminen mielletään "lapselliseksi" kun taas pelaaminen on "cool".

    Ainahan jokainen sukupolvi on shokeerannut vanhempia ikäluokkia, eikä tässä ole mitään uutta varmaan nytkään. Jos 70-luvulla ns. vapaa kasvatus oli suurten ikäluokkien vastaus sodan käyneiden vanhempiensa kurinalaisuudelle, nykyinen leikkimistä halveksuva ikäluokka kuvittelee, että "lapsilla on oikeuksia" ja vanhempien tehtävä on pitää lastensa puolta näiden toteuttaessa mielihalujaan. Vanhemmat ymmärtävät, että vastuu ja vapaus kuuluvat yhteen ja koska he antavat lapsilleen kaikki vapaudet, he luulevat näiden kykenevän myös kantamaan vastuun. Mutta eihän iso osa aikuisistakaan kykene vastuun kantamiseen - miten siis alaikäiset lapset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti. En tullut ajatelleeksi tuota 1992 lamaa ja sen jälkeistä massatyöttömyyttä. Muistan kyllä asiantuntijoiden varoitukset kun alettiin jättää hoitamatta perheiden ja nuorten ongelmia miten jäljet tulevat näkymään vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Kiitos hyvistä näkökohdista..

      Poista
    2. Ongelmana on myös se, että lapsista kasvatetaan idiot savanteja, joilla on teknistä välineiden käyttöön liittyvää osaamista, mutta joiden sivistys on heikkoa tai olematonta. Klassinen sivistys puuttuu kokonaan. Sellaisille ihmisille kaikki ongelmat ovat laskennallisia tai tekniikalla hoidettavia.

      Poista
    3. Valkeakin esitti hyvän näkökulman, jota en sitäkään ollut tullut ajatelleeksi. Tuo lopputoteamus 'Sellaisille ihmisille kaikki ongelmat ovat laskennallisia tai tekniikalla hoidettavia.' on jo nyt monasti totisinta totta. Minäkin jouduin työpaikallani havaitsemaan miten hyvinkin komplisoidut asiat oli kutistettu Excel-taulukoiksi ja Powerpoint esityksiksi. Minä tyhmänä' joskus ihailin jopa kateellisena miten taitavasti kollegani olivat osanneet tiivistää as9ansa. Sitä kuitenkin usein ihmettelin ettei niistä taulukoista sen enempää pitkissäkään kokouksissa keskusteltu vaan nyökyttelemällä lähes yksimielisesti hyväksyttiin. Minä tietenkin 'häirikkönä' saatoin esittää kriittisiä pohdintoja aiheesta mutta sit' kai pidettiin vain välttämättömänä kohinana.. .

      Poista
  2. Muistan kun 80-luvun puolivälissä oli lukiossa ATK -oppiaineena. Se oli juuri tuota ohjelmoinnin opettelua, todella puuduttaavan tylsää, kun ei ymmärtänyt mitään siitä soveltamisesta käytäntöön. Joten tuli ihan suotta vastemielisyys kaikkea tietonkoneisiin liittyvää kohtaan. Kaikkien ei todella tarvitse olla ohjelmoijia. Ja kaikessa oppimisessa tärkeintä on ymmärtää asiayhteyksiä ja miten asiat voi mahdollisesti soveltaa käytäntöön. Minun kouluaikana se oli lähes pelkkää ulkolukua, jossa ei ollut juuri mielekkyyttä. Tyyliin "muista tänään unohda huomenna". Nykyajan koulusta en osaa sanoa mitään....enkä oppilaista. Mutta eikös aina edellinen sukupolvi ole pitänyt seuraava jotenkin "turmeltuneena, helpolla päässeenä, pumpulissa kasvaneena " jne. Eiköhän joka ajalla ole omat haasteensa. Olen jostain lukenut, että ihmisen aivot muuttuvat koko ajan ja nykyinen tapa etsiä asioita nopeasti netistä myös vaikuttaa aivoihin. Itsekin olen huomannut, että juuri kukaan ei enää edes jaksa kirjoittaa kunnollista kirjeen tyylistä sähköpostia, puhumattakaan nyt oikeasta kirjeestä musteella paperille, vaatiiko se liikaa keskittymistä? Vai onko aika niin kortilla, vaikka kaikki uusi teknologia tuo meille lisää vapaa-aikaa koko ajan...elämme kyllä varsin mielenkiintoista aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo anonyymin oma kokemus on kuvaava. Koulun antaman perus- ja yleissivistyksen merkitystä ei sai aliarvioida. Sen verran minun on korjattava anonyymin mielipidettä, että edellinen sukupolvi pitäisi seuraavaa turmeltuneena, helpolla päässeen, pumpulissa kasvaneena. Minulla oli ilo ja kunnia tehdä töitä minua 20-30 vuotta nuorempien kanssa pitkälti toistakymmentä vuotta. Ehkä he eivät edustaneet koko nuorisoa mutta minun käsityksekseni jäi, että loistoporukkaa.

      Jokaisella ajalla on omat vaikutuksensa nuoriin ja heidän kehitykseensä eikä kaikki ole välttämättä haluttavia muutoksia. Minun aikanani tapahtui mm sellainen muutos, että elektroniset pöytä- ja taskulaskimet veivät ihmisiltä päässälaskutaidon. Kännyköiden, sähköpostien ja viime vuosina Facebookilla ja Twitterillä viestintä on typistänyt ihmisten kirjoitustaitoa. Onneksi sitä sentään vielä kouluissa opetetaan ja kehitetään. Facebookin otin käyttöön tyttäreni esittelyn jälkeen jo vuosia sitten - vaikka en minä sitä silti minään hirveän hohdokkaana pidä. Aika moista sillisalaattia ja melkoinen osa tyhjänpäiväisyyttä. Twitteriä en ole viitsinyt käyttää. Vaikka se esittää jotenkin olevansa mikroblogipalvelu en ihan ymmärrä, että minulla olisi jotain merkittävää sanottavaa 140 kirjaimen tiivistettynä. Pidän tiivistämisen taitoa tärkeänä ja hyödyllisenä mutta 140 merkkiin tuskin saa muuta kuin lyhyitä mietelauseita. Tärkeitä nekin, mutta tuskin kenelläkään koko ajan sellaista tajunnan virtaa on toiminnassa.

      Poista
  3. *Off-topic*

    Julkaisin juuri suuren vertailutekstini kolmesta poliittisesta pääfilosofiasta.
    Tekstin voi käydä lukemassa täällä:

    "The big three" suuressa syysvertailussa - konservatismi, liberalismi ja libertarismi

    VastaaPoista
  4. 1980-vuosikymmenen lopussa alkoi opetusvirnaomaisilla joku päähänpinttymä, jonka mukaan koko kansa olisi pitänyt opettaa ohjelmoimaan tietokoneita. Minä yritin monessa eri yhteydessä todeta, ettei tuo ole järkevää.

    Ja samaa ollaan aikomassa taas tänäkin päivänä. Ohjelmoinnista aiotaan pakollista kouluainetta peruskouluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MF: Tiedän Ihan idioottimaista edelleen. Mm siksi tästä kirjoittelenkin. Joistakin ellei jopa suurimmasta osasta nyt ei vaan tule hyviä ohjelmoijia. Riittää kun osaa käyttää tietokoneita. Minusta tuo vertailuni 20-luvun autoiluun on edelleen osuva. Silloin piti autoilijan olla koulutettu automonttööri nykyään autolla ajamiseen riittää pelkkä ajokortti. Sen kouluttaminen jokaselle nuorelle olisi paljon tärkeämpää perustaitoa kuin kouluttaa ohjelmoijaksi..

      Poista