Porvarit valtiollistamaan

Otsikkoni on lainattu. Iltalehden kolumnistina toimiva Nokian ex-johtaja, kirjailija-miljonääri Kalle Isokallio on mies jonka kirjoituksia luen useimmiten ihaillen. Tässä viimeisin.

Hän kirjoittaa asiasta jota minäkin olen usein ihmetellyt. Miksi yhteiskunnalle tärkeää infrastruktuuria on yhtiöitetty ja yksityistetty?

Minä olen pitänyt esimerkkinä sähkölaitoksia. Kun muistelen muutaman kymmenen vuoden takaisia oloja niin hyvin harvoin oli valtakunnallisissa uutisissa tietoja pitkistä vuorokausia kestäneistä sähkökatkoista. Nykyään vastaavia uutisia kuulee ihan jatkuvasti.

Eräs selitys avautui minulle jo viime tai toissa kesänä. Kesämökillämme sähköjohdot kulkevat myös naapurille ilmassa tonttimme poikki. Viime vuosina tontin puut ovat kasvaneet hyvin lähelle sähköjohtoja. Tässä villakoiran ydin onkin. Kun sähkölaitokset olivat kunnallisessa omistuksessa sai ainakin Hämeessä sähkölaitokselta maksutonta metsuriapua sähkölinjaa mahdollisesti uhkaavien puiden kaatoon. En minä ainakaan maallikkona ole rohjennut ryhtyä kaatamaan aivan sähkölinjan vieressä kasvavia puita. Kaatuisivat vielä vahingossa sähkölinjan päälle.

Kun viime kesänä kyselimme apua paikalliselta sähkölaitokselta ilmoitettiin sieltä että he eivät reagoi asiakkaiden pyyntöihin vaan että heillä olisi joku oma huolto-ohjelma. Asiakkaana ei voi muuta kuin arvuutella että kysehän on toiminnasta, jota voitaisiin kutsua ryöstöviljelyksi. Tingitään "turhasta" ennaltaehkäisevästä huollosta ja otetaan isompia riskejä sähkökatkoksista. Lopputuloksena tulos paranee ja saadaan maksettua isompia osinkoja ja isompia bonuksia johdolle. Asiakkaan huoltovarmuudesta viis.

Samanlaista ihmettelyä olen tehnyt teiden ylläpidosta. Muistan 1956 kun Neuvostoliitto palautti Porkkalan Suomelle. Porkkalan asfaltoitujen teiden huonoa kuntoa ja laatua naureskeltiin ja kaikki pantiin neuvostoyhteiskunnan sosialistisen yhteiskuntamuodon kyvyttömyyden tiliin.

Minä olen viime vuosina ihmetellyt, että miten meillä teiden ylläpidon tasoa on laskettu siitä mitä se oli esimerkiksi 1970-80 luvuilla. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan niin teiden ylläpito on melkein laskenut vanhan Neuvostoliiton tasolle!

Olen paljolti samaa mieltä Isokallion kanssa, Kyllä meidän yhteiskunnan kannattaisi valvoa ja huolehtia omasta infrastruktuuristamme. En ymmärrä sitä mieletöntä vimmaa jolla kaikki julkiset infrastruktuuriasiatkin pitää yhtiöittää, yksityistää ja/tai ulkoistaa. Aivan kuin kuviteltaisiin, että jos julkinen valta ei osaa tai kykene hoitamaan noita niin julkinen valta silti osaisi yksityistää tai ulkoistaa hankkeet.

Sen sijaan että kehitettäisiin hallinnoivien virkamiesten osaamisen tasoa ja motivaatiota huolehtia yhteiskunnan infrastruktuurista he tekevät huonosti hoidettuja ulkoistamis-, yhtiöittämis- ja yksityistämisprojekteja.

Infrastruktuurin yhtiöittämistäkin usein perustellaan, että voidaan maksaa yksityisen sektorin kanssa kilpailukykyisempiä palkkoja johdolle aivan kuin noihin virkoihin olisi aikaisemmin ollut vaikea rekrytoida päteviä johtajia. Näitä miettiville suosittelisin perehtymään klassiseen Maslowin tarvehierarkiaan. Jo siellä on palkka luokiteltu ns hygieniatekijöihin eikä se kohtuullisen tason ylitettyään enää toimi todellisena kannusteena.