16.4.2009

Bisnesmoraali ja erilaiset kannusteet

Eilinen oli mielenkiintoinen päivä. Kuuntelin ja luin Nokian matkapuhelinyksikön entinen lakiasiainjohtaja Anne-Liisa Palmu-Joronen haastatteluja eri medioissa. Mahtavaa luettavaa.

Toinen eilinen herkkupala oli MTV3:n 45 min specialissa esitetty ja tästä vielä nähtävissä oleva "Pankkiirin paljastukset", Geraint Andersonista tehty ohjelma.

Tänään taas järkytyksellä luen että ei nämä valtionyhtiöiden ohjaajat ja ministerit mitään opi tai eivät kerta kaikkiaan ymmärrä. Ovat niin kauan eläneet näissä korkeissa norsunluutorneissaan. Hiukan samaa mistä tuo Palmu-Joronen puhuu.

Loputon röyhkeys, häikäilemättömyys ja ahneus näyttäisi olevan noissa kaikissa mukana jossain muodossa. Taitaa olla seitsemät kuolemansynnit ja tässä mukana.

Ja ex-ministeri Iiro Viinasenkin haastattelu tuli "Itse asiassa kuultuna" sarjassa ja oli sekin aika mielenkiintoinen.

Mielenkiintoista oli Viinasen vertailu politiikan ja bisnesmaailman huipulta. Hän piti bisnestä kovempana paikkana ja politiikkaa joten rehdimpänä. Ehkä se tuolla alemmalla tasolla on toisinpäin ainakin minun kokemuksieni mukaan. Tosin olen minä poikkeuksiin törmännyt liike-elämässäkin.

3 kommenttia:

  1. Iiro valehteli sanoessaan, että sunniteltu Suomi-yhtiön varojen siirto Pohjolaan vastikeetta ei olisi ollut kaappaus. Ne varat olivat ja ovat Suomi-yhtiön vakuutuksenottajien varoja. Keskinäisen vakuutusyhtiön malli kun nyt on sellainen. Lopulta oikeus tapahtui ja meille Suomi-yhtiön vakuutetuille jaetaan varat lisäetuina. Luulen että Suomi-yhtiön johdossa oli parempaa asiantuntemusta varoista kuin mitä ahneella Pohjolan pääjohtajalla.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista. Muistelen kyllä lehdistä aikoinaan lukeneeni. Mutta kun en ollut kummankaan yhtiön asiakas enkä siten Suomi yhtiön omistajakaan en niin tarkkaan seurannut yksityiskohtia.

    Mutta mitä muuta voisi olettaa pitkään politiikassa mukana olleelta kuin taitoa valehdella uskottavasti? Tärkeää ei siis olekaan miten asiat ovat oikeasti vaan se miltä ne ulospäin näyttävät.

    Ja tärkeää on mukana pelanneiden nähdä pitkällä tähtäimellä ainakin omien toimiensa oikeutus sekä juridisesti että moraalisesti.

    Tuo ihmispäähän luotu mekanismi mahdollisti natsi-Saksankin hirmutekoja tehneille hyvät yöunet.

    Eräänlaista kielteisiin asioihin liittyvää elämänhallintaa.

    VastaaPoista
  3. Asiassa tapahtui niin, että Iiro sai suututettua tosissaan jonkun Suomi-yhtiön johdosta tökeröllä toiminollaan. Se nyt vain on niin, että valtion varoja on kuka tahansa kykenevä hassaamaan, mutta kun on kyse yksityisestä rahasta, niin siellä on kyllä kirstunvartijat. Suomi-yhtiön "löysä raha" (kuten sanonta kuului) taisi olla peräti 3-4 miljardia euroa. Ei siis mikään pikkusumma. Luulen että Suomen omistajat laittoivat Iiron matkoihinsa. Itse sain etuna lisäyksiä korvaussummiin ja henkivakuutus maksettiin loppuun. Kyse ei henkilökohtaisellakaan tasolla ole pikkurahasta, koska tuolla usean sadan euron vuotuisen vakuutusmaksun säästöllä voi esim. tehdä sijoituksia ja koska aikajänne ulottuu aina vuoteen 2035 saakka puhumme merkittävästä summasta.

    Mikä vieläkin hieman ihmetyttää, on se, miksi noita etuja jaettiin runsaimmin niille, joiden henkivakuutus oli otettu ennen vuotta 1973.

    VastaaPoista