25.6.2011

Voiko vasemmistolainen menestyä johtajana?

Voiko vasemmistolainen menestyä kapitalistisen liikeyrityksen johtajana?

Aluksi ajatukseni oli että kirjoitan aiheesta. Mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin. Minäpä heitän tuon luun haasteena lukijoilleni kaluttavaksi. Saapi nähdä mitä mieltä he ovat.

Mutta kerron kuitenkin etukäteen oman mielipiteeni asiasta: minä uskon että vasemmistolainen voi jopa pärjätä erinomaisesti. Ja ettei asia olisi pelkän uskon varassa minulla on myös laajaa omakohtaista kokemusta asiasta työurani ajalta itseni lisäksi myös joistakin aidoista kapitalisti-omistaja-johtajista.

No, sen verran pitää kuitenkin laittaa rajauksia. Tuskin joku ihan fundamentalisti-vasemmistolainen (joita minä kutsun änkyröiksi!) kuitenkaan pitkään pärjäisi. Enkä halua rajata vasemmistolaisiksi pelkästään perinteisten vasemmistopuolueiden kannattajia. Eli joudun jättämään tuon vasemmistolainen määrittelyn hiukan epämääräiseksi ja puoluepoliittisesti meidän suomalaiseen puoluekarttaan määrittelemättömäksi. Ehkä tarkoitan jotain amerikkalaistyylistä republikaanit (= oikeisto) vs demokraatit (= vasemmisto) jakoa.

Muistan eräässä nuoruuden johtotehtävässäni jossain vaiheessa huvittuneena todenneeni ihan julkisesti henkilökunnalle, että onpas meidän yrityksessä hassu asetelma noin perinteisesti katsoen. Johtaja (eli minä!) oli vasemmistolainen ja kommunistisjohtoista ammattiliitoa edustava luottamusmies yrityksessä oli tiukka oikeistolainen. Kerron myöhemmin hiukan miten tuossa kävi vuosien mittaan.

No, jään mielenkiinnolla odottamaan mahdollisia näkemyksiä.

6 kommenttia:

  1. Vasemmistolaisuus on maailmankatsomus, jossa tuloerojen tasaus on keskeinen pyrkimys. Hyvä johtaja ymmärtää, että yrityksen kyky tehdä voittoa on eri asia kuin voiton jakaminen.

    Perinteisesti vasemmistolaisia yritysjohtajia on ehkä turhaan arvosteltu nimenomaan liikkeenjohtamisesta, koska keskusjohtoinen talousmalli itsessään on niin toimimaton, että se tappaa hitaasti kaiken liiketoiminnan. Suomessa hyviä vasurijohtajia on ollut osuuskunnissa, joskin nykyisten vasemmistolaisuudesta ei ole takeita, kun investoivat voitot Venäjälle eivätkä jaa omistajilleen...

    VastaaPoista
  2. KT: En tarkoittanut toimintaa missään keskusjohtoisessa talousjärjestelmässä. Niihin en minäkään usko.

    Ihan markkinataloutta ajattelin. Joissa yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Pelkkä voiton maksimointi ei vastaa kuitenkaan minun käsitystäni. Minä uskon siinäkin, että jonkinlainen kohtuus on paikallaan.

    Hankalia ovat johdon erilaiset bonukset ja optiot joilla olla palkitsevinaan johtoa mutta tosiasiassa usein edistetään ilmiötä, jota minä kutsun ryöstöviljelyksi.

    Ja oman ryhmänsä muodostavat sellaiset yritykset, joissa omistus on hämärtynyt, vaikkapa osuuskunnat. En minä usko että jossain S-ryhmässä välttämättä johtajat olisivat vasureita.

    VastaaPoista
  3. Nokian optiot ja Liliuksen bonukset olivat hauskoja esimerkkejä rahan "sitouttavasta vaikutuksesta". Johtajien kovat palkat johtuvat siitä, että johtajiksi hakeutuu ahneita ihmisiä, ja johtajien palkoista päättävät toiset johtajat. Minusta siinä ei ole mitään pahaa enkä pohdi asiaa millään tavalla eikä sillä ole minuun henkilökohtaisesti mitään vaikutusta. Tai sanotaan ehkä niin, että on hyvä, että ahneilla ihmisillä on julkinen ja avoin paikka noudattaa itseään. Muuten saisimme varmaan jonkinlaisen uuden totalitaristisen hallintojärjestelmän.

    VastaaPoista
  4. KT: Ahneus on toki markkinataloudessa kantava voima. Jos sinä et pohdi niin minä vuorostani pohdin tuollaisiakin asioita vaikkei niillä ole minulle mitään vaikutusta.

    Vaikea arvioida tuollaista minun ryöstöviljelyksi kutsumaani kenelle siitä on oikeasti etua ja kenelle haittaa. Sielultani kun olen ns puunhalaaja (puunhalaajatyttäreni antama nimitys ihmistyypille!) haluaisin että myös ns duunareillakin voisi mennä hyvin ja pääsisivät kohtuullisesti "osingoille" siitä hyvästä mitä he ovat olleet myös produsoimassa. Oikeudenmukainen korvaus vaikka sanasta oikeudenmukainen voi siitäkin taittaa peistä vaikka miten pitkään.

    Tuo näkemyksesi oli hauska, että ahneillakin pitää olla avoin ja julkinen pelikenttä muuten totalitaristinen hallinto voi tulla tilalle. Hyvä opetus. Luen tuota kohtaa kuin iltasaduksi muutamaan kertaan jos iskostuisi mieleeni :)

    VastaaPoista
  5. Optioiden ja bonusten ongelmat ovat monet. Ensimmäinen on esimerkiksi se, että olen kuullut miten Sonera ja Nokia nousivat maailmanmahdiksi siten kun johtajat olivat samassa saunassa alaistensa kanssa. Me-henki jylläsi. Sitten kävi niin, että toiset olivat yhtä kastia ja toiset toista. Nyt näemme missä tilassa Nokia on. Soneran Relander osti miljardeilla ilmaa Saksasta, ja erään alaisen kirjoittaman 'sonera-kirjan' mukaan syynä oli missio saada henkilökohtaisia bonuksia. Laajempi ongelma liittyy finanssialan bonuksiin. Jos pankinjohtajat ottavat älyttömiä riskejä jotka toimivat, tulee älyttömiä bonuksia. Jos riskit menevät vituiksi, bonukset jäävät vain saamatta. Eli siis johdon kannattaa finanssialalla ottaa jatkuvasti täysin mielisairaita riskejä seurauksista piittamaatta. Tämä mekanismi on eräs keskeisimpiä finanssikriisin syitä. Brasiliassa missä pankinjohtajat henkilökohtaisella omaisuudellaan vastaavat riskeistä, ei ole ollut finanssikriisejä. Kumitonttu: USAn finanssikriisissä oli kaksi vaihtoehtoa: 1. sosialisoida velat veronmaksajien piikkiin, tai antaa islamin voittaa ja Arabien ostaa koko maa kun rahoitusektori olisi sortunut. Kumpi olisi sinun poliittisen vakaumuksesi mukaan kannattavampi vaihtoehto, sillä olen käsittänyt että vastustat säätelyä? Itse olen sitä mieltä, että rahoitusalalle tulee luoda säännöt jotka estävät finanssikriisien syntymisen ja bonussikailun hillitseminen on tässä keskeisin asia.

    VastaaPoista
  6. Optioista ja bonuksista voitaisiin käyttää myös hyvänä esimerkkinä Fortumia, jonka satojen miljoonien optiotuotot ovat olleet esimerkkinä siitä kuinka firma sitten pyörisi paremmin kun johtoa sitoutetaan whatever...

    Mutta onko asia niin?

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/02/13/veronmaksajien-rahoja-menetetty-fortumissa-15-miljardia-euroa/

    Pauli Vahteran kirjoitus on todella arvokas analyysi siitä, onko optiosysteemi järkevä. Pahinta kaikesta on että se on kannustanut järjettömään riskinottoon mikä tuo johtoportaalle optioita onnistuessaan. Epäonnistumiset ulkoistetaan sähkölaskuun.

    "Sijoitusviisaat sanovat, että Fortumin suuret voitot ovat johdon ansiota, ja johto on siten optionsa ansainnut. Niinpä.

    Suomen markkinoilla toimii myös Ruotsin valtion 100 prosenttisesti omistama Vattenfall. Yhtiön sähkön hinnat ovat Suomessa samat kuin Fortumilla, kun hintoja vertailee netin palvelujen avulla. Siis ruotsalaiset virkamiehet osaavat korottaa sähkön hintaa kuten Suomen huippuyritysjohtajat.

    Ruotsissa asiat ovat toisin. Vattenfallin voitto ennen veroja on 8,6 % liikevaihdosta (2009). Fortumin 25,7 % (2010). Ruotsin valtion yhtiö myy sähköä kuluttajille Ruotsissa pienemmällä voitolla kuin Fortum Suomessa. Kuluttajina maksamme myös ylisuurten voittojen arvonlisäverot. Jos Fortumin johtajat olisivat virkamiehiä, sähkön hintaa voitaisiin alentaa heti 10 %."

    Hyvää keskustelua mm. samasta aiheesta täällä:

    http://hommaforum.org/index.php?topic=25882.3660

    VastaaPoista